keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Värkkäilyjä osa 5

(Harrastan käsitöitä ja erinäisiä pieniä tuunailuja ja värkkäilyjä. Ei nää välttämättä ihan kaikki vinkkeinä ja ohjeina käy, mutta kuitenkin kaikki sellaisia esimerkkejä, joita haluan jakaa täällä muillekin. Säästää rahaa ja luontoa.)

· Työpaikalla uusittiin koneita ja siinä samalla myös näppiksiä. Vanhat näppikset meni elektroniikkaromuksi, joten pyysin saada yhden itselleni. En tavalliseen käyttöön, koska meillähän on uusi hyvä näppis, ja ne vanhat oli jo aika vanhoja. Sen sijaan halusin näppäimistön värkkäilymateriaaliksi, ja ensimmäisenä askartelin siitä nimikyltin vessaan;




Nyt ei tarvitse vieraiden miettiä, mikä pyyhe on kenellekin. Merkkasin myös meille Puolison kanssa paikat kylppärin pyyhkeiden päälle, molemmille etunimen eka kirjain. Jäljellä on vielä kirjaimia, joista voisi jotain järkevää kehitellä. Aiheeseen liittyvä helppo esimerkki on WC-teksti, mutta koska vessan ovessamme on valmiiksi kiva kyltti, en lähtenyt sitä väkertämään. Yksittäisten kirjainten lisäksi on kaikkia hassuja merkkejä, joista voisi tehdä vielä vaikka mitä! end control, enter home...

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Sadas postaus

Tämä on blogin sadas teksti. Ennen seuraavaa värkkäilypostausta ja maaliskuun tulo- ja menokatsauksia voisin kysyä, olisiko teillä lukijoilla jotain kysyttävää? Mitä vaan saa kysyä! En silti lupaa vastata ihan kaikkeen. ;)
Entä haluatteko antaa jotain muuta palautetta, ärsyttääkö jokin tai onko jokin erityisen kiinnostavaa? Mistä haluatte kuulla lisää?
Kiitos kaikista kommenteista. Ja kiitos myös hiljaisille lukijoille. Olen itse monille blogeille hiljainen, mutta tunnollinen lukija, ja uskon että niitä on mullakin. :)

Loppuun vinkki uusille lukijoille tuossa oikealla olevan tunnistepilven käyttöön;
kuukausikatsaus: kuukausittaiset tulot ja menot
vuosi 2014: viime vuoden yhteenvedot
ruoka: postauksia, joissa kerron mm. miten syön alle 100 €:lla kuukaudessa
diippii shittii ja pihiys: postauksia, joissa pohdiskelevampi ote kuin muissa numeroihin ja tavaroihin keskittyvämmissä.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Nollatuntisopimuksista

Nollatuntisopimukset on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi mm. lähestyvien eduskuntavaalien takia, ja sen vuoksi, että tammikuussa aloitettiin nollatuntisopimukset kieltävän lain vaativan kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääminen. Kansalaisaloitteen sisältöön voi tutustua täällä.

(Lyhyesti selitettynä nollatuntisopimus on työsopimus, jossa viikkotuntimäärä on määritelty niin, että se voi olla myös 0. Ei ole siis mitään takeita siitä, että töitä olisi tarjolla joka viikko esim. vähintään 15 h, vaan työnantaja voi jättää kokonaan tarjoamatta töitä työntekijälle.)

Mulla on paria todella lyhyttä määräaikaista vähintään 20 h/vko -työsopimusta lukuunottamatta ollut aina nollatuntisopimus. Tälläkin hetkellä mulla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jossa on määritelty viikkotuntimääräksi 0—37,5 h. Viimeisen vuoden aikana ei ole ollut ainoatakaan viikkoa, jolloin työtä ei olisi ollut ollenkaan tarjolla, vaan töitä on ollut aina vähintään 6 h viikossa. (Osittain olen omasta toiveestani suullisesti neuvotellut esimieheni kanssa siitä, että en halua olla paljoa töissä, mutta vaikka olisinkin ollut halukas olemaan kokoaikaisesti, viikkotuntimäärä olisi yleisimmin ollut n. 12—33, usein 24.)

