Ei hyvin mee

Taloudellisesti menee hyvin, mutta terveyden kannalta huonosti. Eli tämä kirjoitus koskee työahdistustani, joten rahablogin varsinaisesta asiasisällöstä kiinnostuneet voi skipata tän postauksen kokonaan, olkaa hyvät.

Nyt ollaan kuulkaas siinä pisteessä, että todella toivon töideni loppuvan mahdollisimman pian. Olen harkinnut irtisanoutumista ja siten kolmen kuukauden tulottomuutta. Olen harkinnut elämäni ensimmäisen virallisen mielenterveyssairausloman hakemista. Olen itkenyt, olen ollut ahdistunut, nukkunut huonosti, nähnyt työpainajaisia, ollut hyvin väsynyt ja toivoton.

Tilanne on se, että minä en vain kestä liiallista stressiä enkä liian pitkään kestävää maltillistakaan stressiä. Olen osatyökykyinen, paljon pienemmällä osalla, mitä moni kuvittelisi. Firmassa oli yt:t, joiden tuloksena monet irtisanottiin, mutta minua ei. Nyt tuntuu niin tyhmältä, että joku, joka olisi kovasti halunnut jatkaa, ei saanut, mutta minä, joka jo haluaisin lopettaa kokonaan, jouduin jäämään. Olen nyt ollut yli vuoden töiden aikana ajoittain hyvin ahdistunut ja stressaantunut, eikä yyteiden myötä tullut kiire ja kireys ja epäselvyys yhtään auttanut, vaan tosiaan pahensi asiaa. Työnantajallani ei toimi kommunikaatio ollenkaan, kaikki on ollut ja on epämääräistä mössöä. Kukaan ei tiedä mistään mitään, ja mihinkään ei voi itse vaikuttaa. Paljolti lisästressi johtuu juuri siitä, ettei ole ketään, kenen kanssa voisi keskustella töistä/työvuoroista. En edes tiedä, kuka tällä hetkellä on esimieheni. En tiedä, koska työni loppuu. Jos joku sairastuu, ei ole työntekijöitä, jotka voisi tuurata. Minulle on määrätty enemmän vuoroja, mitä jaksaisin tehdä. Minut on (mahdollisesti, ja huh, toivottavasti, tässä työsuhteeni loppumetreillä (!)) määrätty töihin, joita en osaa tehdä, mm. koska niitä osanneita työntekijöitä on irtisanottu. Stressiä ja ahdistusta ja väsymystä ei auta se, että pitäisi opetella ihan turhaan lyhyttä pätkää varten uudet työt ja uudet ihmiset, kun jo valmiiksi on pää kovilla. Ei auta, jos tuo ilmi, ettei jossain ole mitään järkeä, vastaus on voivoi ei voi mitään, ei ole ketään joka voisi auttaa.
Pelkään sitä, että työni ei lopukaan, vaan joku jossain johtoportaassa kuvittelee, että jaksan jatkaa tällä tahdilla tai että musta sais myöhemmin joululoma-, sairausloma- ja kesälomatuuraajan.

Mulla on siis nollatuntisopimus, ja mulla olisi toki oikeus kieltäytyä töistä ja irtisanoutua koska vaan, mutta tällöin tulisi kolmen kuukauden karenssi työttömyysturvaan. Sitä kyllä harkitsen, eihän se ois kuin n. 1500 €, ja mulla kyllä todellakin ois varaa siihen. Mutta rahallisen menetyksen lisäksi mietin ehkä jopa enemmänkin sitä, että miten työkkäri sitten sen jälkeen suhtautuisi muhun, tulisiko hirveästi jotain vääränlaisia työtarjouksia ja pakollista kurssitusta tai muuta patistelua "hankalan työttömän leiman" saaneelle...

