maanantai 24. huhtikuuta 2017

Verotuspäätös 2016

Viime vuoden esitäytetty veroilmoitus saapui vihdoin, ja koska mitään muutoksia en siihen tee, on minulla tiedossa jo lopulliset verot ja vähennykset.

Viime vuoden verotettavat ansiotuloni oli yhteensä 12164,17 €;

- palkkatulot 4897,34 €
- työttömyyskorvaus 7266,83 €

Pääomatuloni oli osuuskuntien korot 121 €, joista olisin muuten maksanut 9,08 € veroa, mutta nyt sain pääomatuloista vähennystä ensiasunnon velan korkojen vuoksi.
Vuoden 2016 osalta (7 kuukaudelta) asuntolainani korot olivat 26,54 €. Niistä 55 % oli verovähennyskelpoisia, eli 14,60 €. Siitä taas 30 % eli 4,38 € oli se määrä, joka oikeasti vähensi veroja. Eli 16,50 % koroistani maksoi muut veronmaksajat, itse maksoin 83,50 %. (Koko lainani koroista maksoin 79,02 %, 20,98 % sain verovähennyksenä/ alijäämähyvityksenä.)
Vähennysten jälkeen varsinainen verotettava pääomatulo oli 15,65 €. (121x0,25-14,60)

Maksan veroja yhteensä 1546,14 €;

- pääomatulojen tulovero 4,70 €
- kunnallisvero 1329,30 €
- sairausvakuutuksen päiväraha- ja sairaanhoito- ja korotettu sairaanhoitomaksu 133,43 €
- yleisradiovero 78,71 €

Ennakonpidätykseni oli 1814,09 €, joten veronpalautusta tulee 267,95 € + 1,11 € korkoa = 269,06 €.


Pakollisia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja maksoin 335,47 €.
Verot ja veroluontoiset maksut siis yhteensä 1881,61 €. (Ilman pääomatuloveroa olisi 1876,91 €.)

Ns. todellinen veroprosenttini on siis 15,32. (Jos ei huomioida pääomatuloja ja pääomatuloveroa, 15,43.)


Edellisten vuosien verotustiedot näkee klikkaamalla tunnistetta 'verot'.
(Vuoden 2015 verotustiedot näkee täältä, postauksessa myös taulukkoa pakollisten maksujen prosenteista yli 10 vuoden ajalta).

Palkkatulojen lasku on nyt ollut vuodessa 2775,50 €, ja työttömyyskorvauksen nousu 553,63 €, joten ansiotulojen lasku yhteensä 2221,87 €.

(Pääomatuloja ei 2015 verotuksessa ollutkaan. Suurin osa pääomatuloistani kun on ollut sellaisia korkotulon lähdeveron alaisia.)
Kunnallisveron lasku oli 5,89 €, sairausvakuutusmaksujen lasku yht. 18,64 €, ja yleveron lasku 14,90 €, joten verojen lasku yhteensä 39,43 €, paitsi että pääomavero vielä +4,70 €, jolloin verojen lasku 34,73 €.
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen lasku 150,64 €, joten kaikenkaikkiaan "verojen" lasku 185,37 €. (Kun pääomatuloverotus mukana.)
Toteutuneen veroprosentin nousu 0,95 %-yksikköä. Kuntani (Turku) veroprosentti pysyi samana, 19,50.


Tänä vuonna verokortissani on muuten pidätysprosenttina 2,5 !!

(Työttömyyskorvauksesta pidätetään toki  se perus, 20 % veroa.)
Ei siis olisi paljon brutossa ja netossa eroa, jos nyt töitä onnistuisin saamaan! Mätkyjä tietty sitten tulisi, jos töitä säännöllisesti olisi.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Turkulainen pienituloinen pihistelijä

Meitsiä on nyt kuulkaas haastateltu mediaan. Tässä juttu blogini aiheesta Turkulainen -lehdessä. Ensi viikolla ilmestynee paperisena.

--

Tervetuloa uudet lukijat! Kommentoida voi anonyymisti, ja saa kysellä tyhmiäkin ja olla kriittinen, mutta toivoisin kuitenkin asiallisuutta.

