tiistai 17. helmikuuta 2015

Mölinää työelämästä

Otsikko kertoo siitä, että tästä tekstistä tuli aika sekava kokoelma mun eri ajatuksia liittyen työhön.

Olen osa-aikatöissä, ja tuntipalkkani on 11 ja 12 euron välillä. Jos olisin kokoaikainen, kuukausipalkkani olisi siinä 1800 €:n paikkeilla. (Palkkani lisäksi nostan soviteltua työttömyyskorvausta, joten verotettavat bruttotuloni kuukaudessa on n. 1200 €.)
Puolisoni on myös osa-aikatöissä, ja hänen tuntipalkkansa on todella huono; kokoaikatyössäkin ansiot jäisi alle 1300 €:n. Puolisoni ei saa työttömyyskorvausta, koska hän on vielä kirjoilla opiskelijana. Mutta ei ole saanut opintotukea tai asumislisääkään vuosikausiin, vaan elää minipalkallaan. Ollaan naureskeltu, että sen pitäis tätä blogia pitää eikä mun, mähän olen melkein suurituloinen siihen verrattuna! Puolison menotkin on pienemmät kuin mun.
(Kun aloitin tän blogin, kuvittelin, että asunnonosto ja sitä myötä muut korkeat kulut (huonekalut ym.) tulee vasta joskus tulevaisuudessa, ei ainakaan vielä vuonna 2014. Välillä tässä on tuntunutkin hassulta pitää blogia pienimenoisuudesta, kun oma fiilis onkin yhtäkkiä, että sitä tuhlailee suuria summia. Toisaalta on ehkä mielenkiintoisempaa huomata, että "poikkeustilassakin" menot on yleisesti ottaen kovin pieniä.)
Yhteenlasketut vuosittaiset bruttotulot meidän taloudellamme on n. 2000025000 €. (Viime vuoden verotettavat tulot n. 21420 €.) Pienituloisuudesta huolimatta ei koeta itseämme missään nimessä köyhiksi. Kuulutaan suunnilleen Suomen pienituloisimman 10 %:n ja 20 %:n rajalle. (Tämän mukaan vuonna 2013 pienituloisimpaan kymmenykseen sijoittui yksinasujan 13040 €:n ja kaksinasujien 19560 €:n nettovuosituloilla.)
Tuntuu vieraalta ajatella, että talouden tulot olisi jossain 60 000 €:n paikkeilla, mikä monilla tavallisilla suomalaisilla on ihan normaalia. Toisaalta tuntuu vieraalta ajatella, että talous olisi niin tiukilla, että joka kuukausi pitäisi laskeskella tilillä olevia senttejä ja odotella palkka-/tukipäivää, jotta voisi mennä ruokakauppaan, mikä sekin on monille suomalaisille ihan normaalia.
Tuntuu kauhealta ajatella, että molemmat olisi kokoaikatöissä, ja yhteinen aika jäisi siihen, että iltaisin väsyneenä nähtäisiin ohimennen ja ainoastaan viikonloppuisin vietettäisiin yhteistä elämää. Nyt eri työajoista johtuen emme juuri näe toisiamme niinä päivinä, kun molemmat on töissä, mutta meillä viikossa yhteisiä vapaapäiviä onkin useimmiten neljä, (ja lisäksi niitä päiviä, kun vain toinen on töissä). Yhteinen aika ja ylipäätään mielekäs tapa elää elämää on niin tärkeää, että sen uhraaminen rahan vuoksi olisi ihan järjetöntä ja typerää.

Olen aiemmin jo kertonut mm. siitä, että en tykkää työstäni. Viime aikoina on nykyinen työpaikkani erinäisistä syistä alkanut tuntua vielä aiempaa ikävämmältä, joten aion tänä vuonna saada tähän asiaan muutoksen. "Unelmatyöpaikkaa" mulle ei ole olemassakaan, mutta yhteen "ihan kivaan" paikkaan hain juuri reilu viikko sitten. Se olisi työpaikka, jonka kuvittelisin olevan ihan ok, ainakin erittäin todennäköisesti kivempi kuin nykyinen. Hakuaikaa on vielä jäljellä helmikuun loppuun, joten vielä en tiedä, pääsenkö edes työpaikkahaastatteluun. Tuossa työpaikassa mun tuntipalkkani tippuisi nykyisestä yli euron, mutta uskon lyhyemmän työmatkan ja sisällöltään kivemman työn ja toivottavasti paremman työilmapiirin kompensoivan pienen palkanalennuksen (ja pari muuta pikkuvikaa, joita ei nykyisessä työssäni ole, mutta siinä olisi).
Yhtenä mahdollisena ongelmana osa-aikatyöstä toiseen osa-aikatyöhön siirtyessä on se, miten työkkäri suhtautuu tähän. Jos irtisanoudun vanhasta työstäni, kun olen saanut uuden työn, mätkäistäänkö mulle 3 kuukauden karenssi? Olisihan mulla varaa siihen, mutta tuntuu vaan niin tyhmältä, että en saisi yhdeltä vuosineljännekseltä ollenkaan työttömyyskorvausta. "Saavutetuista eduista" on vaikea luopua, on ne sitten huonotuloisen tai hyvätuloisen pieniä tai suuria etuja.