Miten suhtaudun vireillä olevaan aloitteeseen nollatuntisoppareiden kieltämisestä? Kiljun innosta että joo, kielletään? Vai vastustan jyrkästi? En oikeastaan kumpaakaan. Kuvittelen, että yleisesti ottaen voisi olla hyvä, jos nollatuntisopimukset kiellettäisiin ja aloitteen mukaisesti määritettäisiin vähintään 18 viikkotyötunnin minimi, josta voisi poiketa vain työntekijän (esim. opiskelija) omasta halusta. Mutta omalla kohdallani tällainen haettu lakimuutos olisi kenties huono asia, koska sen seuraus olisi, että jäisin kokonaan työttömäksi. Kaksi muuta vaihtoehtoa olisi nimittäin vielä huonompia;
1) se, että mun olisi pakko solmia sopimus, jonka mukaan mun pitäisi joka ainut viikko olla vähintään 18 tuntia töissä, johtaisi siihen, että muuttuisin stressaantuneeksi ja uupuneeksi. Elämästä häviäisi mielekkyys, ja ajautuisin töissä-sairauslomalla-töissä-sairauslomalla -kierteeseen.
2) se, että solmisin omasta halustani sopimuksen, jossa viikkotuntimäärä voi olla alle 18 tuntia, johtaisi työttömyysturvaoikeuden menettämiseen. Mun pitäisi silloin tyytyä elämään pelkästään sillä pienellä palkalla, joka olisi vähemmän, mitä alimmat työttömyyskorvaukset työmarkkinatuki ja kelan peruspäiväraha ovat.

Miksi sitten ajattelen, että yleisesti ottaen lakimuutos voisikin olla hyvä? Koska nollatuntisopimuksiin sisältyy (usein, ei aina) paljon ongelmia. Elämän ennustettavuutta ei välttämättä ole ollenkaan, jos koko ajan pitää odotella ja jännittää, onko huomenna töitä vai ei. Sairaustapauksissa sairausajan palkan saaminen saattaa olla ongelmallista, kun tulevista työvuoroista ei ole sovittu. Työnantajan ei tarvitse irtisanoa tai lomauttaa työntekijöitä, vaan voi vain jättää vaikka viikoiksi tai kuukausiksi töitä tarjoamatta. Vaikka työntekijälle ei tarjottaisi pitkään aikaan ollenkaan työtä, hän ei voi yleensä kuitenkaan irtisanoutua ilman, että saisi karenssin työttömyysturvaan.

Yllä oleva on pääsääntöisesti työntekijän näkökulmasta. Entä sitten työnantajan näkökulma? Esim. isäni on pienyrittäjä alalla, jossa ei olisi mahdollista nollatuntisopimukset, ja hän joutuu maksamaan työntekijöilleen palkat riippumatta siitä, onko heille töitä vai ei. Välillä ei ole, koska työmäärä riippuu asiakkaiden tilauksista. Kuulostaa melko epäreilulta. Lisäksi kuulostaa epäreilulta, että sitten monilla muilla aloilla nollatuntisopimukset onkin mahdollisia ja jopa tosi yleisiä. Mutta toisaalta monet suuret ja keskisuuret yritykset käyttää häikäilemättä nollatuntisopimusten mahdollistamina työntekijöitä hyväkseen, ja kiertää niiden avulla juuri esim. sairausloma-, irtisanomis-, vuosiloma- ym. säädöksiä. Riski kuuluisi olla mieluummin yrittäjällä kuin työntekijällä.

Mitä ajatuksia ja kokemuksia teillä on nollatuntisopimuksista?

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Värkkäilyjä osa 4

(Harrastan käsitöitä ja erinäisiä pieniä tuunailuja ja värkkäilyjä. Ei nää välttämättä ihan kaikki vinkkeinä ja ohjeina käy, mutta kuitenkin kaikki sellaisia esimerkkejä, joita haluan jakaa täällä muillekin. Säästää rahaa ja luontoa.)

