torstai 18. toukokuuta 2017

Kaikki menoni 12 vuoden ajalta!

Olen seurannut nyt tämän blogin ajan, noin 3,5 vuotta, hyvin tarkasti menojani ja tulojani.
Mutta sitä ennenkin seurasin suurpiirteisesti lukuja lähes 10 vuoden ajan.
Nyt mulla on jonkinlaista dataa jo 12 täyden vuoden ajalta!


Taustaa:

Vuonna 2003 valmistuin ylioppilaaksi ja aloitin yliopisto-opiskelut. Muutin vanhempieni luota vuokralle solukämppään.
Vuonna 2004 menin kihloihin ja muutin yhteen rakkaan Puolisoni kanssa, opiskelijakaksioon vuokralle.
Vuonna 2005 aloin pitää kirjaa kuukausimenoistani. Meistä tuli kaksihenkinen perhe, mutta rahamme pidimme ja pidämme erillään.
Vuonna 2014 ostimme oman ensiasuntomme, joten ehdimme asua ensimmäisessä yhteisessä asunnossamme tasan 10 vuotta. Vuokraosuuteni oli näiden vuosien ajalta minimissään 210 €/kk, maksimissaan 270 €/kk, keskimäärin n. 237 €/kk.


Menot 12 vuoden ajalta: 

Koska olin aiempina vuosina hieman suurpiirteisempi, saattaa vuosien 2005-2013 luvut hieman heittää todellisuudesta, mutta kuitenkin korkeintaan pari sataa per vuosi. (Ja hiukan pyöristelin muutenkin, jotta on selkeämpää.)





Tähän 12 vuoden ajanjaksoon sisältynyt suurimenoisin vuoteni oli 2012, n. 10 000 € (n. 840 €/kk), ja pienimenoisin vuoteni oli 2016, n. 3700 € (n. 310 €/kk).

Suurimenoisin kuukauteni oli vuoden 2015 marraskuu (1621,06 €) ja pienimenoisin kuukauteni oli vuoden 2016 elokuu (212,40 €).

Keskimäärin koko ajalta kaikki menoni on ollut n. 532 €/kk. (Keskimäärin vuodessa n. 6376 €. Yhteensä 12 vuodessa 76510 €.)
-> Siitä vastikkeen tai vuokran osuus on ollut n. 217 €/kk ja kaiken muun n. 314 €/kk. (Yhteensä 12 vuodessa n. 31300 € ja n. 45200 €.)
-> Ja vielä tuosta kaikesta muusta terveyden osuus on ollut n. 102 €/kk. (Yhteensä 12 vuodessa n. 14700 €.)
-> Eli olen siis kuluttanut 12 vuoden aikana muuhun kuin asumiseen ja terveyteen n. 212 €/kk. (Yhteensä 12 vuodessa n. 30500 €.)

Ja näissä luvuissa ei nyt sitten tietenkään näy vuonna 2014 ostamani asunnonpuolikas, johon meni rahaa n. 55300 €. Katson sen nimittäin säästöksi/varallisuudeksi, en menoksi.
(Jos joku nyt senkin haluaisi laskea tuohon 12 vuoteen mukaan, kokonaismenot olisi 131 810 € eli 915 €/kk. Ja jos se siis olisi asumiskulua, olisi asumiskulut n. 600 €/kk.)


Esimerkkivuosipoimintoja vielä tulojen, menojen ja säästön suhteen:

(Vuosina 2005-2013 pidin siis suurpiirteisesti kirjaa menoistani, mutten tuloista ja säästöistä. Nämä luvut olen nyt jälkikäteen kaivellut arkistoista esiin, joten ihan joka vuodelle en varmaan täysin luotettavia tulo- ja säästösummia osannut kirjata.)

Vuosi 2006;

- pienimmät tulot
- pienimmät "muut kuin vuokra"-menot
- pienimmät säästöt (eli suurimmat miinukset)

Vuositulot; palkka 350 € + opintoraha 1400 € + asumislisä 1040 € + veronpalautus 235 € + pääomatulot 35 € + lahja 700 € = 3760 € eli n. 313 €/kk.
Menot; vuokra 217 €/kk + muut 158 €/kk = 375 €/kk. Yhteensä vuodessa 4510 €.
*Vuosi meni siis 750 € miinukselle. n. - 63 €/kk.

Vuosi 2009;

-esimerkkivuosi, jolloin en saanut lainkaan opintorahaa, työttömyyskorvausta, asumislisää tai asumistukea.

