Verotuspäätös 2014

Tällä viikolla sain viime vuoden verotuspäätöksen.

Viime vuoden verotettavat ansiotuloni oli yhteensä 14612,59 €; 
· palkkatulot 9317,00 €
· työttömyyskorvaus 5295,59 €

Maksan veroja yhteensä 1496,56 €;
· kunnallisvero 1239,25 €
· sairausvakuutuksen päiväraha- ja sairaudenhoitomaksu 162,16 €
· yleisradiovero 95,15 €

Koska ennakonpidätykseni oli 1707,08 €, veronpalautusta tulee 211,40 € (sisältää 0,88 € korkoa).

Ns. todellinen veroprosenttini on siis 10,24.

Vuoden 2013 verotustiedot näkyy täältä.
Palkkatulojen nousu on ollut vuodessa 1014,46 €, ja työttömyyskorvauksen nousu 936,03 €, joten ansiotulojen nousu yhteensä 1950,49 €.
Kunnallisveron nousu oli 530,48 €, sairausvakuutusmaksujen nousu 51,57 €, yleveron nousu 13,26 €, joten verojen nousu yhteensä 595,31 €.
2013 verovuodelta veronpalautusta tuli enemmän kuin vuodelta 2014 muuttuneiden tulojen sijaan oikeastaan siksi, koska silloin sain korkeiden sairauskulujeni vuoksi veronmaksukyvyn alentumisvähennystä 1000 €, josta hyödyin 241,60 €.
Todellinen veroprosenttini oli 7,12.

Yleisradioveron tulorajat on aika erikoiset. Jos tulot on n. 8119 € tai alle (puhdas tulo 7499 € + tulonhankkimisvähennys 620 €), ei joudu maksamaan mitään. Jos tulot on n. 21649 € tai yli (puhdas tulo 21029 € + tulonhankkimisvähennys 620 €), maksu on kaikille sama maksimi, 143 €. Vain väliin jäävillä on porrastusta 51 €:n ja 143 €:n välillä.

Vuoden 2014 osalta (2 kuukaudelta) asuntolainani korot olivat 48,96 €. Niistä 75 % oli verovähennyskelpoisia, eli 36,72 €. Siitä taas 32 % eli 11,75 € oli se määrä, joka oikeasti vähensi veroja. Eli 24 % koroistani maksoi muut veronmaksajat, itse maksoin 76 %.

Maaliskuun ostokset

Maaliskuun menot oli yhteensä 421,94 €.

Vastike: 122,95 €
· Sisältää hoitovastikkeen lisäksi sähkö- ja vesiennakon

Terveys: 75,40 €
· hammaslääkärikäynti kunnallisessa hoidossa

Perusruokakauppaostokset: 68,35 € 
· Olisi ollut hieman enemmän ilman k-plussapisteseteliä ja pullonpalautuksia, kuitenkin alle 75 €.

Huonekalut ja sisustus: 40,40 €
· verhokangasta olohuoneen 3 verhoon yht. 58,80 € melko edullisesta paikallisesta kangaskaupasta;

· istuintyynyt 4 tuoliin Tokmannilta yht. 12 €;

Taustalla näkyy helmikuussa ostamastani kankaasta ompelemani koristetyynyliina, joka on kivasti ihan samaa sävyä kuin uudet tuolinpäälliset.

· uusi parivuoteen lakana ja kiva torkkupeitto, molemmat (netti-)kirppikseltä yht. 10 €

Puhelin ja netti: 32,48 €
· puhelinlasku 19,28 € kolmelta kuukaudelta
· netti 13,20 € (kuukausimaksu on 14,90 €)

Bussi: 20,00 €

Juhlat: 16,50 €
· En ole aiemmin merkinnyt biletarjottavia erikseen juhlakuluiksi, (paitsi boolikulut), vaan ne ovat sisältyneet ruokamenoihin, mutta koska nyt pidin taas omat bileet, joiden kustannuksiin Puoliso ei osallistunut, laskin menot erikseen.