· Meillä oli edellisessä asunnossamme hellan ja liesituulettimen yläpuolella kapea hylly, jossa säilytimme mm. maustepurkkimme riveissä. Nykyisessä asunnossamme ei vastaavaa maustehyllyä ole, ja päädyimme sijoittamaan maustepurkit hellan viereiseen vetolaatikkoon. Järjestin purkit kenkälaatikkoon, ja laitoin korkkeihin tarrat, joihin kirjoitin mausteiden nimet. Niitä ei tarvitse käännellä, vaan ylhäältä näkee heti, mikä mikin on;




Kuvassa näkyy myös vasemmalla suolan täyttöpussi, ja siinä pussinsulkijana nokkasolki-hiuskoriste. Käytän paljon nokkasolkia mm. pussinsulkijoina ja lisäksi käytän joskus pyöräillessä leveissä housunlahkeissa lahkeen"särmärinä". Lahkeiden kiinnipitämisessä käy myös oikeiden särmärien tapaan toimivat jo alkuperäisessä käytössään venahtaneet hiuslenkit, tai sitten vaikka pienet hainhammas-hiuskoristeet, joita on meillä käytössä myös kaikenlaisten pumpulipuikkojen, kumilenkkien ja käsityöjuttujen ym. pikkutavaroiden kahlitsijoina.

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Helmikuun ostokset

Helmikuun menot oli yhteensä 327,84 €.

· Vastike: 122,95 € (sisältää hoitovastikkeen lisäksi sähkö- ja vesiennakon)

· Perusruokakauppaostokset: 90,30 €

· Jäsenyys: 35,00 € (Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenmaksu)

· Bussi: 20,00 €

· Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 18,64 €

· Juhlat: 11,90 € (puolet boolitarpeista)

Boolin resepti;
0,7—1 l viinaa
3 l greippilimsaa (suosittelen Rainbowta)
1,5 l Fanta metsämarjalimsaa.

Hyvää on!



· Huonekalut ja sisustus: 11,70 €

3 €:n musta fleecepeitto kirppikseltä ja 20,40 €:lla pöytäliina- ja sohvatyynykangasta paikallisesta käsityökaupasta ja Finlaysonilta;


Tässä kuvassa näkyy nyt sitten sitä uutta sohvaakin.


· Puhelin ja netti: 8,45 € (kuukausimaksu 50 megan netistämme on 14,90 €)

· Vaatteet: 5,00 €

Marimekon ruskea olkalaukku kirppikseltä, näkyy tuossa edellisessä kuvassa ^

· Kosmetiikka ja hygienia: 2,50 €

Ostimme 3 roskapussirullaa 5 €:lla. Olemme siis alkaneet käyttää tavallisia roskapusseja hedelmäpussien sijaan! Muutos tapahtui muuton myötä. Vanhassa asunnossamme ollessa oli aina kätevää viedä roskat pois, koska roskikset sijaitsi lähellä talon ulko-ovea, ennen pyörävarastoon menemistä. Nykyään taas tilanne on sellainen, että roskat on näppärä viedä pois vain kun on lähdössä bussilla. (Eli melko harvoin, ja silloinkin välillä on sen verran kiire, että ei ehdikään viedä roskia, kun pitää ehtiä siihen bussiin.) Pyörällä lähtiessä roskien vieminen on hankalaa, joten mieluummin kerrytetään sitten roskia aiempaa kauemmin ja viedään niitä harvoin. Vielä ei ole kerääntynyt kauhean isoa hedelmäpussivarastoa, mutta ehkäpä niistä sitten jossain vaiheessa tulee ongelma meillekin. :( (Tai siis ei niistä meille sen kummempaa ongelmaa tule, kun vaan heittää pois, mutta ekologisesti ajateltuna niistä muodostuu ongelma, jos niille ei keksi jatkokäyttöä.)




· Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 1,40 €

energiansäästöhalogeenilamppu 2,80 €, kuvassa ylhäällä ^

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Helmikuu 2015

Helmikuun tulot;

Palkkatulot: 497,34 €
Työttömyyskorvaus: 359,22 €
Pääomatulot: 0,49 €
Muut tulot: 50,00 € (tuparilahjaksi)

Yhteensä: 907,05 €
(Summat nettona)

Helmikuun menot;

Vastike: 122,95 € (sisältää hoitovastikkeen lisäksi sähkö- ja vesiennakon)
Muut menot 204,89 €;
Perusruokakauppaostokset: 90,30 €
Jäsenyys: 35,00 € (Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenmaksu)
Bussi: 20,00 €
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 18,64 €
Juhlat: 11,90 € (puolet boolitarpeista)
Huonekalut ja sisustus: 11,70 € (fleecepeitto kirppikseltä ja pöytäliina- ja sohvatyynykangasta kangaskaupoista)
Puhelin ja netti: 8,45 € (netti)
Vaatteet: 5,00 € (Marimekon laukku kirppikseltä)
Kosmetiikka ja hygienia: 2,50 € (roskapusseja)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 1,40 € (lamppu) 

Yhteensä: 327,84 €

Tulot 907,05 - menot 327,84 = 579,21 € säästöön.