Esimerkiksi tästä näkee viime vuoden tulot, menot ja säästöt; 2016.
Siitä näkee mm. että keskimääräisenä kuukautena tuloni oli n. 1100 € ja menoni n. 300 €. Lehtijutussa ollut esimerkkikuukausi maaliskuu on siis vain yksi kuukausi muiden joukossa.
Viime vuonna olin vielä osittain töissä, nyt olen kokonaan työtön.
Ruokakuluista voi lukea lisää tästä, ne ovat minulla keskimäärin n. 70-75 €/kk.

Asun siis puolisoni kanssa omistusasunnossa, kaksiossa kerrostalossa. Maksamme puoliksi yhteiset kulumme, kuten hoitovastikkeen, veden, sähkön, netin, kotivakuutuksen, huonekalut, yhteiset taloustavarat ja yhteiset ruoat jne. Omat ostoksemme maksamme kumpikin itse, kuten vaatteet, puhelimen, bussimatkat, harrastukset, osan ruoista, kuten alkoholit jne.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Turku

Paljastus: asun Turussa!

Olen jo aiemmin kertonut eri yhteyksissä erilaisia asioita, joista halutessaan olisi voinut selvittää, missä asun. Muutenkin olen jo pitkään pohtinut asuinpaikkani paljastamista, kyse kun ei kuitenkaan ole mistään satojen henkien kylästä, vaan isosta kaupungista. (Olennaisten asioiden vuoksi olen aiemmin kertonut mm. että en asu pääkaupunkiseudulla, mutta kaupungissa, jossa on toimiva joukkoliikenne. Muuten blogin aiheen kannalta asuinkaupungilla nyt ei ole niin kovin tarkkaa merkitystä.)


Nyt siis kerron Turussa asumisen edullisuudesta ja ihanuudesta. Muutin Turkuun vuonna 2003 Turun yliopistossa opiskelun aloittamisen takia ja rakastuin kaupunkiin nopeasti. (Alunperin olen kotoisin pikkupaikkakunnalta kauempaa, ja olin käynyt Turussa vain muutamia kertoja ennen muuttamista.) Puolison (ja myöhemmin myös muiden ystävien) löytymisen jälkeen alkoi olla selvää, että en halua ikinä muuttaa mihinkään muualle! Löysin kotini, ihmiseni ja elämäni täältä. :)


Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja asukasluvultaan Suomen 6. suurin kaupunki. (Suurin on tietenkin Helsinki, sitten 2. Espoo, 3. Tampere, 4. Vantaa ja 5. Oulu.) Asukkaita Turussa on n. 187 500. Itselleni Turku tuntuu sopivan kokoiselta; haluan asua kaupungissa, mutta en liian isossa. (Enkä halua asua liian kalliisti tai liian pohjoisessa (-> lähinnä ilmaston vuoksi).)


Asuminen Turussa on tietenkin halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla, mutta se on omasta mielestäni myös sijaintiin ja asukaslukuun nähden suhteellisen edullista.

Vertailun vuoksi vähän tilastolukuja;
Esim. 1. "Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen neliöhinta, joulukuu 2016": Koko maan keskiarvo oli 2234 €. Helsinki 3949, pääkaupunkiseutu 3559, pääkaupunkiseudun ulkopuolella 1641, Tampere 2429, Turku 1943.
Esim. 2. "Keskimääräiset kuukausivuokrat (euroa/neliö) alueittain vuonna 2016, koko vuokra-asuntokanta": Koko maan keskiarvo oli 12,61 €. Helsinki 16,16, pääkaupunkiseutu 15,47, pääkaupunkiseudun ulkopuolella 11,18, Tampere 13,13, Turku 12,27.

Joukkoliikenne Turussa on toimivaa, joten omaa autoa ei välttämättä tarvitse. Oma bussilla kulkemiseni tosin on vähentynyt radikaalisti, koska toisaalta lisäsin pyöräilyä ja toisaalta työt, ja siten tarve liikkua paikasta toiseen tietyllä aikataululla ja säällä kuin säällä, väheni. Vuodesta 2014 lähtien Turun sisäisen liikenteen lisäksi samalla lipulla on päässyt myös naapurikuntiin Naantaliin, Kaarinaan, Raisioon, Lietoon ja Ruskoon. Itse olen esim. harvat Naantalinreissuni tehnyt pyörällä, mutta yleisesti ottaen on toki hyvä, että seudulla pääsee kätevämmin liikkumaan kuntarajoista välittämättä. (Kuukausikortti on nykyään n. 50 € ja arvokortin kertamaksu 2,20 €.)