Yksi ratkaisu tähän kaikkeen kaaokseen olisi se, että en vain stressaisi. Että en välittäisi siitä, miten järjetöntä kaikki on. Että en ahdistuisi, vaikka en osaa tehdä jotain, mitä mun pitäisi tehdä. Että en yrittäisi tehdä töitä hyvin, vaan tekisin ne miten sattuu. Että en miettisi, miten työkaverit kärsii. Mutta kun ei toi onnistu. Mussa on liikaa perfektionistin vikaa, enkä osaa tehdä töitä paskasti. En voi valita tunteitani, vaan jos ahdistaa, niin sitten ahdistaa. Se ahdistus kertoo siitä, että joku on päin persettä. Turhautuneisuus tulee sitten siitä, kun sille ahdistuksen aiheuttajalle ei voi tehdä mitään. Tai no, kyllä usein jotain voi, lähes aina on vaihtoehtoja. Esim. nyt sitten se irtisanoutuminen. Tai ahdistussaikku, josta tosin siitäkin tulisi vain kauheasti lisää stressiä, kun pitäisi hakea kelalta sairauslomakorvausta työttömyyspäiviltä, ja rampata lääkärillä useampaan kertaan, kun ei heti saa tarpeeksi pitkää saikkua, ja taistelua siitä, etten halua alkaa nyt syömään lääkkeitä asian vuoksi, jonka paras ratkaisu olisi se, että mut irtisanottaisiin. Ja saikusta seuraisi se, että työkaverit kärsisi, kun ei tosiaan ole ketään tuuraajia. Ja ehkä jopa juuri sen saikun vuoksi mua ei irtisanottaisikaan, sen pelossa, että se on laitonta.

Pyysinkö sitten selvästi ennen yyteitä, että mut irtisanotaan? No en, olinpa tyhmä, niin ois pitänyt tehdä! Silloin kun vielä ensinnäkin kuvittelin, että tottakai mä oon yksi niistä, ketkä ei saa jatkaa, ja toisekseen en tajunnut, että jos mä "saan" jäädä, mulle "annetaan" liikaa töitä ja kaikille tulee kiire ja en saa tehdä sitä mitä osaan vaan mut tungetaan jonnekin, mitä en osaa. Lisäksi ajattelin, että jos saisin tehdä kesällä/syksyllä töitä vaikka yhen päivän viikossa, se oiskin kivaa. Ja mä kun kuvittelin, että kyse on vain siitä, loppuuko mun työt kesäkuussa, heinäkuussa vai elokuussa. Nyt toivon, että ne loppuis lokakuussa tai edes marraskuussa. Pitäisi ehkä olla kiitollinen, että saa pitää työpaikkansa kun muita irtisanotaan, mutta en osaa olla kiitollinen siitä, että mun hajalla ollut ja kasaan saatu mielenterveys pistetään taas säröiksi.

Sitten kun tämä joskus loppuu, helvetti ihan oikeasti aion olla hyvin varovainen sen suhteen, mitä töitä haen. Olen ajatellut, että nollatuntisopimukset on mulle hyviä, koska sitten saan joskus niitä nollaviikkojakin. Mutta ne onkin tosi huonoja, koska niitä nollaviikkoja ei välttämättä tulekaan, ja sopimus voi vain jatkua ja jatkua, jos ei irtisanoudu. Voikohan tehdä määräaikaisia nollatuntisopimuksia? Ei varmaan. Jonkun min. 4h/vko määräaikaisten sopimusten ketjutus vois olla mun juttu. Pari kuukautta kerrallaan, niin vois siten melkein heti itse lopettaa kun ei jaksa, tai työnantaja lopettaa, jos ei enää tarvitse.

Sekavaa sepustusta, mutta ahdistusaivoillani en nyt parempaan kykene. Olen loppu. Kun on ahdistunut, stressaantunut, väsynyt ja epätoivoinen, ei osaa ajatella loogisesti, vaan ajatukset alkaa pyöriä masentuneen "missään ei ole mitään järkeä, kaikki on paskaa" -kehällä. Ja siis tietenkään aivan kaikki ahdistus ei johdu pelkästään työstä, kyllä "oman elämän" jutuillakin on vaikutusta, mm. se flunssa ja helteet vei aikalailla energiavarastoja tyhjiksi, varsinkin kun oli samaan aikaan flunssa, helteet ja liikaa töitä, eikä sen jälkeenkään missään vaiheessa riittävän pitkää vapaata uupumuksesta toipumiseen.

(Elokuun kuukausipostaus saattaa tulla vasta syyskuun lopulla.)

Heinäkuu 2018

Huh hellettä! En haluaisi valittaa, mutta...