Vuositulot; palkka 7860 € + veronpalautus 285 € + pääomatulot 455 € + lahja 1000 € = 9600 € eli n. 800 €/kk.
Menot; vuokra 237 €/kk + muut 263 €/kk = 500 €/kk. Yhteensä vuodessa 6020 €.
*Säästöön 3580 €, n. 298 €/kk.

Vuosi 2012;

- suurimmat menot, joita selittää eniten se, että tänä vuonna psykoterapiakuluni olivat yhteensä 4455 € eli n. 370 €/kk.
- samalla siis myös suurimmat "muut kuin vuokra"-menot

Vuositulot; palkka 8585 € + työttömyyskorvaus 2530 € + veronpalautus 695 € + pääomatulot 410 € + lahja 1150 € = 13370 € eli n. 1114 €/kk.
Menot; vuokra 250 €/kk + muut 590 €/kk = 840 €/kk. Yhteensä vuodessa 10060 €.
*Säästöön 3310 €, n. 276 €/kk.

Vuosi 2014;

- suurimmat tulot

Vuositulot; palkka 8125 € + työttömyyskorvaus 4235 € + veronpalautus 510 € + pääomatulot 1025 € + lahja 1650 € + muut 25 € = 15570 € eli n. 1298 €/kk.
Menot; vuokra/vastike 259 €/kk + muut 301 €/kk = 560 €/kk. Yhteensä vuodessa 6740 €.
*Säästöön 8830 €, n. 736 €/kk.

Vuosi 2016;

- pienimmät menot
- suurimmat säästöt

Vuositulot; palkka 4200 € + työttömyyskorvaus 5815 € + veronpalautus 230 € + pääomatulot 265 € + lahja 2775 € + muut 125 € = 13410 € eli n. 1118 €/kk.
Menot; vastike 123 €/kk + muut 187 €/kk = 310 €/kk. Yhteensä vuodessa 3690 €.
*Säästöön 9720 €, n. 810 €/kk.


Ja sitten vaan tänä vuonna rikkomaan joku ennätyksistä! :D Eli käytännössä siis pienimmät menot => alle viimevuotisen 310 €/kk (tai pienimmät "muut kuin vastike/vuokra"-menot => alle vuoden 2006 summan 158 €/kk, joka olisi samalla tietenkin myös kokonaismenoissa ennätys, alle 280 €/kk). Tulot kun ei tule olemaan alle 3760 € tai yli 15570 €, tai säästöt miinuksella tai yli 9720 € tänä vuonna.

lauantai 6. toukokuuta 2017

Huhtikuu 2017

Kuun vaihteessa oli vappukiireitä ja ykkös- ja kakkosharrastukseni priorisointia, joten kuukausikatsauksen tulos vasta nyt tänne tiedoksi;


Huhtikuun tulot;

Palkkatulot: 0 €

Työttömyyskorvaus: 518,40 €
Pääomatulot: 6,00 € (1)
Muut tulot: 505,00 € (2)

Yhteensä: 1029,40 €

(Summat nettona)

Huhtikuun menot;


Vastike: 121,45

Muut menot 125,83 €;
Perusruokakauppaostokset: 69,75
Lahja: 25,25 € (sis. Finlaysonin ja H&M:n lahjakortit)
Puhelin ja netti: 16,93 € (2 kuukauden puhelinlasku 11,98 € ja netti 9,90 €/kk /2=4,95 €)
Kosmetiikka ja hygienia: 13,90 € (Tokmannista shampoo, hammasharjoja, hammastahnoja, vanupuikkoja ja roskapussirulla)

Yhteensä: 247,28 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1029,40 - menot 247,28 = 782,12 € säästöön. Säästöprosentti 75,98.




Menot 247,28 € = 24,02 % tuloista 1029,40 €



Lisätieto kuukauden rahavirroista;


Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 670 €.


Menoissa ei näy vaatteet-kategoriaan kuuluvaa H&M:n neuletakkia, joka maksoi 10 €, ja jonka maksoin gallup-pisteillä lunastamallani 10 €:n lahjakortilla.


R/k/b-osiossa ei ole mukana Hesburgerin kerroshampurilaista, alennuskupongilla 3,50 €, jonka maksoin gallup-pisteillä lunastamallani hesen lahjakortilla.