Pyöräilyn kannalta Turku on ihan ok. Paljon olisi parannettavaa, mutta ei tämä nyt ihan kauheaa ole. Lunta tulee usein maahan vasta vuodenvaihteessa, ja tiet on sulat maaliskuussa. Kauheat sorakasat ja ajoittaiset röpelöjäät toki on haittaamassa talvi-/kevätpyöräilyä. Kaupungissa panostetaan pikkuhiljaa pyöräilyväylien parantamiseen. Vuoden päästä alkaa kolmivuotinen kaupunkipyörä -kokeilu.



Rikkikääpä tammen rungolla turkulaisessa tammimetsässä


Luontoon pääsee Turussa näppärästi. Ympäri kaupunkia on monien puistojen ja pikkumetsien lisäksi paljon myös isompia luontokohteita. Turussa on kymmenen luonnonsuojelualuetta. Tammimetsiä on satoja hehtaareja. Vanhoissa tammimetsissä onkin ihana kuljeskella! (Itselleni oli aluksi eksoottista jopa vaahterat, saati sitten vanhat paksut upeat tammet.) Omista ikkunoistani näkyy lähinnä mäntyjä, pihlajia ja vaahteroita sekä mm. ihastuttavia mustarastaita ja muita lintuja, oravia, joskus rusakoita ja kettujakin. Yksi tammimetsä on ihan lähettyvillä, ja siellä olen nähnyt mm. metsäkauriita. Kaupungin keskusta on lähellä, mutta luonto on vielä lähempänä!

Ruissalo on varmaankin monille tuttu paikka, todella ihana luontokohde, jota lämpimästi suosittelen! Varsinaisten Ruissalon luonnonsuojelualueiden lisäksi lähes koko saari on Natura 2000 -aluetta. Ruissalo on n. 5 km:n päässä keskustasta.

Heti saareen vievän sillan jälkeen oikealla on Marjaniemen luonnonsuojelualue, jossa on helppokulkuinen luontopolku. Saaren muita luontopolkuja on ainakin:
- Rantapromenadin ja Ruissalon puistotien välissä
- Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ympärillä
- Ruissalon puistotieltä Golf-kentän molemmilta puolin Kuuvannokkaan
Rantapromenadi ja Kansanpuisto onkin varmaan monille tuttu Ruisrockin takia. Muuna aikana siellä näkee paljon lintuja, mm. valtavia valkoposkihanhiparvia.
Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on maksullinen sisäpuutarha sekä ilmainen ulkopuutarha. Ja lisäksi se ulkopuutarhaa kiertävä luontopolku.
Kuuvan lähellä onkin sitten jo Ruissalon kärki; Saaronniemi, jossa on mm. leirintäalue ja kylpylä.
Ja muitakin kiinnostavia kohteita saaresta löytyy, mm. Kansanpuiston lähellä oleva suurhuvila-alue sekä lukuisat saaren kahvilat.

Muista luontokohde-esimerkeistä mainittakoon:

- muut saaret Hirvensalo, Satava ja Kakskerta,
- keskustan lähellä olevat lukuisat puistot, mäet ja kukkulat (esim. Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto Kupittaa sekä Juhannuskukkula, perinnebiotooppina arvokas kallioketo), sekä
- suosittu lehtometsävaltainen luonnonsuojelualue Katariinanlaakso.
Luontokohteisiin pääsee kivasti joko polkupyörällä tai bussilla. Toki myös omalla autolla. Ja tänä kesänä keskustasta Ruissaloon pääsee vesibussillakin!