Siis mähän vihaan kylmää ja pakkasta! Rakastan kesää! Mutta mulle kiva kesäsää ois sellanen 20-25 astetta, ja nyt kun Turussa(kin) on ollut viikkokausia jopa yli 30 asteen helteitä, ei ole enää kivaa. En jaksa ajatella, en jaksa tehdä mitään. Olla möllötän hitailla helleaivoillani. Työpäivät suht fyysisessä työssä suht lämpimillä työpaikoilla vie voimat, kotonakin on kuuma, ja flunssakin tuli kärvisteltyä. Haluaisin harrastaa rakkaan kesäharrastukseni parissa, mutta ulos ei jaksa mennä niin usein kuin haluaisi ja ehtisi. Silmälasitkin meni rikki, mutten ole ehtinyt ja jaksanut hankkia uusia, vaan olen kitkutellut menemään vanhoilla varalaseillani. Mummokin kuoli. Töissä on yyteiden jälkeistä ikävää kireyttä ja kiireyttä, enkä tiedä vieläkään, loppuuko työni syyskuussa vai koska. Ei mikään unelmien heinäkuu siis!
Raha-asioissa ei sentään ole moittimista, vaan kuukausi sujui ok tuloilla, maltillisilla menoilla ja ATH-salkkuluvuilla. Numeroihin siis;


Heinäkuun tulot;

Palkkatulot: 724,53 €
Työttömyyskorvaus: 335,33 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 44,35 €

Yhteensä: 1104,21 €
(Summat nettona)

* Palkkatulot on kesäkuun lopusta ja heinäkuun alusta.
* Työttömyyskorvaus on kesäkuun soviteltu peruspäiväraha.
* Muissa tuloissa on puolet vesimaksun palautuksesta, jota saimme puolen vuoden ennakoista 48,70 €, sekä gallup-pisteillä lunastamani Tokmannin lahjakortti 20 €.


Heinäkuun menot;

Vastike: 120,45 €
Muut menot 126,00 €;
Perusruokakauppaostokset: 74,05 €
Kulttuuri ym. huvi: 20,00 € (risteily tulossa syyskuussa, tässä osuuteni jo hytistä)
Bussi: 10,50 €
Lahja: 6,70 €
Puhelin ja netti: 4,95 € (netti 9,90 €/kk)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 4,00 € (keittiövaaka Lidlistä 7,99 €)
Vaatteet: 3,00 € (kirppikseltä)
Huonekalut ja sisustus: 2,80 € (kirppikseltä, mm. pyykinkuivausteline)

Yhteensä: 246,45 €
(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1104,21 - menot 246,45 = 857,76 € säästöön. Säästöprosentti 77,68.

Menot 246,45 € = 22,32 % tuloista 1104,21 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 250 €.

Lisäksi lunastin Nordean rahastoista osuuksia n. 200 €:lla.

Kesäkuu 2018

Ensin mitä kuuluu -osio, sitten luvut;

Firman YT:t saatiin vihdoin käytyä, ja kengänkuvat persuuksiin jaettua. Minua ei irtisanottu, mutta koska olen nollatuntisopimuslainen, ei minua tarvitsekaan irtisanoa, kunhan vaan sitten lopetetaan tarjoamasta työtä, kun sen aika on. Eli tiedän, että minulla loppuu työt, mutta en tiedä, koska. Ehkä syyskuussa. Irtisanomisista ja monista muista muutoksista tiedottaminen on ollut niin surkeaa, että eipä jää kauheasti kaihertamaan, että sinne epätietoisuuden pesään en saa jäädä, vaikka monilta osin kyllä työstä tykkäsinkin. Sentään juuri tuli vuosi täyteen, joten ihan lyhyestä pätkästä ei ollut kyse.

Muita töitä en ole heti etsimässä (toki seuraan työpaikkailmoituksia, mutta en hae, ellei ole erityisen kiinnostavaa, ja nyt ei olisi todellakaan jaksamistakaan aloittaa uutta työtä), ja aionkin nyt haastaa itseni toimimaan niin, että ensi kesääni en enää pilaisi työn takia! Että ehkä mä alan aktiivisesti hakea töitä jopa vasta ensi vuoden syksyllä. Tai jos saan jonkin työn ennen kesää, niin ei saa olla sellainen, joka sitten vie kesällä kaikki voimat. Voimia pitää olla muuhunkin kuin työhön. Tai jos ei ole, niin ei ole kohta enää edes siihen työhön. Tuntuu niin typerältä joutua toistelemaan näitä itsestäänselvyyksiä itselleen vuodesta toiseen. Milloinkohan viimein opin...

No niin, ja sitten rahat;


Kesäkuun tulot;

Palkkatulot: 723,82 €
Työttömyyskorvaus: 421,92 €
Pääomatulot: 36,30 €
Muut tulot: 100 €

Yhteensä: 1282,04 €
(Summat nettona)

* Palkkatulot on toukokuun lopun ja kesäkuun alun työvuoroista.
* Työttömyyskorvaus on toukokuun soviteltu peruspäiväraha.
* Pääomatuloissa on Nordeasta korkotuloja 6,30 € ja S-osuuskorkoja 30 €, joista ei ole vielä maksettu veroja; PIRKANMAA 8 €, SOK 6 €, KESKIMAA 6 €, E-K 5 € ja EEPEE 5 €.
* Muissa tuloissa on lahjaraha vanhemmiltani.