(On varmaan kovin sekavaa, miksi välillä laitan lahjakortit tuloihin ja menoihin, ja välillä vain lisätietoihin. Syynä on se, että koitan punnita asiaa niin, mitkä lahjakortit on mulle melkein kuin rahaa, ja mitä käytän niin, että en ilman niitä ostaisi asioita, joita ostan. Useimmat lahjakortit on oikeastaan osittain molempia, joten on reiluinta, että osa arvosta menee mukaan laskuihin ja osa ei.

Tuo H&M:n paita esimerkiksi oli sellainen, millainen oli ollut mun "Vois olla kiva" -ostoslistalla jo noin vuoden verran. Ei siis mikään heräteostosturhake, mutta luulen silti, etten sitä olisi ilman lahjakorttia ostanut, hyvin kun olisin pärjännyt ilmankin. Ja hesellä kävisin varmaan vain pari kertaa vuodessa ilman noita lahjakortteja.)


(1) Osuuskuntien koronmaksu alkoi SSO:lla; 6,00 €, josta menee sitten vielä myöhemmin 0,45 € veroa.


(2) Muut tulot koostui nyt viidestä osasta;

- 450 € sain lahjaksi,
- 20 € gallup-pisteillä lunastamani Finlaysonin lahjakortti,
- 20 € gallup-pisteillä lunastamani Ikean lahjakortti, 
- 10 € gallup-pisteillä lunastamani Tokmannin lahjakortti, ja
- 5 € gallup-pisteillä lunastamani H&M:n lahjakortti.

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Verotuspäätös 2016

Viime vuoden esitäytetty veroilmoitus saapui vihdoin, ja koska mitään muutoksia en siihen tee, on minulla tiedossa jo lopulliset verot ja vähennykset.

Viime vuoden verotettavat ansiotuloni oli yhteensä 12164,17 €;

- palkkatulot 4897,34 €
- työttömyyskorvaus 7266,83 €

Pääomatuloni oli osuuskuntien korot 121 €, joista olisin muuten maksanut 9,08 € veroa, mutta nyt sain pääomatuloista vähennystä ensiasunnon velan korkojen vuoksi.
Vuoden 2016 osalta (7 kuukaudelta) asuntolainani korot olivat 26,54 €. Niistä 55 % oli verovähennyskelpoisia, eli 14,60 €. Siitä taas 30 % eli 4,38 € oli se määrä, joka oikeasti vähensi veroja. Eli 16,50 % koroistani maksoi muut veronmaksajat, itse maksoin 83,50 %. (Koko lainani koroista maksoin 79,02 %, 20,98 % sain verovähennyksenä/ alijäämähyvityksenä.)
Vähennysten jälkeen varsinainen verotettava pääomatulo oli 15,65 €. (121x0,25-14,60)

Maksan veroja yhteensä 1546,14 €;

- pääomatulojen tulovero 4,70 €
- kunnallisvero 1329,30 €
- sairausvakuutuksen päiväraha- ja sairaanhoito- ja korotettu sairaanhoitomaksu 133,43 €
- yleisradiovero 78,71 €

Ennakonpidätykseni oli 1814,09 €, joten veronpalautusta tulee 267,95 € + 1,11 € korkoa = 269,06 €.


Pakollisia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja maksoin 335,47 €.
Verot ja veroluontoiset maksut siis yhteensä 1881,61 €. (Ilman pääomatuloveroa olisi 1876,91 €.)

Ns. todellinen veroprosenttini on siis 15,32. (Jos ei huomioida pääomatuloja ja pääomatuloveroa, 15,43.)


Edellisten vuosien verotustiedot näkee klikkaamalla tunnistetta 'verot'.
(Vuoden 2015 verotustiedot näkee täältä, postauksessa myös taulukkoa pakollisten maksujen prosenteista yli 10 vuoden ajalta).

Palkkatulojen lasku on nyt ollut vuodessa 2775,50 €, ja työttömyyskorvauksen nousu 553,63 €, joten ansiotulojen lasku yhteensä 2221,87 €.

(Pääomatuloja ei 2015 verotuksessa ollutkaan. Suurin osa pääomatuloistani kun on ollut sellaisia korkotulon lähdeveron alaisia.)
Kunnallisveron lasku oli 5,89 €, sairausvakuutusmaksujen lasku yht. 18,64 €, ja yleveron lasku 14,90 €, joten verojen lasku yhteensä 39,43 €, paitsi että pääomavero vielä +4,70 €, jolloin verojen lasku 34,73 €.
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen lasku 150,64 €, joten kaikenkaikkiaan "verojen" lasku 185,37 €. (Kun pääomatuloverotus mukana.)
Toteutuneen veroprosentin nousu 0,95 %-yksikköä. Kuntani (Turku) veroprosentti pysyi samana, 19,50.