Rikkikääpä tammen rungolla


Ostosmahdollisuudet Turussa on hyvät. En ehkä ole oikea ihminen näistä puhumaan, kun kulutan niin vähän rahaa, mutta jotain mainintoja kuitenkin;
- Löytyy Stockmann, Sokos, Prismoja, Citymarketteja, lukuisia pienempiä S- ja K- kauppoja, Lidlejä, Tokmanneja, kymmeniä vaate-, kenkä- ym. kauppoja. Ydinkeskustan kauppojen ja kauppakeskusten lisäksi löytyy mm. alle 5 kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Euroopan ekologisin kauppakeskus Skanssi. (Mm. saanut LEED-ympäristöluokituksia, ja katolla on aurinkopaneeleita ja mehiläispesiä.)
- Turussa ei ole Ikeaa, mutta n. 6 kilometrin päässä keskustasta ihan Turun rajalla Raision puolella on. Myös Raision puolella lähellä Turun rajaa on mm. muita huonekaluliikkeitä, rautakauppoja, urheilukauppoja ja kauppakeskus Mylly(, joita kuitenkin vältän, koska mieluummin suosin keskustaa tai Skanssia).
- Turun keskustassa saa kauppatorin paikallisten (tai siis lähimaaseudun) peruna-, kala-, kukka-, marja- ym. myyjien lisäksi ostaa useasta edullisesta hevipuljusta kakkosluokan hedelmiä ja vihanneksia. Heillä on myytävänä myös paikallisia ja ykkösluokan tuotteita, mutta (kenties jostain tukusta satamakaupunkisijainnin vuoksi ?) saavat myytäväksi epäpriimaa tavaraa, jolloin hintakin on halpa.
- Löytyy useita kirppiksiä ja pieniä ja suuria käsityöliikkeitä; jälkimmäisistä mainittakoon Eurokankaan ja muiden peruspuljujen lisäksi pari suosikkiani; Lankamaailma ja Jätti-Rätti.

Kulttuurista tai urheilusta kiinnostuneellekin Turku lienee oikein hyvä kaupunki. (Hehee, itselleni vähän vierasta aluetta nämäkin.) On mm. Kupittaan urheilupuisto, keilahalleja, kuntosaleja, kuntoilureittejä, pakohuonepelejä, teattereita, museoita, Logomon kulttuurikeskus, erilaisia musiikkitapahtumia ja -esityksiä jne.

Sekä asukkaille että turisteille on useita kivoja kohteita. Arkisena, mutta silti oikein hienona, esimerkkinä tulee mieleen jokiranta; Aurajoen molemmin puolin keskustassa on mm. kahviloita, ravintoloita, terasseja, joista viimeksimainituista tuleekin varmaan monelle jokilaivat mieleen. Aurajoen rannalla on myös mukavaa istuskella pussikaljalla tai jätskillä. Ja Turussa on tällä hetkellä kuulemma erittäin hyvä ravintolatarjonta!

Ja sitten vielä lopuksi yksi kiinnostava asia; Monet turkulaiset ei edes puhu Turun murretta!


(Huonojakin puolia Turussa toki on, mutta jätän ne tästä postauksesta pois. Politiikasta puheenollen ( ;) ), tiesittekö, että tällä hetkellä eduskuntapuolueiden (8 kpl) puheenjohtajista 3 (Petteri Orpo, Ville Niinistö ja Li Andersson) on Turkulaisia!)

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Maaliskuu 2017

Maaliskuun tulot;

Palkkatulot: 0 €

Työttömyyskorvaus: 518,40 €
Pääomatulot: 12,59 € (korkotuloja eri tileistä)
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 530,99 €

(Summat nettona)

Maaliskuun menot;


Vastike: 121,45

Muut menot 111,60 €;
Perusruokakauppaostokset: 54,75
Ravintola/kahvila/baari: 39,40 € (ravintolassa alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka ja siideri)
Bussi: 12,50
Puhelin ja netti: 4,95
(Netti halpeni ja nopeni! Ennen meillä oli vastikkeeseen sisältyvä taloyhtiön netti 2 M ja maksoimme 50 M:n netistä 14,90 €/kk. Nykyään taloyhtiölaajakaista on 10 M, ja me maksamme 100 M:n netistä 9,90 €/kk. Osuuteni siis halpeni 2,50 €/kk.)

Yhteensä: 233,05 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 530,99 - menot 233,05 = 297,94 € säästöön. Säästöprosentti 56,11.