Kesäkuun menot;

Vastike: 120,45 €
Muut menot 139,48 €;
Perusruokakauppaostokset: 83,30 €
Ravintola/kahvila/baari: 22,50 € (ravintolaruoka ja toukokuulta yksi lonkero)
Puhelin ja netti: 17,05 € (2 kk:n puhelinlasku 12,10 € ja netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Vakuutus: 16,63 € (kotivakuutus, n. 100 € vuodessa)

Yhteensä: 259,93 €
(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1282,04 - menot 259,93 = 1022,11 € säästöön. Säästöprosentti 79,73.

Menot 259,93 € = 20,27 % tuloista 1282,04 €

Lisätiedot kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 110 €.

Lisäksi lunastin Nordean rahastoista osuuksia n. 250 €:lla.

Toukokuu 2018

Toukokuun tulot;

Palkkatulot: 436,64 €
Työttömyyskorvaus: 544,32 €
Pääomatulot: 32,00 €
Muut tulot: 24,70 €

Yhteensä: 1037,66 €
(Summat nettona)

* Palkkatulot on huhtikuun lopusta ja toukokuun alusta.
* Työttömyyskorvaus on huhtikuun soviteltu peruspäiväraha, paitsi että koska palkka huhtikuulta jäi alle 300 €:n suojaosan, maksettiin täysi korvaus.
* Pääomatulot on osuuskuntien korkotuloja, joista ei ole vielä maksettu veroja; PKO 12 €, TOK 10 € ja OK SUUR-SAVO 10 €.
* Muissa tuloissa on yleisen kirppistelypäivän, Siivouspäivän, kirppistulot.


Toukokuun menot;

Vastike: 120,45 €
Muut menot 92,65 €;
Perusruokakauppaostokset: 73,70 €
Kulttuuri ym. huvi: 6,30 € (keilailua)
Puhelin ja netti: 4,95 € (netti 9,90 €/kk)
Lahja: 4,20 €
Huonekalut ja sisustus: 2,50 € (kirppikseltä sisustukseen)
Vaatteet: 1,00 € (kengät kirppikseltä)

Yhteensä: 213,10 €
(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1037,66 - menot 213,10 = 824,56 € säästöön. Säästöprosentti 79,46.

Menot 213,10 € = 20,54 % tuloista 1037,66 €

Lisätiedot kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 160 €.

Lisäksi lunastin Nordean rahastoista osuuksia n. 300 €:lla.

Lisäksi rahaa kului Ravintola/kahvila/baari -kategoriaan, mutta koska unohdin sen, (ja muistin nyt vasta, kun olin kaikki prosentit sun muut luvut laskenut, ja tuon kuvionkin jo väsännyt,) niin lisään tämän kulun kesäkuulle. Kyseessä oli vain yksi lonkero, jonka unohdin, koska en saanut siitä kuittia ja koska muuten kuukausi sujui ihan pussikalja/kauppasiideri -linjalla. :D

Miten voisin olla eettisempi rahankäyttäjä?

Tämä aihe on ollut mielessä jo todella pitkään, mutta on vaan jäänyt muiden ajatusten jalkoihin. Vihdoin päätin nostaa kissan pöydälle; Millä tavalla minä, kaikesta pihiydestäni ja kuluttamattomuudestani huolimatta, olen paha rahan suhteen?

Lähtökohtaisestihan se, että minä käytän vain vähän rahaa kaikkeen pahaan ja tuhoavaan, ja ostan vain vähän tuotteita, jotka tuhlaa arvokkaita luonnonvaroja, on hyvä asia. Mutta tiedostan erittäin hyvin, ettei tämä ole koko totuus, vaan todellisuus on paljon ikävämpi. Itseruoskinta alkakoon:

Minä voisin...

1. olla eettisempi kuluttaja ja käyttää enemmän rahaa esimerkiksi...
 1.1. eettiseen ruokaan
 1.2. ekologisiin palveluihin, ja
 1.3. eettisiin tavaroihin.
2. sijoittaa eettisesti.