Tänä vuonna verokortissani on muuten pidätysprosenttina 2,5 !!

(Työttömyyskorvauksesta pidätetään toki  se perus, 20 % veroa.)
Ei siis olisi paljon brutossa ja netossa eroa, jos nyt töitä onnistuisin saamaan! Mätkyjä tietty sitten tulisi, jos töitä säännöllisesti olisi.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Turkulainen pienituloinen pihistelijä

Meitsiä on nyt kuulkaas haastateltu mediaan. Tässä juttu blogini aiheesta Turkulainen -lehdessä. Ensi viikolla ilmestynee paperisena.

--

Tervetuloa uudet lukijat! Kommentoida voi anonyymisti, ja saa kysellä tyhmiäkin ja olla kriittinen, mutta toivoisin kuitenkin asiallisuutta.

Esimerkiksi tästä näkee viime vuoden tulot, menot ja säästöt; 2016.
Siitä näkee mm. että keskimääräisenä kuukautena tuloni oli n. 1100 € ja menoni n. 300 €. Lehtijutussa ollut esimerkkikuukausi maaliskuu on siis vain yksi kuukausi muiden joukossa.
Viime vuonna olin vielä osittain töissä, nyt olen kokonaan työtön.
Ruokakuluista voi lukea lisää tästä, ne ovat minulla keskimäärin n. 70-75 €/kk.

Asun siis puolisoni kanssa omistusasunnossa, kaksiossa kerrostalossa. Maksamme puoliksi yhteiset kulumme, kuten hoitovastikkeen, veden, sähkön, netin, kotivakuutuksen, huonekalut, yhteiset taloustavarat ja yhteiset ruoat jne. Omat ostoksemme maksamme kumpikin itse, kuten vaatteet, puhelimen, bussimatkat, harrastukset, osan ruoista, kuten alkoholit jne.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Turku

Paljastus: asun Turussa!

Olen jo aiemmin kertonut eri yhteyksissä erilaisia asioita, joista halutessaan olisi voinut selvittää, missä asun. Muutenkin olen jo pitkään pohtinut asuinpaikkani paljastamista, kyse kun ei kuitenkaan ole mistään satojen henkien kylästä, vaan isosta kaupungista. (Olennaisten asioiden vuoksi olen aiemmin kertonut mm. että en asu pääkaupunkiseudulla, mutta kaupungissa, jossa on toimiva joukkoliikenne. Muuten blogin aiheen kannalta asuinkaupungilla nyt ei ole niin kovin tarkkaa merkitystä.)


Nyt siis kerron Turussa asumisen edullisuudesta ja ihanuudesta. Muutin Turkuun vuonna 2003 Turun yliopistossa opiskelun aloittamisen takia ja rakastuin kaupunkiin nopeasti. (Alunperin olen kotoisin pikkupaikkakunnalta kauempaa, ja olin käynyt Turussa vain muutamia kertoja ennen muuttamista.) Puolison (ja myöhemmin myös muiden ystävien) löytymisen jälkeen alkoi olla selvää, että en halua ikinä muuttaa mihinkään muualle! Löysin kotini, ihmiseni ja elämäni täältä. :)


Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja asukasluvultaan Suomen 6. suurin kaupunki. (Suurin on tietenkin Helsinki, sitten 2. Espoo, 3. Tampere, 4. Vantaa ja 5. Oulu.) Asukkaita Turussa on n. 187 500. Itselleni Turku tuntuu sopivan kokoiselta; haluan asua kaupungissa, mutta en liian isossa. (Enkä halua asua liian kalliisti tai liian pohjoisessa (-> lähinnä ilmaston vuoksi).)


Asuminen Turussa on tietenkin halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla, mutta se on omasta mielestäni myös sijaintiin ja asukaslukuun nähden suhteellisen edullista.

Vertailun vuoksi vähän tilastolukuja;
Esim. 1. "Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen neliöhinta, joulukuu 2016": Koko maan keskiarvo oli 2234 €. Helsinki 3949, pääkaupunkiseutu 3559, pääkaupunkiseudun ulkopuolella 1641, Tampere 2429, Turku 1943.
Esim. 2. "Keskimääräiset kuukausivuokrat (euroa/neliö) alueittain vuonna 2016, koko vuokra-asuntokanta": Koko maan keskiarvo oli 12,61 €. Helsinki 16,16, pääkaupunkiseutu 15,47, pääkaupunkiseudun ulkopuolella 11,18, Tampere 13,13, Turku 12,27.