Mä olen poliittiselta suuntaukseltani vasemmistovihreä. En kaikesta samaa mieltä Vihreiden kanssa, saati sitten Vasemmiston, mutta huomattavasti enemmän kuitenkin niihin kallellaan kuin vaikkapa Kokoomuksen, RKP:n, Keskustan, Kristillisdemokraattien, Perussuomalaisten tai edes SDP:n suuntaan. Työelämään liittyen pidän paljon enemmän Vihreiden ajatuksista kuin muiden, vaikkapa niiden muuten "hyvien" Vasemmiston ja SDP:n; parhaana esimerkkinä perustulo. Esim. demarien tiukasta ansioturvasidonnaisuudesta en tykkää ollenkaan, mutta en siis missään nimessä myöskään kokoomuksen "köyhät kyykkyyn" -mentaliteetista.
(Mm. sitä olen miettinyt tätä blogia pitäessä, että koska olisin hyvä esimerkki oikeistolaisten mielipiteiden perustelemiseen, ("kattokaa nyt kaikki, toi tulee toimeen noin pienellä rahalla, ei perusturvaa tarvitse nostaa, vaan sitä pitää laskea!") haluan tuoda ilmi, että enimmäkseen en kannata vaan vastustan oikeistolaista ajatusmaailmaa. Toisaalta en tosiaan kannata "vanhanaikaista vasemmistolaisuutta", esim. ansiosidonnaisia etuuksia, vaan sitä, että minimiturvaa ja yhteiskunnan peruspalveluja parannettaisiin ja pihistettäisiin sitten niistä hyväosaisimpien eduista.)
Perustulo olisi järkevä parannus nykyiseen silpputyöelämään. Perustulo helpottaisi työstä toiseen siirtymistä. Perustulo auttaisi erikoistilanteissa, joissa ei kuulu nykyisen byrokratian määrittelemiin lokeroihin. Siitä olisi hyötyä aloitteleville yrittäjillekin, tai pienyrittäjille. Omaan elämääni perustulo olisi ollut mahtava parannus jo vuosikausien ajan. Saattaa olla kovin raskasta tippua niistä turvaverkkolokeroista ulkopuolelle. Kun samaan aikaan on opiskelija, joka ei opiskele, työntekijä, jolla ei ole töitä, työtön, joka ei oikeastaan ole työtön, sairas, joka ei ole kuitenkaan tarpeeksi sairas jne., olisi perustulo oiva perusturva kun sitä oikeaa tukimuotoa ei muuten meinaa löytyä. Toki vuosien varrella kaikenlaisia pieniä parannuksia on tullut vanhoihin tukiin (esim. sovitellun työttömyyskorvauksen 300 €:n suojaosa ja opiskelijan mahdollisuus sairaana suorittaa kuitenkin hiukan opintoja), mutta tuntuu kuitenkin, että paikkaa paikan päälle laittamalla sitä hankalaa viidakkoa ja niitä lokeroita tulee vain lisää, vaikka hyvää tarkoitetaankin.
Jos olisi perustulo, olisin jo irtisanoutunut työstäni ja etsinyt aktiivisemmin muita töitä. Nyt pelko siitä työkkärin mielivallasta ja väsymys byrokratiakiemuroista (mulla on tästä siis ikäviä kokemuksia, ei ole kuviteltua turhaa pelkoa, vaan ihan realistista) on saanut mut ikävästi roikkumaan vanhassa paskassa kiinni, koska tuttu ongelma on psyykkisesti helpompaa sietää kuin tuntematon epämääräinen tulevaisuusriski.