Keittiötarvikkeet: 13,00 €
· keittiöpyyhesetti 3 kpl 7 €, Tokmannilta;

· 2 muumimukia (netti-)kirppikseltä yht.19 €

Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 12,36 €

Vaatteet: 11,00 €
· Uffilta 3 vyötä, 2 €/kpl;

· Lidlistä toppi 5 €;

· Näiden lisäksi vaatekaappiini tuli 11 vaatetta/asustetta ilmaiseksi. Ystäväni piti vaatteidenvaihtobileet, joihin veimme itselle tarpeettomia vaatteita, laukkuja, koruja ym. muiden iloksi. Mukaani tarttui kaksi vyötä, yhdet housut, yksi hame, yksi mekko, yksi neule, yksi huivi ja 4 paitaa.
(Vöitä tuli siis tässä kuussa 5 lisää, mutta ei yhtään liikaa, koska olin niin kyllästynyt siihen, että tarvitsi lähes kokoajan vaihtaa vyötä housuista toisiin. Nyt alkaa vyöarsenaali olla siinä kunnossa, että vaihtoja tarvitsee tehdä vain harvoin. Housuja on kyllä edelleen enemmän kuin vöitä, mutta nyt suhde tuntuu mukavan tasapainoiselta.)

Ravintola/kahvila/baari: 5,50 €
· yksi siideri baarissa

Harrastukset: 4,00 €
· 2 x 100g lankakerää Tokmannilta yht. 4,00 €;

Maaliskuu 2015

Maaliskuun tulot;

Palkkatulot: 441,51 €
Työttömyyskorvaus: 444,64 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 3,00 € (kirppistuloa)

Yhteensä: 889,15 €
(Summat nettona)

Maaliskuun menot;

Vastike: 122,95 € (sisältää hoitovastikkeen lisäksi sähkö- ja vesiennakon)
Muut menot 298,99 €;
Terveys: 75,40 € (hammaslääkäri)
Perusruokakauppaostokset: 68,35 €
Huonekalut ja sisustus: 40,40 € (verhokangasta, tuolinpehmusteet, lakana ja torkkupeitto)
Puhelin ja netti: 32,48 € (puhelin 19,28 ja netti 13,20)
Bussi: 20,00 €
Juhlat: 16,50 €
Keittiötarvikkeet: 13,00 € (keittiöpyyhkeitä, 2 muumimukia)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 12,36 €
Vaatteet: 11,00 € (vöitä ja toppi)
Ravintola/kahvila/baari: 5,50 € (siideri)
Harrastukset: 4,00 € (lankaa)

Yhteensä: 421,94 €

Tulot 889,15 - menot 421,94 = 467,21 € säästöön.

Menot 421,94 € = 47,45 % tuloista

Sitten lisätietoa kuukauden rahavirroista;

Maaliskuun asuntolainanlyhennyserä oli sama kuin helmikuussa, 222,27 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 209,91 €
· korkokulut 10,06 €
· veloituskulu 2,30 € 

Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni taas 150 €.

Helmikuussa saatu 5 €:n k-plussapisteseteli tuli käytettyä, joten se vähensi ruokakuluja 2,50 €:lla.

Seuraavaksi tulossa taas kuvapostaus menoista.

Värkkäilyjä osa 5

(Harrastan käsitöitä ja erinäisiä pieniä tuunailuja ja värkkäilyjä. Ei nää välttämättä ihan kaikki vinkkeinä ja ohjeina käy, mutta kuitenkin kaikki sellaisia esimerkkejä, joita haluan jakaa täällä muillekin. Säästää rahaa ja luontoa.)

· Työpaikalla uusittiin koneita ja siinä samalla myös näppiksiä. Vanhat näppikset meni elektroniikkaromuksi, joten pyysin saada yhden itselleni. En tavalliseen käyttöön, koska meillähän on uusi hyvä näppis, ja ne vanhat oli jo aika vanhoja. Sen sijaan halusin näppäimistön värkkäilymateriaaliksi, ja ensimmäisenä askartelin siitä nimikyltin vessaan;

Nyt ei tarvitse vieraiden miettiä, mikä pyyhe on kenellekin. Merkkasin myös meille Puolison kanssa paikat kylppärin pyyhkeiden päälle, molemmille etunimen eka kirjain. Jäljellä on vielä kirjaimia, joista voisi jotain järkevää kehitellä. Aiheeseen liittyvä helppo esimerkki on WC-teksti, mutta koska vessan ovessamme on valmiiksi kiva kyltti, en lähtenyt sitä väkertämään. Yksittäisten kirjainten lisäksi on kaikkia hassuja merkkejä, joista voisi tehdä vielä vaikka mitä! end control, enter home...