Joukkoliikenne Turussa on toimivaa, joten omaa autoa ei välttämättä tarvitse. Oma bussilla kulkemiseni tosin on vähentynyt radikaalisti, koska toisaalta lisäsin pyöräilyä ja toisaalta työt, ja siten tarve liikkua paikasta toiseen tietyllä aikataululla ja säällä kuin säällä, väheni. Vuodesta 2014 lähtien Turun sisäisen liikenteen lisäksi samalla lipulla on päässyt myös naapurikuntiin Naantaliin, Kaarinaan, Raisioon, Lietoon ja Ruskoon. Itse olen esim. harvat Naantalinreissuni tehnyt pyörällä, mutta yleisesti ottaen on toki hyvä, että seudulla pääsee kätevämmin liikkumaan kuntarajoista välittämättä. (Kuukausikortti on nykyään n. 50 € ja arvokortin kertamaksu 2,20 €.)


Pyöräilyn kannalta Turku on ihan ok. Paljon olisi parannettavaa, mutta ei tämä nyt ihan kauheaa ole. Lunta tulee usein maahan vasta vuodenvaihteessa, ja tiet on sulat maaliskuussa. Kauheat sorakasat ja ajoittaiset röpelöjäät toki on haittaamassa talvi-/kevätpyöräilyä. Kaupungissa panostetaan pikkuhiljaa pyöräilyväylien parantamiseen. Vuoden päästä alkaa kolmivuotinen kaupunkipyörä -kokeilu.



Rikkikääpä tammen rungolla turkulaisessa tammimetsässä


Luontoon pääsee Turussa näppärästi. Ympäri kaupunkia on monien puistojen ja pikkumetsien lisäksi paljon myös isompia luontokohteita. Turussa on kymmenen luonnonsuojelualuetta. Tammimetsiä on satoja hehtaareja. Vanhoissa tammimetsissä onkin ihana kuljeskella! (Itselleni oli aluksi eksoottista jopa vaahterat, saati sitten vanhat paksut upeat tammet.) Omista ikkunoistani näkyy lähinnä mäntyjä, pihlajia ja vaahteroita sekä mm. ihastuttavia mustarastaita ja muita lintuja, oravia, joskus rusakoita ja kettujakin. Yksi tammimetsä on ihan lähettyvillä, ja siellä olen nähnyt mm. metsäkauriita. Kaupungin keskusta on lähellä, mutta luonto on vielä lähempänä!

Ruissalo on varmaankin monille tuttu paikka, todella ihana luontokohde, jota lämpimästi suosittelen! Varsinaisten Ruissalon luonnonsuojelualueiden lisäksi lähes koko saari on Natura 2000 -aluetta. Ruissalo on n. 5 km:n päässä keskustasta.

Heti saareen vievän sillan jälkeen oikealla on Marjaniemen luonnonsuojelualue, jossa on helppokulkuinen luontopolku. Saaren muita luontopolkuja on ainakin:
- Rantapromenadin ja Ruissalon puistotien välissä
- Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ympärillä
- Ruissalon puistotieltä Golf-kentän molemmilta puolin Kuuvannokkaan
Rantapromenadi ja Kansanpuisto onkin varmaan monille tuttu Ruisrockin takia. Muuna aikana siellä näkee paljon lintuja, mm. valtavia valkoposkihanhiparvia.
Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on maksullinen sisäpuutarha sekä ilmainen ulkopuutarha. Ja lisäksi se ulkopuutarhaa kiertävä luontopolku.
Kuuvan lähellä onkin sitten jo Ruissalon kärki; Saaronniemi, jossa on mm. leirintäalue ja kylpylä.
Ja muitakin kiinnostavia kohteita saaresta löytyy, mm. Kansanpuiston lähellä oleva suurhuvila-alue sekä lukuisat saaren kahvilat.

Muista luontokohde-esimerkeistä mainittakoon:

- muut saaret Hirvensalo, Satava ja Kakskerta,
- keskustan lähellä olevat lukuisat puistot, mäet ja kukkulat (esim. Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto Kupittaa sekä Juhannuskukkula, perinnebiotooppina arvokas kallioketo), sekä
- suosittu lehtometsävaltainen luonnonsuojelualue Katariinanlaakso.
Luontokohteisiin pääsee kivasti joko polkupyörällä tai bussilla. Toki myös omalla autolla. Ja tänä kesänä keskustasta Ruissaloon pääsee vesibussillakin!