Niin että loppuun nyt sitten vielä populistisesti terkkuja vaan sinne Arkadianmäelle; Tsemppiä, koittakaa nyt jotenkin pärjäillä niiden jopa alle 100 000 €:n palkkojenne kanssa.
Ja säätäkää perustulo. Vaikka sellanen 750 €/kk. Se ois suunnilleen saman verran kuin teidän kahden päivän palkka.
Ja minimipalkkalakikin ois kiva, vaikkapa 10 €/h.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Värkkäilyjä osa 3

(Harrastan käsitöitä ja erinäisiä pieniä tuunailuja ja värkkäilyjä. Ei nää välttämättä ihan kaikki vinkkeinä ja ohjeina käy, mutta kuitenkin kaikki sellaisia esimerkkejä, joita haluan jakaa täällä muillekin. Säästää rahaa ja luontoa.)

· Mulla on paljon koruja, ja jonkinlaisen säilytysratkaisun tarve oli ollut jo kauan mielessä, kun yhtenä iltana muuttopuuhien keskellä sain inspiraation ja väsäsin pahvista korulaatikon, johon mahtuu yli puolet mun kaulakoruista. Isot kaulakorut, hopeiset ja kultaiset kaulakorut, sekä rannekorut sijoitin sitten muualle, mutta nekin on näppärästi omilla paikoillaan. Ostettiin marraskuussa Ikeasta Hemnesin kirjoituslipasto, josta tuli mun "kauneuslipasto". Siellä on korut ja meikit ym. kätevästi käytettävissä, mutta kuitenkin piilossa. Tällaiselta se näyttää;




Piirongin oikealla puolella on pääasiassa kaulakorut, sekä esim. meikkausvälineitä. Vasemmalla on kolmessa hyllyssä pääasiassa meikit, meikkausvälineet ja rannekorut.



Tadaa, vähän erilainen korulaatikko kuin mitä kaupoissa myydään. Eihän se kovin kaunis ole, mutta ei kuitenkaan liian rumakaan. Punoskorissa isot korut ja muovilaatikossa kulta- ja hopeakorut.



Korulaatikon katto hipoo kirjoituslipaston kattoa, väliin mahtuu pujottamaan vain litteän korun.


Rannekoruja "vetolaatikossa", eli pahvilaatikon kannen päällä alimmaisen hyllylevyn alla; näppärä ottaa valikoima esille aina tarvittaessa.


Sitten vielä lähikuvaa parista itsetehdystä korusta. Kaulakorut CD-levystä ja C-kasetista. CD-levyn ketju on lankaan pujotettuja muovi"helmiä", kasetin ketju on virkattua C-kasettinauhaa;

Born in the 80's and upgrown in the 90's.


Allaolevat rannekorut olen tehnyt kieputtamalla lankaa puisen ja muovisen rannerenkaan ympärille;

lauantai 7. helmikuuta 2015

Värkkäilyjä osa 2

(Harrastan käsitöitä ja erinäisiä pieniä tuunailuja ja värkkäilyjä. Ei nää välttämättä ihan kaikki vinkkeinä ja ohjeina käy, mutta kuitenkin kaikki sellaisia esimerkkejä, joita haluan jakaa täällä muillekin. Säästää rahaa ja luontoa.)

· Pitkiksistäni oli kulunut polvet ja vähän haaroistakin, joten niitä ei enää voinut käyttää housujen alla alkuperäisessä tarkoituksessaan. En kuitenkaan heittänyt niitä pois tai edes leikellyt kaikkea virkkausmateriaaliksi, vaan leikkelin niistä kaksi juuri sopivan levyistä ja pituista putkiloa pyöräilykypärän alla pidettäviksi pannoiksi;


Reikä polvessa

Kalsaripanta

tiistai 3. helmikuuta 2015

Tammikuun ostokset

Tammikuun menot oli siis yhteensä 872,46 €. Alla vielä menolistaus ja lisää tietoa ostoksista:
(Ostosten hinnat ja mun kulut ei siis täsmäile sen vuoksi, että vain osa ostoksista on mun maksettavia kokonaan, ja osa maksetaan puoliksi Puolison kanssa.)

Vastike: 122,95 €
· Sisältää hoitovastikeosuuteni 93,45 € lisäksi vesi- ja sähköennakon 17,00 € ja 12,50 €.

Huonekalut ja sisustus: 489,20 €
· Sohva oli kuukauden kallein menoerä, yhteensä (sis. kotiinkuljetus) 910,70 €. Se oli 32 %:n tarjouksessa, Askon kolmenistuttava divaanisohva. Koska sohva tehdään Suomessa, siinä on pitkähkö toimitusaika, ja se saapuu kotiimme vasta helmikuussa.
· Suihkuverhon ostin H&M:ltä, 15 €, ja suihkuverhotangon Clas Ohlsonilta, 10 €. Kylpyhuoneemme on ihanan tilava, ja suihkuverho ei ole aivan välttämätön, joten siksi tämä ostos on tehty nyt vasta tammikuussa eikä heti kiireisenä marras-/joulukuussa. (Ja tilavuus selittää senkin, miksi kylppärissä ei ollut valmiina kiinteää verhokiskoa.)