Sadas postaus

Tämä on blogin sadas teksti. Ennen seuraavaa värkkäilypostausta ja maaliskuun tulo- ja menokatsauksia voisin kysyä, olisiko teillä lukijoilla jotain kysyttävää? Mitä vaan saa kysyä! En silti lupaa vastata ihan kaikkeen. ;)
Entä haluatteko antaa jotain muuta palautetta, ärsyttääkö jokin tai onko jokin erityisen kiinnostavaa? Mistä haluatte kuulla lisää?
Kiitos kaikista kommenteista. Ja kiitos myös hiljaisille lukijoille. Olen itse monille blogeille hiljainen, mutta tunnollinen lukija, ja uskon että niitä on mullakin. :)

Loppuun vinkki uusille lukijoille tuossa oikealla olevan tunnistepilven käyttöön;
kuukausikatsaus: kuukausittaiset tulot ja menot
vuosi 2014: viime vuoden yhteenvedot
ruoka: postauksia, joissa kerron mm. miten syön alle 100 €:lla kuukaudessa
diippii shittii ja pihiys: postauksia, joissa pohdiskelevampi ote kuin muissa numeroihin ja tavaroihin keskittyvämmissä.

Nollatuntisopimuksista

Nollatuntisopimukset on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi mm. lähestyvien eduskuntavaalien takia, ja sen vuoksi, että tammikuussa aloitettiin nollatuntisopimukset kieltävän lain vaativan kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääminen. Kansalaisaloitteen sisältöön voi tutustua täällä.

(Lyhyesti selitettynä nollatuntisopimus on työsopimus, jossa viikkotuntimäärä on määritelty niin, että se voi olla myös 0. Ei ole siis mitään takeita siitä, että töitä olisi tarjolla joka viikko esim. vähintään 15 h, vaan työnantaja voi jättää kokonaan tarjoamatta töitä työntekijälle.)

Mulla on paria todella lyhyttä määräaikaista vähintään 20 h/vko -työsopimusta lukuunottamatta ollut aina nollatuntisopimus. Tälläkin hetkellä mulla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jossa on määritelty viikkotuntimääräksi 0—37,5 h. Viimeisen vuoden aikana ei ole ollut ainoatakaan viikkoa, jolloin työtä ei olisi ollut ollenkaan tarjolla, vaan töitä on ollut aina vähintään 6 h viikossa. (Osittain olen omasta toiveestani suullisesti neuvotellut esimieheni kanssa siitä, että en halua olla paljoa töissä, mutta vaikka olisinkin ollut halukas olemaan kokoaikaisesti, viikkotuntimäärä olisi yleisimmin ollut n. 12—33, usein 24.)

Miten suhtaudun vireillä olevaan aloitteeseen nollatuntisoppareiden kieltämisestä? Kiljun innosta että joo, kielletään? Vai vastustan jyrkästi? En oikeastaan kumpaakaan. Kuvittelen, että yleisesti ottaen voisi olla hyvä, jos nollatuntisopimukset kiellettäisiin ja aloitteen mukaisesti määritettäisiin vähintään 18 viikkotyötunnin minimi, josta voisi poiketa vain työntekijän (esim. opiskelija) omasta halusta. Mutta omalla kohdallani tällainen haettu lakimuutos olisi kenties huono asia, koska sen seuraus olisi, että jäisin kokonaan työttömäksi. Kaksi muuta vaihtoehtoa olisi nimittäin vielä huonompia;
1) se, että mun olisi pakko solmia sopimus, jonka mukaan mun pitäisi joka ainut viikko olla vähintään 18 tuntia töissä, johtaisi siihen, että muuttuisin stressaantuneeksi ja uupuneeksi. Elämästä häviäisi mielekkyys, ja ajautuisin töissä-sairauslomalla-töissä-sairauslomalla -kierteeseen.
2) se, että solmisin omasta halustani sopimuksen, jossa viikkotuntimäärä voi olla alle 18 tuntia, johtaisi työttömyysturvaoikeuden menettämiseen. Mun pitäisi silloin tyytyä elämään pelkästään sillä pienellä palkalla, joka olisi vähemmän, mitä alimmat työttömyyskorvaukset työmarkkinatuki ja kelan peruspäiväraha ovat.