Aloitetaan kulutuksesta;

1.1. ruoka
Olen hintatietoinen sekasyöjä. Vaikka syönkin melko vähän lihaa, olisi tietenkin ekologisempaa ja eettisempää, jos olisin vegaani. Myös luomu- ja lähiruoan suosiminen olisi moraalisesti parempaa. Syön siis vähän lihaa enkä tuhlaa ruokaa (roskiin ruokaa menee todella vähän, ja olen normaalipainoinen), mutta esimerkiksi ostamani vähätkin lihat on tehotuotettua, melko paljon syömäni juusto on tunnetusti myös epäekologista, ja ruoan rahtaaminen rekoilla ja laivoilla kaukaa ei ole hyvä juttu.
Eettisempi syöminen nostaisi ruokamenojani huomattavasti, koska kyse ei ole siitä, että korvaisin kalliin lihan jollain halvalla korvikkeella, vaan mm. edulliset kananmunat (ostamme aina vapaan kanan munia, en siis osta aina halvinta muusta välittämättä) ja maitotuotteet (jugurtti ja juusto merkittävimpänä) pitäisi korvata jollain kalliilla vastineilla. Luomu ja lähiruoka on yleensä kalliimpaa.
Ruokaan liittyy tuskastuttavan paljon kaikkea huomioitavaa. Ekologisuus, eettisyys, terveellisyys, makumieltymykset, ruoanlaittotottumukset ja -taidot, säilyvyys, raahaaminen kaupasta, hinta. Pidän näiden pohtimista ja yhdistämistä aika työläänä ja vaikeana, enkä jaksa mitenkään edes yrittää pyrkiä täydellisyyteen. Oikeastaan tuota samaa voisin sanoa melkein kaikista muistakin kohdista kuin ruoasta; Tiedostan, että oma jaksamiseni ei riitä siihen, että olisin vain hyvä ihminen, vaan hyväksyn sen, että olen myös huono. Ensimmäinen askel muutoksen tiellä lähtee kuitenkin siitä, että huomaa ensin ne ongelmakohdat, ja vähintään tarkkailee, ettei niitä ainakaan tulisi lisää.

1.2. palvelut
Olen huono käyttämään palveluita. En useinkaan koe niitä rahanmenon arvoisina. Monesti en haluaisi niitä, vaikka halvalla saisikin. Kaikki palvelut ei tietenkään ole hyvästäkään, luonnonvaroja niissäkin monesti tuhlaantuu, tai ne ovat jopa jotenkin haitallisia (esim. taksikyydit, jotkin täysin liiallisuuksiin menevät kosmetologin operaatiot), mutta moniin palveluihin olisi kyllä ihan hyviäkin perusteita törsätä. Minä käyn harvoin ravintoloissa, todella harvoin huvi-/kulttuuritapahtumissa, enkä koskaan esimerkiksi kosmetologilla, kynsistudiolla, hieronnassa, ompelijalla tai kuntosalilla. En maksa pyykinpesusta tai siivouksesta. Kampaajalla/parturissa olin viimeksi yli viisi vuotta sitten (koska sen jälkeen päätin lopettaa hiusteni värjäämisen värjäysaineiden haitallisuuden vuoksi, ja noin puolivuosittaiset latvojen leikkaukset hoituvat kotona).
Jos käyttäisin enemmän palveluita, työllistäisin ihmisiä, mahdollisesti järkevimmällä tavalla; panos menisi ekologisempaan puuhasteluun kuin materiaa ostamalla.
Noh, oon mä ainakin joskus työllistänyt pennosillani näitä ammattilaisia; kokkia, tarjoilijaa, baarimikkoa, muusikkoa, näyttelijää, taksikuskia(tää nyt on buu, mutta kuitenkin), bussikuskia, kampaajaa, psykoterapeuttia ja suutaria.