Menot 327,84 € = 36,14 % tuloista

Sitten lisätietoa kuukauden rahavirroista;

Helmikuun asuntolainanlyhennyserä oli viitekorostani (3 kk:n euribor) johtuen eri kuin marraskuussa, joulukuussa ja tammikuussa; ei 225,30 €, vaan 222,27 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 203,63 €
· korkokulut 16,34 €

· veloituskulu 2,30 €

Tein helmikuussa myös ylimääräisen lyhennyksen lainaan, 3000 €. Asuntolainani menee alle 10 000 €:n viimeistään elokuun lopulla. Tavoitteena mulla on, että olen velaton vuoden 2016 lopussa.

Aloitin vihdoin ja viimein rahastosäästämisen (Nordean yhdistelmärahastoon; yhdistelmä korkorahastoa ja osakerahastoa), siihen menee 150 €/kk. Aion tuota summaa varmaankin myöhemmin nostaa, mutta nyt tuntui mukavammalta aloittaa pienellä summalla, ettei sitä tarvitse kohta laskea. Mulla ei riitä kiinnostusta opetella suorempaa sijoittamista esim. Seligsonin tai Nordnetin rahastoihin, vaan tyydyn ihan mielelläni vähempituottoiseen helppoon sijoittamiseen Nordean kautta. Tavoitteeni ei ole rikastua, vaan saada vain rahat hiukan tuottamaan.

Kuukauden rahatulojen lisäksi sain pankista yhden 6,50 €:n kahvilakupongin, jota en kuitenkaan vielä ole käyttänyt.
Myöskään kuun lopussa saatua 5 €:n k-plussaseteliä ei ole vielä käytetty.
Vanhemmiltani saadun 100 €:n lisäksi saimme tuparilahjoja ystäviltämme. Tupareihin meni toki enemmän rahaa kuin juhlat -osioon merkitsemäni boolikulut, mutta ne muut menot sisältyvät kuukauden perusruokakauppaostoksiin.
Lisäksi sain Puolisolta merkittävän lahjan; uuden pyörän ja vanhan pyörän tuunaus/korjaus/huolto tarvikkeineen ja töineen. Kuluja olisi mulle tullut pelkistä uusista osista n. 45 €, ellei Puoliso olisi halunnut antaa niitä lahjaksi; uuteen pyörään lukitusvaijeri ja jalka, vanhaan pyörään uudet ketjut ja jarrut.

Tälläkin kertaa tulee erillinen kuvapostaus menoista, vaikka hullu(je)n (marras- joulu- ja) tammikuun (omaan mittakaavaani suhteutettuna ostelin ihan hirveän määrän kaikkea silloin) jälkeen helmikuun ostoksissa ei olekaan paljoa esiteltävää.

(Sivumennen sanoen on muuten tuntunut yllättävän raskaalta hankkia kaikkea muuton myötä tarvittavaa tavaraa. Suurin osa hankinnoista on toki ilahduttanut todella paljon, enkä ole siis mitenkään kokenut raskaaksi, että rahaa kuluu, vaan tarkoitan sitä, että valintojen tekeminen ja tuotteiden hankkiminen on ollut yllättävän työlästä; mm. joitakin asioita on saanut todella metsästää. Ostelu kävi jo paikoitellen melkein työstä, ja kaipasinkin vähän hengähdystaukoa. Seuraavaksi on ostoslistalla vielä mm. 3 mattoa, kirjahylly ja matala lipasto. Lisäksi jotain pientä. Sitten sen jälkeen, joskus kesällä, alkanee seinämaalien ja tapettien valinta. Syksyllä on toivottavasti sitten jo "valmista".
Osittain raskaus on johtunut varmasti siitä, että normaalielämä autottomana on helppoa, mutta isojen tavaroiden ostelun aikaan ei, ja siitä, että olen ollut pari viikkoa todella kipeä ja siinä ympärillä 2,5 kuukautta semi-kipeä. Ja talven pimeys ja huonot pyöräilykelitkin on vituttanut kaiken väsymyksen keskellä! :D Ihanaa, että aurinko taas pilkistelee, ja jäätkin on vihdoin sulaneet pyöräteiltä.)