Menot 233,05 € = 43,89 % tuloista 530,99 €


Peräjälkeen toinen "tavaraton" kuukausi! En siis taaskaan kuluttanut rahaa mihinkään fyysiseen esineeseen, jos ruokaa ei lasketa. (Huhtikuussa sama ei enää jatku.) Ja jälleen jäi suht pienistä tuloista parisataa säästöön kun oli maltilliset menot. :)

Lisätieto kuukauden rahavirroista;


Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 820 €.

Kulttuuri ym. huvi -osiossa ei näy, että kävin elokuvissa. Tilasin leffalipun gallup-pisteilläni. Mm. parhaan elokuvan Oscarilla palkittu Moonlight oli ehdottomasti katsomisen arvoinen.


Ravintola/kahvila/baari -osiossa ei näy ostamaani Hesburgerin mega-ateriaa. Se oli tarjouksessa 7,50 €. Maksoin siitä 5 € lokakuussa 2015 saamallani S-ryhmän ravintolasetelillä. (Nyt vihdoin olen käyttänyt kaikki 45 €:n yhteisarvoiset liittymislahja-alennussetelit.) 2,50 € maksoin gallup-pisteilläni lunastamallani hesen lahjakortilla.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Kuukauden kaikki ruoat 70 €:lla

Ruokamenoni on matalat, vaihtelevasti n. 55-95 €/kk, keskimäärin suunnilleen 70-75 €/kk. Tätä on paljon hämmästelty, ja olen usein lyhyen vastauksen lomassa ohjannut lukemaan blogin alkuaikojen postauksia, joissa on tunnisteena 'ruoka'. Kehotan edelleen toimimaan niin, esim. ensimmäinen kirjoitukseni ruokamenoista löytyy tästä ja seuraavat on tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä.

Nyt päätin ottaa projektiksi jatkaa hieman tätä ruokaostosten avaamista. Esimerkkikuukaudeksi sattui helmikuu. (Vaikka se onkin 2-3 päivää lyhyempi kuin muut, se on ihan yhtä kätevä ja totuudenmukainen, koska siitä voi helposti laskea päivämenot, viikkomenot ja keskimääräisen kuukauden.)

Helmikuun ruokakuluni oli 63,44 €.
Se on keskimäärin 2,27 € päivässä, 15,90 € viikossa ja 70 € kuussa.

Listasin kaikki ruokaostokset erikseen ja myös kaikki syömäni ruoat. Ne eivät ole ihan samat, koska esim. helmikuun alussa tuli syötyä tammikuun ostoksia, ja helmikuun lopun ostoksia taas tulee syötyä maaliskuun alussa. En aina syö näin, tämä oli vain sattumalta valittu otos yhdeltä aikaväliltä. En kertonut tästä Puolisolle etukäteen, jotta hän ostaisi ihan niitä ruokia kaupasta, mitä ostikin, ilman sitä tietoa mahdollisesti alitajuisestikin vaikuttamassa, että nämä kaikki tulee sitten mun blogiini. Itsekin koitin olla ottamatta tätä huomioon. ;D

Ruokavalioni on enimmäkseen lakto-ovo-vegetaarinen, mutta kalaa ja lihaakin kyllä syön. Tänä esimerkkikuukautena söin näköjään noin joka toinen päivä edes vähän lihaa tai kalaa. Yllättävän usein, mutta toisaalta niiden määrät oli aika vähäisiä.
Kuukauden aikana söin yhtenä päivänä ruokaa ravintolassa, yhtenä kylässä, yhtenä hesen hampparin kotona, ja 25 päivänä vain kotona valmistettua ruokaa.

--

Ensin esittelen syömäni ruoat, lopuksi ruokaostokset.


Peruspäiväni oli tällainen;

* aamupala; mustaa irtoteetä (joskus pussiteetä), 3 siivua Puolison leipomaa leipää, jossa päällä;
- margariinia ja
- juustoa/keitetty kananmuna ja
- tomaattia/paprikaa ja
- joskus salaattia/meetwurstia.

* välipala; esim. banaani, päärynä, omena, appelsiini, veriappelsiini, jugurtti, jugurtti&mysli, smoothie(jugurttia, banaania, mustikoita), kaurapuuro&aprikoosihillo, hapankorppu(+margariini ja juusto), cashew-pähkinöitä, karkkia.