Miksi sitten ajattelen, että yleisesti ottaen lakimuutos voisikin olla hyvä? Koska nollatuntisopimuksiin sisältyy (usein, ei aina) paljon ongelmia. Elämän ennustettavuutta ei välttämättä ole ollenkaan, jos koko ajan pitää odotella ja jännittää, onko huomenna töitä vai ei. Sairaustapauksissa sairausajan palkan saaminen saattaa olla ongelmallista, kun tulevista työvuoroista ei ole sovittu. Työnantajan ei tarvitse irtisanoa tai lomauttaa työntekijöitä, vaan voi vain jättää vaikka viikoiksi tai kuukausiksi töitä tarjoamatta. Vaikka työntekijälle ei tarjottaisi pitkään aikaan ollenkaan työtä, hän ei voi yleensä kuitenkaan irtisanoutua ilman, että saisi karenssin työttömyysturvaan.

Yllä oleva on pääsääntöisesti työntekijän näkökulmasta. Entä sitten työnantajan näkökulma? Esim. isäni on pienyrittäjä alalla, jossa ei olisi mahdollista nollatuntisopimukset, ja hän joutuu maksamaan työntekijöilleen palkat riippumatta siitä, onko heille töitä vai ei. Välillä ei ole, koska työmäärä riippuu asiakkaiden tilauksista. Kuulostaa melko epäreilulta. Lisäksi kuulostaa epäreilulta, että sitten monilla muilla aloilla nollatuntisopimukset onkin mahdollisia ja jopa tosi yleisiä. Mutta toisaalta monet suuret ja keskisuuret yritykset käyttää häikäilemättä nollatuntisopimusten mahdollistamina työntekijöitä hyväkseen, ja kiertää niiden avulla juuri esim. sairausloma-, irtisanomis-, vuosiloma- ym. säädöksiä. Riski kuuluisi olla mieluummin yrittäjällä kuin työntekijällä.

Mitä ajatuksia ja kokemuksia teillä on nollatuntisopimuksista?

Värkkäilyjä osa 4

(Harrastan käsitöitä ja erinäisiä pieniä tuunailuja ja värkkäilyjä. Ei nää välttämättä ihan kaikki vinkkeinä ja ohjeina käy, mutta kuitenkin kaikki sellaisia esimerkkejä, joita haluan jakaa täällä muillekin. Säästää rahaa ja luontoa.)

· Meillä oli edellisessä asunnossamme hellan ja liesituulettimen yläpuolella kapea hylly, jossa säilytimme mm. maustepurkkimme riveissä. Nykyisessä asunnossamme ei vastaavaa maustehyllyä ole, ja päädyimme sijoittamaan maustepurkit hellan viereiseen vetolaatikkoon. Järjestin purkit kenkälaatikkoon, ja laitoin korkkeihin tarrat, joihin kirjoitin mausteiden nimet. Niitä ei tarvitse käännellä, vaan ylhäältä näkee heti, mikä mikin on;

Kuvassa näkyy myös vasemmalla suolan täyttöpussi, ja siinä pussinsulkijana nokkasolki-hiuskoriste. Käytän paljon nokkasolkia mm. pussinsulkijoina ja lisäksi käytän joskus pyöräillessä leveissä housunlahkeissa lahkeen"särmärinä". Lahkeiden kiinnipitämisessä käy myös oikeiden särmärien tapaan toimivat jo alkuperäisessä käytössään venahtaneet hiuslenkit, tai sitten vaikka pienet hainhammas-hiuskoristeet, joita on meillä käytössä myös kaikenlaisten pumpulipuikkojen, kumilenkkien ja käsityöjuttujen ym. pikkutavaroiden kahlitsijoina.