1.3. tavarat
Ostan vähän vaatteita ja muita tavaroita/esineitä, mutta ne vähätkin voisi olla ekologisempia ja eettisempiä.
Esimerkiksi voisin ostaa sellaisia vaatteita, jotka on tehty luomupuuvillasta ilman lapsityövoimaa. Toisaalta, vaikken osta juuri esim. kalliita eettisiä vaatteita, en siis osta niitä pahisvaatteitakaan kuin hyvin harvoin. Olen nimittäin jo hyvin pitkään käyttänyt paljon kirppiksiä hyväkseni, erityisesti vaateostoksiin. Käytetyn tuotteen ostaminen uuden sijasta kun on sekin ekologista. Lisäksi olen useamman kerran osallistunut joko ystäväpiirin keskinäiseen vaatevaihtoiltaan, tai esim. luontojärjestön järjestämiin kaikille avoimiin vaatevaihtotapahtumiin, jolloin olen uuden ostamisen sijaan saanut hyväkuntoisen vaatteen jopa täysin ilmaiseksi. Toisaalta vaatteen pidennetty käyttöikä ei mitenkään poista sen valmistuksessa mahdollisesti riistettyä luontoa ja ihmisiä, vaan ongelmalliset työolot ja ympäristöongelmat pysyy edelleen siellä vaatteen alkuperän vuosien takaisessa historiassa. Lisäksi kierrätys saattaa saada jotkut ihmiset vähättelemään uuden ostamisen ja tavaran liiallisen haalimisen ongelmallisuutta, koska perustelevat itselleen, että ei se haittaa, kun voi kierrättää. Pyrin ostamaan vain tarpeeseen, ja pidennän kierrätysvaatteidenkin käyttöikää korjaamalla ja tuunaamalla niitä. Mutta huteja tulee välillä toki mullekin. Vaatteiden ekologista taakkaa vähennän myös pesemällä niitä vain tarpeen mukaan, en liian usein, kuten yllättävän monet tuntuu tekevän.
Muissakin tavararyhmissä kuin vaatteissa on mulla vähän samaa; En juuri osta kalliita eettisiä design-juttuja, mutta koitan välttää myös turhaa halpistavaran ostamista, ja suosia mahdollisuuksien mukaan kierrätystä.

(Kuva ei liity tekstin sisältöön, onpahan vain tauottamassa pitkää postausta.)

Ja sitten jos ei kaikkea rahaa kuluta, pohdittavaksi jää...

2. eettinen sijoittaminen
Ensinnäkin mieleen tulee se, onko ylipäätään mikään sijoittaminen eettistä? Ja toisaalta, jos ei rahaa kuluta tai sijoita, onko sekään eettistä?

Mähän en siis suoraan sijoita yksittäisiin osakkeisiin. En osaa, eikä ole tarpeeksi kiinnostusta, jotta jaksaisin panostaa opiskeluun. Sijoitan siis vain rahastoihin. (Tällä hetkellä rahastosijoitusteni arvo on noin 17 000 €. Lisäksi minulla on talletuksia Bank Norwegianissa, Nordeassa, S-pankissa ja S-osuuksissa sekä velaton kaksionpuolikas.) Mutta vieritänkö samalla täysin moraalisen vastuuni sijoittamisesta pois, kun en pääse valikoimaan yksittäisiä yhtiöitä, vaan voin ummistaa silmäni ja sijoittaa vain "maantieteelliseen yleisindeksiin"? Osittain kyllä. Jos osaisin sijoittaa osakkeisiin, olisi taloudellisten tunnuslukujen ohella sijoituskohteen eettisyys selvästi aina esillä sijoituspäätöstä tehdessä. Nyt sen voi kätevästi vain unohtaa tarkastelusta pois. En tiedä, sijottaisinko silti tämän eettisemmin, vaikka sijoittaisin suoraan osakkeisiin. Saattaisin hyvinkin ajatella lähes pelkästään numeroita, ja jättää omantunnon kolkutukset kuulematta. On kuitenkin kiinnostavaa pohtia, mihin yhtiöihin sijoittaminen olisi mitenkin eettistä. Tuntuu, että enemmän löytyy epäeettisiä kuin eettisiä osakkeita...

Minulle itselleni esimerkiksi nämä alat näyttäytyy erittäin epäeettisinä, suorastaan hyvin vastenmielisinä, sijoituskohteina;
-tupakka
-aseet
-turkikset

Kyseenalaisia on myös esimerkiksi nämä;
-öljyteollisuus
-kaivosteollisuus
-luontoa ja ihmisiä tuhoava kapitalismi ylipäätään, esim. pikamuoti

Vastoin ehkä monia muita, minä en pidä näitä minään kaikista pahimpina pahiksina, vaan aloina muiden joukossa, mutta samalla siis toki ongelmallisina muiden ongelmallisten joukossa;
-alkoholi
-uhkapelit
-pikavippifirmat, pankit, vakuutusyhtiöt

Sen sijaan näen ongelmallisena nämä, joita monet muut ei näe;
-metsäteollisuus (juuri allekirjoitin kansalaisaloitteen avohakkuiden vähentämisestä...)
-lentoyhtiöt
-yksittäiset vähän hassutkin esimerkit, kuten Harvia (saunojen kiukauden valmistus on monen mielestä ihan viattoman neutraalia, ellei jopa oikeinkin positiivista. Itse suhtaudun saunomiseen turhuutena).