* varsinainen ruoka; tästä lista tuossa alla

* vastajauhetuista pavuista tehty kahvi ja yksi pala suklaata

* välipala; kts. lista yllä

* iltapala; sama kuin aamupala


Sitten kuukauden aikana syömäni varsinaiset ruoat;

- ravintolassa
- hesen kerroshampurilainen
- kyläily
- soijarouhetomaattikastikemakaronilaatikko x 6
- tulinen bataattiperunasosekeitto x 3
- purkkihernekeitto x 2
- härkäpapupinaattiletut & aprikoosihillo x2
- riisipapumunavihannespaistos
- uunissa paahdettua bataattia, vihreät pitkät pavut, paistettu muna
- uunissa paahdettua bataattia, vihreät pitkät pavut, kalapullia
- bataattiperunamuusi, uunissa paahdettua porkkanaa, kalapullia
- bataattiperunamuusi, uunissa paahdettua porkkanaa, kalapuikkoja x 2
- pinaattiruorepasta tonnikalatomaattikastikkeella
- bami goreng -pakaste (kanavihannespasta)
- itse tehty salamipaprikapizza x 2
- itse tehdyt hampparit bataattiranuilla x 2

(sis. pun lihaa; 5, kanaa; 2, kalaa; 6, lakto/ovo; 15)

--

Ja sitten ruokaostoksiin. Listasin erikseen Puolison kanssa yhteiset ja vain mun omat. Suurin osa ruokaostoksistamme on siis yhteisiä, mutta kuitenkin osa on selvästi vain toisen, esim. omat alkoholit, limsat, karkit, jugurtit. Toki tulee ostettua esim. yhteisiäkin alkoholeja ja jugurtteja, mutta siis ne ruokaostokset, jotka on selvästi vain toisen, ei päädy yhteismaksettaviksi. Ja Puolisoni ei syö täysin samoin kuin minä. Tuo varsinainen ruoka on yleensä meillä sama, mutta välipaloissa on eroa.

Kuvissa listaa kaikesta kuukauden aikana ostetusta;










Sitten joitakin huomioita;

- Tässä oli siis kuukauden ostokset, ei kuukauden syömiset! Syömiset näkee tuolta ylempää.
- Joo, ostettiin 100 kananmunaa! Nykyään me kulutetaan niitä molemmat paljon.
- Kahvi maksoi mulle tässä kuussa 7 €. Vuodessa kahvikuluni on kai n. 75 € eli n. 6 €/kk. Noin 20 cnt/kuppi. Jos siis haluaisin pihistellä menoissani, kahvin vaihtaminen edullisempaan säästäisi jonkin verran.
- Välillä syömme kausittaisesti jotain ruokaa paljon ja jotain taas vähän. Parin kuukauden päästä voi olla päinvastoin. Nyt esimerkiksi näkyy olleen bataatti- ja veriappelsiinikausi, ja vaikkapa salaattia&kurkkua&tomaattia&paprikaa ostettiin aika vähän.
- Edulliseen syömiseeni sisältyy muutamia yksittäisiä kalliita ostoksia, mutta suurin osa ostoksista on halpoja. Kalliiden osuus ei siis juuri nosta kokonaiskuluja, kun niitä on vain vähän.
- Tässä kuussa 3 päivää "ulkona" syömistä on hiukan enemmän mitä yleensä. Muina kuukausina arvioin syöväni yleensä vain 1-2 päivänä kuussa ravintolassa/kylässä, ja muuten aina kotona.
- Tässä kuussa ostettiin ruokaa ehkä hiukan enemmän Citymarketista, mitä yleensä. Prismassa taas ei käyty kertaakaan, vaikka sieltäkin kyllä aina välillä ostellaan.
- Tässä kuussa heitettiin ruokaa pois n. 100 g. Vähän eri määrä mitä keskimääräinen suomalainen; 2000 g/hlö/kk!

Saa kommentoida miten huvittaa, mutta postauksen pointtina ei siis ole pyytää (eikä antaa ;) ) ravitsemusneuvontaa, vaan tarkoituksena oli kertoa taas hieman tarkemmin, miten edulliset ruokaostokset on mulle mahdollisia, sitä kun tosiaan on kyselty muutamaan otteeseen. En väitä, että ruokaostokseni olisi erityisen eettisiä tai terveellisiä, mutta eipä ole ainakaan kamalan epäeettisiä tai epäterveellisiäkään!