Rikkikääpä tammen rungolla


Ostosmahdollisuudet Turussa on hyvät. En ehkä ole oikea ihminen näistä puhumaan, kun kulutan niin vähän rahaa, mutta jotain mainintoja kuitenkin;
- Löytyy Stockmann, Sokos, Prismoja, Citymarketteja, lukuisia pienempiä S- ja K- kauppoja, Lidlejä, Tokmanneja, kymmeniä vaate-, kenkä- ym. kauppoja. Ydinkeskustan kauppojen ja kauppakeskusten lisäksi löytyy mm. alle 5 kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Euroopan ekologisin kauppakeskus Skanssi. (Mm. saanut LEED-ympäristöluokituksia, ja katolla on aurinkopaneeleita ja mehiläispesiä.)
- Turussa ei ole Ikeaa, mutta n. 6 kilometrin päässä keskustasta ihan Turun rajalla Raision puolella on. Myös Raision puolella lähellä Turun rajaa on mm. muita huonekaluliikkeitä, rautakauppoja, urheilukauppoja ja kauppakeskus Mylly(, joita kuitenkin vältän, koska mieluummin suosin keskustaa tai Skanssia).
- Turun keskustassa saa kauppatorin paikallisten (tai siis lähimaaseudun) peruna-, kala-, kukka-, marja- ym. myyjien lisäksi ostaa useasta edullisesta hevipuljusta kakkosluokan hedelmiä ja vihanneksia. Heillä on myytävänä myös paikallisia ja ykkösluokan tuotteita, mutta (kenties jostain tukusta satamakaupunkisijainnin vuoksi ?) saavat myytäväksi epäpriimaa tavaraa, jolloin hintakin on halpa.
- Löytyy useita kirppiksiä ja pieniä ja suuria käsityöliikkeitä; jälkimmäisistä mainittakoon Eurokankaan ja muiden peruspuljujen lisäksi pari suosikkiani; Lankamaailma ja Jätti-Rätti.

Kulttuurista tai urheilusta kiinnostuneellekin Turku lienee oikein hyvä kaupunki. (Hehee, itselleni vähän vierasta aluetta nämäkin.) On mm. Kupittaan urheilupuisto, keilahalleja, kuntosaleja, kuntoilureittejä, pakohuonepelejä, teattereita, museoita, Logomon kulttuurikeskus, erilaisia musiikkitapahtumia ja -esityksiä jne.

Sekä asukkaille että turisteille on useita kivoja kohteita. Arkisena, mutta silti oikein hienona, esimerkkinä tulee mieleen jokiranta; Aurajoen molemmin puolin keskustassa on mm. kahviloita, ravintoloita, terasseja, joista viimeksimainituista tuleekin varmaan monelle jokilaivat mieleen. Aurajoen rannalla on myös mukavaa istuskella pussikaljalla tai jätskillä. Ja Turussa on tällä hetkellä kuulemma erittäin hyvä ravintolatarjonta!

Ja sitten vielä lopuksi yksi kiinnostava asia; Monet turkulaiset ei edes puhu Turun murretta!


(Huonojakin puolia Turussa toki on, mutta jätän ne tästä postauksesta pois. Politiikasta puheenollen ( ;) ), tiesittekö, että tällä hetkellä eduskuntapuolueiden (8 kpl) puheenjohtajista 3 (Petteri Orpo, Ville Niinistö ja Li Andersson) on Turkulaisia!)

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Maaliskuu 2017

Maaliskuun tulot;

Palkkatulot: 0 €

Työttömyyskorvaus: 518,40 €
Pääomatulot: 12,59 € (korkotuloja eri tileistä)
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 530,99 €

(Summat nettona)

Maaliskuun menot;


Vastike: 121,45

Muut menot 111,60 €;
Perusruokakauppaostokset: 54,75
Ravintola/kahvila/baari: 39,40 € (ravintolassa alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka ja siideri)
Bussi: 12,50
Puhelin ja netti: 4,95
(Netti halpeni ja nopeni! Ennen meillä oli vastikkeeseen sisältyvä taloyhtiön netti 2 M ja maksoimme 50 M:n netistä 14,90 €/kk. Nykyään taloyhtiölaajakaista on 10 M, ja me maksamme 100 M:n netistä 9,90 €/kk. Osuuteni siis halpeni 2,50 €/kk.)