· Sängynpeite ostettiin Jyskistä, 16,20 €. Vanhan 120-senttisen sänkymme päiväpeite oli uuteen sänkyyn liian pieni, (ja lisäksi vielä sellaista väriä, johon olen totaalisen kyllästynyt, joten en alkanut miettiä tuunailutapoja). Peite näkyy farkkukuvassa jäljempänä.
· Henkareita ostettiin Tokmannilta, 5 kpl mustia, 5 kpl valkoisia, 10 kpl puunvärisiä, mustat + valkoiset 5 €, puunväriset 4 €. Vanhassa asunnossamme oli pieni ja ahdas eteiskaappi, eikä henkarivaatteille ollut muutenkaan kovin paljon tilaa. Nykyisessä asunnossamme taas on eteiskaapin lisäksi vaatetangot sekä vaatehuoneessa että makuuhuoneen kaapissa. Meillä oli jo ennestään ihan hyvä määrä ohuita muovihenkareita, mutta tuollaisista vähän paksummista oli pulaa. (Mustat ja valkoiset näkyy alempana nenäliinojen yhteydessä.)



· Pyyhkeitä ostimme Jyskistä, 3 kpl 50 x 70 cm, 7,50 €. Tämän kokoisia käsipyyhkeitä voisi ostaa lisääkin, kun muuton yhteydessä hankkiuduttiin eroon muutamista ikivanhoista ja paljon kulutetuista, ja nyt näyttäisi olevan tarvetta useammallekin uudelle, ettei kaikki ole koko ajan odottamassa pyykkäystä. Yksi pyyhe näkyy farkkukuvassa jäljempänä.
· Hyllykorit ostettiin Lidlistä, 2 kpl, 6 €. Valkoiseksi maalatut metallikorit tuo kätevästi lisää hyllytilaa vaatehuoneemme korkeisiin hyllyväleihin.


· Kangasta ostin UFFilta. Yksi iso (pitkän verhon kokoinen) puuvillakangaspala, 4 €, josta mittailin, leikkelin ja ompelin pöytäliinan ja kaksi tyynyliinaa. Kangaskin näkyy farkkukuvassa tuossa seuraavana.

Perusruokakauppaostokset: 62,25 €

Vaatteet: 61,90 €
· 4 farkut/farkkumaiset housut ostin UFFilta 5 euron päivänä, mutta ostin 5 kpl/20 € satsitarjouksella (kangaspala oli se viides), joten 4 €/kpl. Mulla ei olekaan koskaan ennen ollut muun värisiä farkkuja kuin eri sävyisiä sinisiä ja mustia, nyt on sitten harmaat, ruskeat ja liilatkin. Kaikki oli puhtaita ja ehjiä, ja nuo siniset näytti siltä, ettei niitä ole edes käytetty ollenkaan. Varsinaista tarvetta uusille farkuille ei ollut, mutta halu kyllä, mm. koska viime vuoden aikana piti lopettaa kaksien puhkikuluneiden farkkujen käyttö.

Kuvassa näkyy UFFin ostosten (iso kangas ja 4 farkut) lisäksi Jyskin ostokset; sängynpeite ja pyyhe

· 3 mustat pitkikset ostin Tokmannilta tarjouksesta, 10 €. Ovh. ois ollut 8 €/kpl. Tänä talvena olen alkanut käyttää pitkiksiä myös kotona, kun muuton jälkeen en enää lämmitä kotiani sähköpatterilla, joten leggingsivarastooni on tervetullutta hieman täydennystä, vaikka juuri joulukuussa ostinkin edelliset.
· Flanellihousut ostin myös Tokmannilta, 3 €. Nämäkään ei ollut heräteostos, koska olen etsinyt mukavia yöhousuja jo jonkin aikaa. Näissä normaalihinta ois ollut 15 €. 



· Kengät ostin Click Shoesin alennusmyynneistä, 29,90 €. Ei varmaankaan kovin laadukkaat, mutta ulkonäöltään juuri sellaiset, joita olen kaivannut. Ja on muuten tosi mukavat vähän pidempäänkin kävelymatkaan.
· Tossut ostin Ikeasta, 3 €. Kivannäköiset ja lämpimät, tuo kylmien lattioiden ja viluisten varpaiden riitaisaan yhdistelmään helpotusta.