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Helmikuu 2017

Helmikuun tulot;

Palkkatulot: 0 €

Työttömyyskorvaus: 518,40 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 0,31 € (1)

Yhteensä: 518,71 €

(Summat nettona)

Helmikuun menot;


Vastike: 121,45

Muut menot 118,92 €;
Perusruokakauppaostokset: 63,45(2)
Puhelin ja netti: 19,73 € (2 kk:n puhelinlasku 12,28 € ja kk:n netti 14,90 € /2 = 7,45 €)
Ravintola/kahvila/baari: 19,20 € (ravintolassa ruoka, limsa ja olut)
Vakuutus: 16,55 € (kotivakuutus)

Yhteensä: 240,38 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 518,71 - menot 240,38 = 278,33 € säästöön. Säästöprosentti 53,66.


Tulot oli tämän blogin ajalta pienimmät, 518,71 €. Edellinen minimitulo olikin juuri viime kuussa, satasen enemmän.
Juuri tämän pienempiä tuloja ei sitten ehkä ole odotettavissakaan, ellen satu saamaan töitä, joiden vuoksi työttömyysturvan maksatukseen tulee sellainen tauko, että joku kuukausi jään kokonaan ilman palkka- ja etuustuloja.

Jälleen maltillisten menojen vuoksi pienistä tuloista jäi kuitenkin pari sataa säästöön. :)
 
Menot 240,38 € = 46,34 % tuloista 518,71 €


Tajusin muuten sellaisen jutun, että en koko kuukauden aikana ostanut mitään fyysistä esinettä/tavaraa! Jos siis ruokaa ei lasketa tavaraksi. Ja sitten tarkistin, että tämä oli eka kerta koko blogini aikana. Muina kuukausina aina on ollut jotain; Jos ei esim. vaatteita, keittiötarvikkeita tai sisustusjuttuja, niin sitten jotain kosmetiikka/hygienia -juttuja (eli shampoota, hammasharjoja, pyykinpesuainetta ym.) edes! Nyt ei sattunut mitään ostettavaksi. Tässäpä hauska haaste jollekin ostoshimoiselle; Koita olla kokonainen kuukausi kuluttamatta mihinkään muuhun kuin syömisiin ja pakollisiin laskuihin. Itselleni tuo tapahtui sattumalta, joten tietoisella pinnistelyllä taatusti onnistuu! :D

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 730 €.

R/k/b -osiossa ei näy, että ostin yhden Hesburgerin kerroshampurilaisen. Se maksoi vain 2 €, koska latasin hesen mobiilisovelluksen puhelimeeni, ja tuo oli latauksesta kiitoksena saatu yksittäinen alennustarjous. Maksoin gallup-pisteilläni lunastamallani hesen lahjakortilla.

(1) Tuli s-bonusta! ;) Eka kerta tässä reilun vuoden aikana, koska aina aiemmin ostokset on jäänyt alle 50 €:n per kuukausi. Plussa-rahaa sentään kertyy, vaikka kuukausiostokset olisi pienet, ässään ei siksi ollut tullut liityttyäkään joskus aikoinaan. K-kortin hankin heti opiskelujen alkuaikoina. Toki olisi ässäänkin pitänyt heti liittyä, kun olisi tajunnut ne korot! (0,30 € bonuksista meni Puolisolle, kokonaissumma oli siis huikea 0,61 €.)

(2) Tästä on tulossa oma perusteellinen postaus seuraavaksi! Luultavasti viikon päästä.

torstai 9. helmikuuta 2017

2 hengen vedenkulutus n. 150 litraa päivässä ja sähkönkulutus n. 1850 kWh vuodessa

Tammikuun kuukausikatsauksessa jo kerroinkin, että sähköennakkomme pieneni viimevuotisesta 25 €:sta tälle vuodelle 22 €:oon. Eli kulutimme vuonna 2016 vähemmän sähköä kuin vuonna 2015. Meidän taloyhtiössä siis asukkailla ei ole omia sopimuksia sähköyhtiöiden kanssa, vaan taloyhtiö ostaa sähkön sähköyhtiöltä ja myy sen meille. Ja sitten vuosittain katsotaan, onko kuukausittain maksettava sähköennakko vastannut kulutusta, ja jos ei, niin seuraavalle vuodelle joko nostetaan tai lasketaan ennakkoa.