Yhteensä: 233,05 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 530,99 - menot 233,05 = 297,94 € säästöön. Säästöprosentti 56,11.



Menot 233,05 € = 43,89 % tuloista 530,99 €


Peräjälkeen toinen "tavaraton" kuukausi! En siis taaskaan kuluttanut rahaa mihinkään fyysiseen esineeseen, jos ruokaa ei lasketa. (Huhtikuussa sama ei enää jatku.) Ja jälleen jäi suht pienistä tuloista parisataa säästöön kun oli maltilliset menot. :)

Lisätieto kuukauden rahavirroista;


Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 820 €.

Kulttuuri ym. huvi -osiossa ei näy, että kävin elokuvissa. Tilasin leffalipun gallup-pisteilläni. Mm. parhaan elokuvan Oscarilla palkittu Moonlight oli ehdottomasti katsomisen arvoinen.


Ravintola/kahvila/baari -osiossa ei näy ostamaani Hesburgerin mega-ateriaa. Se oli tarjouksessa 7,50 €. Maksoin siitä 5 € lokakuussa 2015 saamallani S-ryhmän ravintolasetelillä. (Nyt vihdoin olen käyttänyt kaikki 45 €:n yhteisarvoiset liittymislahja-alennussetelit.) 2,50 € maksoin gallup-pisteilläni lunastamallani hesen lahjakortilla.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Kuukauden kaikki ruoat 70 €:lla

Ruokamenoni on matalat, vaihtelevasti n. 55-95 €/kk, keskimäärin suunnilleen 70-75 €/kk. Tätä on paljon hämmästelty, ja olen usein lyhyen vastauksen lomassa ohjannut lukemaan blogin alkuaikojen postauksia, joissa on tunnisteena 'ruoka'. Kehotan edelleen toimimaan niin, esim. ensimmäinen kirjoitukseni ruokamenoista löytyy tästä ja seuraavat on tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä.

Nyt päätin ottaa projektiksi jatkaa hieman tätä ruokaostosten avaamista. Esimerkkikuukaudeksi sattui helmikuu. (Vaikka se onkin 2-3 päivää lyhyempi kuin muut, se on ihan yhtä kätevä ja totuudenmukainen, koska siitä voi helposti laskea päivämenot, viikkomenot ja keskimääräisen kuukauden.)

Helmikuun ruokakuluni oli 63,44 €.
Se on keskimäärin 2,27 € päivässä, 15,90 € viikossa ja 70 € kuussa.

Listasin kaikki ruokaostokset erikseen ja myös kaikki syömäni ruoat. Ne eivät ole ihan samat, koska esim. helmikuun alussa tuli syötyä tammikuun ostoksia, ja helmikuun lopun ostoksia taas tulee syötyä maaliskuun alussa. En aina syö näin, tämä oli vain sattumalta valittu otos yhdeltä aikaväliltä. En kertonut tästä Puolisolle etukäteen, jotta hän ostaisi ihan niitä ruokia kaupasta, mitä ostikin, ilman sitä tietoa mahdollisesti alitajuisestikin vaikuttamassa, että nämä kaikki tulee sitten mun blogiini. Itsekin koitin olla ottamatta tätä huomioon. ;D

Ruokavalioni on enimmäkseen lakto-ovo-vegetaarinen, mutta kalaa ja lihaakin kyllä syön. Tänä esimerkkikuukautena söin näköjään noin joka toinen päivä edes vähän lihaa tai kalaa. Yllättävän usein, mutta toisaalta niiden määrät oli aika vähäisiä.
Kuukauden aikana söin yhtenä päivänä ruokaa ravintolassa, yhtenä kylässä, yhtenä hesen hampparin kotona, ja 25 päivänä vain kotona valmistettua ruokaa.

--

Ensin esittelen syömäni ruoat, lopuksi ruokaostokset.


Peruspäiväni oli tällainen;

* aamupala; mustaa irtoteetä (joskus pussiteetä), 3 siivua Puolison leipomaa leipää, jossa päällä;
- margariinia ja
- juustoa/keitetty kananmuna ja
- tomaattia/paprikaa ja
- joskus salaattia/meetwurstia.

* välipala; esim. banaani, päärynä, omena, appelsiini, veriappelsiini, jugurtti, jugurtti&mysli, smoothie(jugurttia, banaania, mustikoita), kaurapuuro&aprikoosihillo, hapankorppu(+margariini ja juusto), cashew-pähkinöitä, karkkia.

