tag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post6930401034934163349..comments2024-03-17T14:42:18.142+02:00Comments on Mihin se raha menee?: 15 vuoden menot 86 550 €!Violaceahttp://www.blogger.com/profile/18120564602157060103noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post-54343440796771189842020-03-07T13:17:16.655+02:002020-03-07T13:17:16.655+02:00Hei, kiitos vastauksesta!
Kyllähän ne ensimmäiset ...Hei, kiitos vastauksesta!<br />Kyllähän ne ensimmäiset viikot uudessa paikassa ovat vaikeimpia, mutta yleensä sitten alkaa sujua paremmin.<br />Se on aina yhtä käsittämätöntä, miten jotkut ihmiset eivät osaa käyttäytyä. Ammatista riippumatta, näitä valitettavasti tulee vastaan kaikille. Ja sittenhän se jää pitkäksi aikaa mieltä painamaan. <br />Kyllä sinä pystyt varmasti työn ottamaan haltuun, mutta ei se keneltäkään viikossa eikä parissakaan tapahdu.<br /><br />Tsemppiä!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post-45792528035894566862020-03-02T14:01:43.618+02:002020-03-02T14:01:43.618+02:00Kiitos paljon!
Lääkitys ei ole mulle yksinkertaine...Kiitos paljon!<br />Lääkitys ei ole mulle yksinkertainen ei tai joo -asia. En pidä itseäni ollenkaan lääkevastaisena, mutta käytännössä sitten kuitenkin sitä olen; Ensinnäkin mulla oli kymmenisen vuotta sitten masennuslääkitys reilun vuoden ajan, mutta en kokenut siitä juurikaan apua olevan (ei onneksi sivuoireitakaan). Toisekseen en kyllä oikeastaan pidä siitä ajatuksesta, että lääkkeiden avulla sietäisi epämiellyttävää elämää, vaan elämästä pitäisi voida tehdä sellaista, että lääkkeitä ei tarvita. Esim. että voisi yrittää omasta elämästään poistaa asioita jotka aiheuttavat pahaa oloa. Mutta, sehän nyt ei useinkaan ole helppoa, kuten esim. viime vuosi mulle osoitti; vaikkei mulla ollut työttömyysaikana stressiä ja ahdistusta liian kiireisestä ja vaativasta työstä, mulle tulikin todella inhottavaa ahdistusta niistä pakkotyöllistämistoimenpiteistä.<br />Jos uskoisin, että jokin helpottava "onnellisuuspilleri" olisi olemassa, söisin lääkkeitä. Mutta kun en jaksa uskoa siihen, en halua alkaa minulle mahdollisesti sopivan lääkityksen hankalaan etsintään.<br /><br />Uudessa työssä aloitus on nyt alkanut hieman ristiriitaisesti; Edelleen tuntuu alkuaavistukset vahvistavasti siltä, että siinä ihan oikeasti on mahtava työpaikka, jossa on hyvä työilmapiiri ja paljon hyviä työkavereita, hyvä pomo. Mutta tunnen toisinaan hyvin vahvasti riittämättömyyttä ja huonoutta; mietin, onko töissä mulle liian kiireistä ja liian vaativaa, olenko liian hidas ja tyhmä ja osaamaton ja huonomuistinen ja oppimaton. Toisaalta tuntuu, että perehdytystä on käyty läpi hyvällä fiiliksellä, toisaalta tuntuu, että se on minulle vääränlaista ja riittämätöntä. Pidän kyllä mielessä, että olen perfektionisti, jolla on vahvat piirteet vaativasta persoonallisuushäiriöstä, joten riittämättömyyden tunne ja "hyvän työn" vaatimukset tulee paljolti musta itsestäni, mutta työpaikassa on kyllä paljon käytänteitä, jotka signaloivat sitä, että vaatimukset ei ole vain mun itseni keksimiä. Viime viikko oli raskas; mulla oli neljä työpäivää ja hirveästi opittavia asioita ja omasta mielestäni liian paljon tavoitteita käytettävissä olevaan aikaan nähden. Tuntui absurdilta lukea juttuja siitä, miten neljän päivän työviikkoon tai kuuden tunnin työpäivään siirtyminen olisi mullistavan leppoisaa, kun itselle se yli 20 h/vko ja 4 pv on ihan liikaa! Neljäntenä päivänä sitten itkinkin jo töissä kun kaikki viikon väsymys, riittämättömyyden tunne ja vielä parin paskan ja ilkeän asiakkaan kohtaaminen vain painoi liikaa mieltä. Ristiriitainen olo tulee osittain siitäkin, että koska paikka vaikuttaa kuitenkin kivalta, haluaisin onnistua työskentelyn oppimisessä. Ei ole sellaista oloa, että vitun paska paikka, pitäkää tunkkinne, haluan pois, vaan painetta tulee siitä, että haluaisin kyetä ja pystyä mutta pelkään etten pysty ja kykene.Violaceahttps://www.blogger.com/profile/18120564602157060103noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post-83350896173942700752020-03-02T13:29:01.044+02:002020-03-02T13:29:01.044+02:00Kiitos! :) Hienoa, että pääset kohta aloittamaan