Ja mikä sitten on täysin eettinen ja ongelmaton ala, ei myöskään esimerkiksi nämä;
-pikaruokateollisuus, kuten Coca-Cola, McDonalds, Kotipizza
-tehotuotettu liha- ja maitoteollisuus, kuten Atria, Valio
-lääketeollisuus

Ja mitäs mun indeksisalkustani sitten löytyy? Ainakin tupakkaa, öljyä, alkoholia, pankkeja, metsäntuhoa, pikaruokaa, lääkkeitä. Nam mikä houkutteleva cocktail! :D

On nimittäin pieniä roposia kiinni mm. seuraavissa yhtiöissä;
-tupakka; British American Tobacco, Japan Tobacco
-öljyteollisuus; Statoil
-kaivosteollisuus; Sandvik
-vaateteollisuus; H&M, Adidas, Nike, Prada, Burberry
-alkoholi; Carlsberg
-pikavippifirmat, pankit, vakuutusyhtiöt; Sampo, Nordea, Swedbank, Handelsbanken, Danske Bank, Banco Santander, Visa, Bank of America (+vielä bonuksena Bank Norwegianin kymppitonnin talletus)
-metsäteollisuus; UPM, Stora Enso, Metso, Valmet, Metsä Board
-pikaruokateollisuus; Coca-Cola, McDonald's, Pepsi
-lääketeollisuus; Novo Nordisk, Pfizer, Novartis, Orion
-autotellisuus; Volvo, BMW, Rolls Royce, Peugeot, Mitsubishi, Honda, Nissan
-muita epäilyttäviä; Fortum, Neste, Nestle, Unilever, Danone

(...apuva...)

(Pitäisköhän esim. alkaa kattella niitä Nordnetin ilmasto-ETF:iä? Pitäisköhän sitten kuitenkin opiskella osakesijoittamista ja valita vain eettisiä tai neutraaleja yhtiöitä? Pitäisköhän lopettaa sijoittaminen kokonaan? Pitäisköhän alkaa vaikka asuntosijoittajaksi? Vai pitäisköhän vaan jälleen kerran hyväksyä oma pahuus?)

On mielestäni hyvin vaikea miettiä, missä menee moraalisesti toivottavan, hyväksyttävän ja paheksuttavan rajat.

En toimi aina eettisesti kuluttajana tai arkielämässä muutenkaan, joten epäeettisyys sijoittamisessakin on mulle sitten kuitenkin kai ihan ok; voin elää sen kanssa, että olen myös paha ihminen hyvän lisäksi. Vähän kaihertaa, muttei liikaa.


No niin, tulipa katsottua peiliin, mutta en tiedä, opinko mitään. Vaikka kehitys lähteekin tiedostamisesta, tästä ei aina ole hyötyä, jossei mitään lopulta muuta. Tiedostaa vaan pahuutensa paremmin. Jään pohtimaan.

Mitä ajatuksia eettinen/epäeettinen rahankäyttö sinussa herättää?

Huhtikuu 2018

Ensin kuulumiset;

Kevät on tullut, ihanaa!
Vihaan talven kylmyyttä, pimeyttä, liukkautta ja loskaisuutta. Nyt on lämmintä (tai ei ainakaan enää kylmää), valoisaa ja pyöräilyä hankaloittavaa soraakaan ei kauheasti enää Turussa ole. Luonto heräilee, pääsee taas nauttimaan siitäkin.

Työrintamalla on suurta epämääräisyyttä. Firmassa alkoi yt:t. Ei ole vielä selvää, mitä muutoksia tulee, tuleeko toimipisteiden sulkemisia, ihmisten irtisanomisia tai vain rauhallisempia muutoksia (eläkkeiden kautta osa pihalle, osalle työtuntivähennyksiä, osa lähtee vapaaehtoisesti muualle, töiden uudelleenorganisointia, ei uusia toimintoja joka tapauksessa loppuvien tilalle...). Oma asemani lähes viimeisenä tulleena ja nollatuntisopparin kanssa ei lähtökohtaisesti tietenkään ole hyvä, mutta toisaalta juuri nyt alkaa vakkarien kesälomat ja pari on pitkällä saikulla/äitiyslomalla, joten ihan heti ei taida hommat loppua. Veikkaan, että kesä on mulle liiankin kiireistä, mutta sitten syksyllä hiipuu ehkä kokonaan. Mutta koska suurista linjoista ei ole tietoa, ei ole mitään tietoa tästä pienen osasen asemastakaan. Mulle kävisi kyllä tosi hyvin, jos sopimukseni säilyisi nykyisenä ja työt vaan vähenisi puoleen tai vaikka neljäsosaan. Tässä työpaikassa olen kaikesta ajoittaisesta liiallisesta stressistä ja uupumuksesta huolimatta kuitenkin tykännyt olla. Jokin muutos kuitenkin tulee jossain vaiheessa, sitä odotellessa koitan olla stressaamatta liikaa sekä olemaan kuitenkaan haalimatta liikaa työvuoroja.