* varsinainen ruoka; tästä lista tuossa alla

* vastajauhetuista pavuista tehty kahvi ja yksi pala suklaata

* välipala; kts. lista yllä

* iltapala; sama kuin aamupala


Sitten kuukauden aikana syömäni varsinaiset ruoat;

- ravintolassa
- hesen kerroshampurilainen
- kyläily
- soijarouhetomaattikastikemakaronilaatikko x 6
- tulinen bataattiperunasosekeitto x 3
- purkkihernekeitto x 2
- härkäpapupinaattiletut & aprikoosihillo x2
- riisipapumunavihannespaistos
- uunissa paahdettua bataattia, vihreät pitkät pavut, paistettu muna
- uunissa paahdettua bataattia, vihreät pitkät pavut, kalapullia
- bataattiperunamuusi, uunissa paahdettua porkkanaa, kalapullia
- bataattiperunamuusi, uunissa paahdettua porkkanaa, kalapuikkoja x 2
- pinaattiruorepasta tonnikalatomaattikastikkeella
- bami goreng -pakaste (kanavihannespasta)
- itse tehty salamipaprikapizza x 2
- itse tehdyt hampparit bataattiranuilla x 2

(sis. pun lihaa; 5, kanaa; 2, kalaa; 6, lakto/ovo; 15)

--

Ja sitten ruokaostoksiin. Listasin erikseen Puolison kanssa yhteiset ja vain mun omat. Suurin osa ruokaostoksistamme on siis yhteisiä, mutta kuitenkin osa on selvästi vain toisen, esim. omat alkoholit, limsat, karkit, jugurtit. Toki tulee ostettua esim. yhteisiäkin alkoholeja ja jugurtteja, mutta siis ne ruokaostokset, jotka on selvästi vain toisen, ei päädy yhteismaksettaviksi. Ja Puolisoni ei syö täysin samoin kuin minä. Tuo varsinainen ruoka on yleensä meillä sama, mutta välipaloissa on eroa.

Kuvissa listaa kaikesta kuukauden aikana ostetusta;










Sitten joitakin huomioita;

- Tässä oli siis kuukauden ostokset, ei kuukauden syömiset! Syömiset näkee tuolta ylempää.
- Joo, ostettiin 100 kananmunaa! Nykyään me kulutetaan niitä molemmat paljon.
- Kahvi maksoi mulle tässä kuussa 7 €. Vuodessa kahvikuluni on kai n. 75 € eli n. 6 €/kk. Noin 20 cnt/kuppi. Jos siis haluaisin pihistellä menoissani, kahvin vaihtaminen edullisempaan säästäisi jonkin verran.
- Välillä syömme kausittaisesti jotain ruokaa paljon ja jotain taas vähän. Parin kuukauden päästä voi olla päinvastoin. Nyt esimerkiksi näkyy olleen bataatti- ja veriappelsiinikausi, ja vaikkapa salaattia&kurkkua&tomaattia&paprikaa ostettiin aika vähän.
- Edulliseen syömiseeni sisältyy muutamia yksittäisiä kalliita ostoksia, mutta suurin osa ostoksista on halpoja. Kalliiden osuus ei siis juuri nosta kokonaiskuluja, kun niitä on vain vähän.
- Tässä kuussa 3 päivää "ulkona" syömistä on hiukan enemmän mitä yleensä. Muina kuukausina arvioin syöväni yleensä vain 1-2 päivänä kuussa ravintolassa/kylässä, ja muuten aina kotona.
- Tässä kuussa ostettiin ruokaa ehkä hiukan enemmän Citymarketista, mitä yleensä. Prismassa taas ei käyty kertaakaan, vaikka sieltäkin kyllä aina välillä ostellaan.
- Tässä kuussa heitettiin ruokaa pois n. 100 g. Vähän eri määrä mitä keskimääräinen suomalainen; 2000 g/hlö/kk!

Saa kommentoida miten huvittaa, mutta postauksen pointtina ei siis ole pyytää (eikä antaa ;) ) ravitsemusneuvontaa, vaan tarkoituksena oli kertoa taas hieman tarkemmin, miten edulliset ruokaostokset on mulle mahdollisia, sitä kun tosiaan on kyselty muutamaan otteeseen. En väitä, että ruokaostokseni olisi erityisen eettisiä tai terveellisiä, mutta eipä ole ainakaan kamalan epäeettisiä tai epäterveellisiäkään!