Jäsenyys: 32,00 €
· Animalian vuosimaksu

Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 28,95 €
· Näppäimistö maksoi 28 €. Vanha näppis oli ihan toimiva, mutta ikivanha ja älyttömän ruma. 



· Leivänpaahdin ostettiin Lidlistä, 20 €. Vanha (12 vuotta sitten ylioppilaslahjaksi saamani) oli rumuuden lisäksi vähän epäluotettava ja hasardi (joskus leivät on jäänyt paistumaan todella pitkäksi aikaa, kun ei ole tajunnut itse keskeyttää.)


· Tietokoneen tuuletin maksoi 9,90 €. Vanha väsähti.


Bussi: 20,00 €
· Viime aikoina on ollut aika paskoja pyöräilykelejä, ja bussikorttia tulee varmaankin ladattua helmikuussa kaksikin kertaa.

Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 19,06 €

Kosmetiikka ja hygienia: 13,90 € 
· 3 pulloa pyykinpesuainetta, 2 x 3 € + 2,90 €, Citymarketista ja Tokmannilta.
· 3 pakettia nenäliinoja, 3 € Tokmannilta.
· 3 huulirasvaa, 2,70 € Lidlistä.
· 3 hammasharjaa, 2,50 € Tokmannilta.
· 3 hammastahnaa, 2,50 € Tokmannilta.


Vakuutus: 11,25 €
· kotivakuutus, n. 90 €/vuosi

Ravintola/kahvila/baari: 11,00 €
· Kahvilassa ostin kaakaon, 3,50 €, ja ison laskiaispullan, 4,00 €. Kallista, mutta onneksi oli hyvää.
· Hesburgerin kerroshampurilainen, 3,50 €, jota oli oikeastaan tehnyt mieli jo melko pitkään, mutta en oikein koskaan osta mitään Hesestä ilman alennuskuponkeja, joita mulla ei ollut ainakaan pariin kuukauteen.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Tammikuu 2015

Tammikuun tulot;

Palkkatulot: 792,66 €
Työttömyyskorvaus: 486,68 €
Pääomatulot: 2,01 €
Muut tulot: 200,00 € (vuokravakuusmaksun palautus) + 2,95 € (vesiennakkohyvitys) = 202,95 €

Yhteensä: 1484,30 €
(Summat nettona)

Tammikuun menot;

Vastike: 122,95 € (sisältää hoitovastikkeen lisäksi sähkö- ja vesiennakon)
Muut menot 749,51 €;
Huonekalut ja sisustus: 489,20 € (sohva, suihkuverho, suihkuverhotanko, sängynpeite, henkareita, pyyhkeitä, hyllykorit, kangasta)
Perusruokakauppaostokset: 62,25 €
Vaatteet: 61,90 € (4 farkut, 3 pitkikset, flanellihousut, kengät, tossut)
Jäsenyys: 32,00 € (Animalia)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 28,95 € (näppäimistö, leivänpaahdin, tietokoneen tuuletin)
Bussi: 20,00 €
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 19,06 €
Kosmetiikka ja hygienia: 13,90 € (pyykinpesuainetta, nenäliinoja, huulirasvaa, hammasharjoja ja hammastahnaa)
Vakuutus: 11,25 € 
Ravintola/kahvila/baari: 11,00 € (kahvila & Hese)

Yhteensä: 872,46 €

Tulot 1484,30 - menot 872,46 = 611,84 € säästöön.


Menot 872,46 € = 58,78 % tuloista

Ja jälleen lisätietoa kuukauden rahavirroista;

Muissa tuloissa on vuokravakuus 200 €. Puolison kanssa yhdessä maksettu 400 €:n vakuusmaksu on maksettu yli kymmenen vuotta sitten, joten tuota palautusta voi hyvinkin pitää tulona, kun laina-aika oli niin pitkä, että raha oli tavallaan jo unohtunut. (Vaikka inflaatio on tietenkin nakertanut siivunsa siitä, joten pikemminkin tuli menetystä tästä kuin tuloa ;) )

Tammikuun asuntolainanlyhennyserä oli sama 225,30 € kuin marraskuussa ja joulukuussa, mutta sen koostumus oli jälleen erilainen;
· lyhennysosuus 206,24 €
· korkokulut 16,76 €

· veloituskulu 2,30 €

Menoista vielä tulossa oma erillinen teksti kuvien kera.