Sitten viime kuun raha-asiat;


Huhtikuun tulot;

Palkkatulot: 338,63 €
Työttömyyskorvaus: 441,41 €
Pääomatulot: 25,00 €
Muut tulot: 30,02 €

Yhteensä: 835,06 €
(Summat nettona)

* Palkkatulot on maaliskuun lopun ja huhtikuun alun työvuoroista.
* Työttömyyskorvaus on maaliskuun soviteltu peruspäiväraha.
* Pääomatulot on osuuskauppojen korkoja, joista ei ole vielä maksettu veroa; KPO 20 € ja SSO 5 €.
* Muissa tuloissa on gallup-pisteillä lunastamani Tokmannin lahjakortti 20 € & H&M:n lahjakortti 10 € ja S-ryhmästä saamani maksutapaetu 0,02 €.


Huhtikuun menot;

Vastike: 120,45 €
Muut menot 126,30 €;
Perusruokakauppaostokset: 56,35 €
Pyöräily: 35,40 € (Pyöränosia ratsuihini, mm. vaihdepakka, ketjut ja jarrupalat. Pyörieni korjaukset ja huollot hoitaa Puoliso.)
Puhelin ja netti: 17,05 € (2 kuukauden puhelinlasku 12,10 € ja netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Lahja: 10,00 € (H&M:n lahjakortti)
Keittiötarvikkeet: 7,50 € (Paistinpannu Ikeasta 15 €)

Yhteensä: 246,75 €
(Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 835,06 - menot 246,75 = 588,31 € säästöön. Säästöprosentti 70,45.

Menot 246,75 € = 29,55 % tuloista 835,06 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 1090 €.

Menoissa ei näy ravintola/kahvila/baari -kategoriaan kuuluvaa Hesburgerin kerroshampurilaista, alennuskupongilla 3,50 €, jonka maksoin gallup-pisteillä lunastamallani hesen lahjakortilla.

Maaliskuu 2018

Maaliskuun tulot;

Palkkatulot: 548,11 €
Työttömyyskorvaus: 503,84 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 25,00 €

Yhteensä: 1076,95 €
(Summat nettona)

* Palkkatulot on helmikuun lopun ja maaliskuun alun työvuoroista.
* Työttömyyskorvaus on helmikuun soviteltu peruspäiväraha.
* Muissa tuloissa on gallup-pisteillä lunastamastani Suomalaisen kirjakaupan lahjakortista 25 €. (kts. lisätiedot postauksen lopusta)


Maaliskuun menot;

Vastike: 120,45 €
Muut menot 121,15 €;
Perusruokakauppaostokset: 58,65 € (perusmenot, vaikka mm. ekaa kertaa ikinä ostin Lidlistä ruokaa kerralla yli 25 €:lla)
Harrastukset: 25,00 € (kirja, kts. lisätiedot postauksen lopusta)
Bussi: 20,00 €
Kosmetiikka ja hygienia: 5,60 € (Lidlistä Cienin huulirasvoja ja vanupuikkoja)
Puhelin ja netti: 4,95 € (netti 9,90 €/kk)
Terveys: 4,95 € (Citymarketista d-vitamiineja)
Huonekalut ja sisustus: 1,00 € (sisustusjuttu kirppikseltä)
Vaatteet: 1,00 € (laukku kirppikseltä)

Yhteensä: 241,60 €
(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1076,95 - menot 241,60 = 835,35 € säästöön. Säästöprosentti 77,57.

Menot 241,60 € = 22,43 % tuloista 1076,95 €

Lisätiedot kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 1700 €. Jälleen laskevat kurssit innosti merkintöihin. Tiedän, ettei kannattaisi yrittää mitenkään ajoittaa ostoja, mutta hiukan ajoitan silti, omalla sumealla logiikallani. :D

Tilasin gallup-pisteilläni 30 €:n lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan, ja ostin 27,95 € maksaneen harrastukseeni liittyvän kirjan. Päätin merkitä 25 € tuloihin ja menoihin ja 2,95 € lisätietoihin. Perusteluna mm. se, että ilman galluppeihin vastailuakin olisin ostanut tuon kirjan, mutta jostain muualta, esim. Adlibriksestä, hiukan halvemmalla.