s...Kiitos! :) Hienoa, että pääset kohta aloittamaan säästämisen!Violaceahttps://www.blogger.com/profile/18120564602157060103noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post-51403924508321979292020-03-01T18:50:48.651+02:002020-03-01T18:50:48.651+02:00Onnea uuteen työhösi! Ihanaa kun jaksat vuodesta t...Onnea uuteen työhösi! Ihanaa kun jaksat vuodesta toiseen kirjoittaa blogiasi. On mukavaa lueskella mahtavista säästö- ja sijoitusluvuistasi ja elmäntavastasi, ahdistuksineen kaikkineen (no se nyt ei tietysti ole mukavaa, mutta hienoa että avaat näitäkin asioita niin avoimesti). Ehkä mielialalääkityksen harkinta ei olisi niin paha asia, jos olet suurimman osan ajasta ahdistunut (tätä ei tarvitse kommentoida, on tietenkin oma asiasi, kuinka tuon asian näet)? <br />Itse olen täysin erilaisessa elämäntilanteessa, lapsia on, töitä teen 80 % ja tällä hetkellä olen tyytyväinen näin. Mutta ilmastoasiat kyllä mietityttävät, ja sijoitan, kuten sinäkin, ja blogisi lukeminen on hyvin inspiroivaa.<br />Tsemppiä sinulle jatkoon! Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post-32933732245695186482020-02-28T11:48:12.668+02:002020-02-28T11:48:12.668+02:00Tää on kyllä ollut mun lemppariblogi jo vuosia, ih...Tää on kyllä ollut mun lemppariblogi jo vuosia, ihailen rahakäyttötaitojasi suuresti. Olen usein saanut täältä tsemppiä omaan haastavaan rahatilanteeseeni velkataistelussa, joka muutaman kuukauden kuluttua alkaa olla onneksi jo historiaa. Seuraavaksi alkaa säästäminen, joka onkin jo sitten paljon hauskempi rahahaaste.Lämmin kiitos sinulle, että olet jaksanut pitää upeaa blogiasi yllä! :).Unknownhttps://www.blogger.com/profile/01054325770836836469noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post-80813799883376571422020-02-16T12:46:04.457+02:002020-02-16T12:46:04.457+02:00Niin ja tuo ajatus asunnonhinnan jakamisesta vuosi...Niin ja tuo ajatus asunnonhinnan jakamisesta vuosikymmeniksi on sekin vaan jonkinlainen myönnytys eri tavalla ajatteleville, koska itse miellän asunnon kuitenkin varallisuudeksi enkä menoksi. (Enkä tietenkään ajattele, että se olisi sijoitusvarallisuutta, kun se on omassa käytössä eikä vuokralla, mutta omaa varallisuutta/säästöä kuitenkin.) Ymmärrän toki kuitenkin, että jos asunnon arvon realisoi, asuminen muuttuu paljon kalliimmaksi, joten siksi asuntoon sidottu raha ei ole käytännössä helposti käytössä olevaa varallisuutta, ja siksi tajuan myös sen ajatuksen, että asuntorahat pitäisi laskea pitkänajan menoksi.Violaceahttps://www.blogger.com/profile/18120564602157060103noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post-39984422453569329792020-02-16T12:30:07.985+02:002020-02-16T12:30:07.985+02:00"Näissä luvuissa ei kuitenkaan ole huomioitu ..."Näissä luvuissa ei kuitenkaan ole huomioitu asunnon ostamista vuonna 2014, joten jos sekin huomioitaisiin, n. 55 285 €, lopputulos olisi sellainen, että rahaa olisi mennyt asumiseen n. 505 €/kk eli n. 6061 €/v eli n. 90 920 € ja aivan kaikkeen n. 788 €/kk eli n. 9456 €/v eli n. 141 840 €."<br /><br />Toisin kuin tuosta voisi luulla, en siis kuitenkaan maksanut koko asunnonpuolikasta vuonna 2014, vaan tosiaan asuntolainaa lyhentelin 1 vuoden ja 9 kuukauden ajan.<br />Mutta siis näistä logiikkojen eroista; koska omistusasunnon osto on sellainen once in a lifetime (tai 2/3...) iso panostus, se rahanmeno on mielestäni tyhmää laskea vain muutaman vuoden ajalle, vaan jyvitys olisi parempi tehdä vuosikymmenien ajaksi. Toistaiseksi lasken asunnon hinnan (korot ja kulut olin kyllä huomioinut menoissa) erikseen, mutta teitä nillittäjiä varten kyllä mainitsen nuo luvut myös sen kanssa. :DViolaceahttps://www.blogger.com/profile/18120564602157060103noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4578284025719342503.post-63800112780858193792020-02-16T10:21:18.050+02:002020-02-16T10:21:18.050+02:00Ah, että niin rakastan tätä logiikkaa, jossa asunt...Ah, että niin rakastan tätä logiikkaa, jossa asuntolainan lyhennys ei ole kuluerä.<br />Jos se muka ei ole kuluerä, niin miksi ette ota miljoonan euron asuntolainaa ja elä leveästi?<br />Tai mitähän pankki sanoo, jos tilillä ei ole katetta lainanlyhekseen?Anonymousnoreply@blogger.com