Veden kanssa taas on niin, että sen ennakko (17 €/hlö) on kaikille sama, ja lisälasku tai palautusta tulee sitten puolivuosittain.

Asumme Puolison kanssa 56 neliön kaksiossa, 1960-luvun alussa rakennetussa kerrostalossa, jossa putkiremontit (ja kaikki muutkin isot; hissit ja julkisivut) on hoidettu 2000- ja 2010-luvulla. Lämmitystapa on kaukolämpö (+kylppärin lattialämmitys sähköllä). Hoitovastikkeemme on 186,90 €/kk.

Vedenkulutuksemme on selvästi vähemmän kuin ihmisillä keskimäärin, mutta sähkönkulutuksemme on aika tavanomainen.

Ensin vedenkulutuksesta;

Motivan mukaan "Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90-270 litraa vuorokaudessa per asukas. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 100-120 litraa vuorokaudessa asukasta kohden. [--] Lämmintä vettä käytetään keskimäärin 40-50 l/vrk henkilöä kohden.

2 hengen perheemme vuoden 2015 kylmäveden kulutus oli 47,85 litraa/vrk/hlö ja lämminveden kulutus 25,73 l/vrk/hlö, eli yhteensä 73,58 l/vrk/hlö.

2016 vastaavat luvut olivat kylmävesi 52,42 l/vrk/hlö ja lämminvesi 23,26 l/vrk/hlö eli yhteensä 75,68 l/vrk/hlö.

Lämpimän veden kulutuksemme on laskenut ja kylmän veden kulutuksemme on noussut. Ensimmäisillä vuosipuoliskoilla (tammi-kesä) kylmää vettä kuluu huomattavasti vähemmän ja lämmintä vettä hieman enemmän, mitä jälkimmäisillä puoliskoilla.

Selvää syytä eroille en keksi. Mitään olennaista muutosta ei mielestäni ole ollut. Edelleen mm. tiskataan käsin, pyykinpesukone on sama, eikä ole juurikaan muutettu käyttäytymistämme. Yksi mahdollinen selitys tuohon vuosipuoliskojen eroon voisi olla heinä-elokuun kuumuus, jolloin vettä kuluisi paljon suihkutteluun, (talvikaudella kun ei todellakaan käydä suihkussa joka ikinen päivä,) mutta sekin kuluttaisi kyllä lämmintä vettä eikä vain kylmää.

Hintaa vedenkulutuksellemme on tullut n. 13,50 €/kk/hlö eli n. 0,44 €/vrk/hlö.

Alla taulukko, josta näkee mm. paremmin hinnanmuodostuksen ja tarkemmat kulutuslukemat kuutioissa:




Sitten sähkö;

Sähkönkulutuksemme vuonna 2015 oli 2110 kWh. Vuonna 2016 se oli selvästi vähemmän, 1832 kWh.

Vuonna 2015 sähkö maksoi meille koko vuodelta n. 295 €, eli n. 12,5 €/kk/hlö. Hinta muodostui kiinteästä maksusta 72 € (12 kk x 6 €/kk) ja kulutusmaksusta 0,105 €/kWh.

Vuonna 2016 kokonaislaskutus oli n. 240 €, eli n. 10/kk/hlö. Hinta muodostui samasta kiinteästä maksusta 72 € ja alentuneesta kulutusmaksusta 0,093 €/kWh.

Myöskään sähkönkulutuksen vähentymiseen en keksi syytä. Paitsi se, että alukuvuodesta 2016 uusittiin vanhan pöytäkoneen keskusyksikön sisukset. Luulisi, ettei se sentään yksinään selittäisi kulutuseroa, vaikka onkin usein päällä aamusta iltaan ja jomman kumman aktiivikäytössä useita tunteja päivässä. Ehkä kylppärin lattialämmitys on ollut hiukan pienemmällä. Mistään kodinkoneiden käytöstä eroa ei varmaankaan ole tullut.