torstai 26. toukokuuta 2016

Miten säästää rahaa? osa 2

Viime postauksessa kerroin, miksi en ole varsinaisesti aiemmin jaellut säästöneuvoja, vaan olen lähinnä halunnut tuoda ilmi esimerkkini kautta, miten voi elää mukavasti, mutta vähällä kulutuksella. Lisäksi aloin kertoa esimerkkejä, millä tavalla en itse toimi ollenkaan samoin, miten usein neuvotaan. Tässä sellaisia esimerkkejä lisää;

Älä metsästä senttejä, vaan keskity isoihin kuvioihin


Yhtenä neuvona on, että sen sijaan, että esim. vertailee eri kauppojen juuston tai hiivan (Lidlissä 16 snt, Citymarketissa 22 snt, btw :D) hintoja, tulisi vertailla lähinnä sellaisia suuria summia, joilla on olennaista merkitystä. Hyödyttömästä säästönäpertelystä ei ole iloa. Senkin ajan voisi käyttää tuottavammin lisätulojen hankintaan.


Jos on hyvin pienet tulot, eikä keinoja/haluja niiden kasvattamiseen, pientenkin menojen optimointi voi olla hyödyllistä. Itselläni tulojen nostaminen tarkoittaisi sitä, että tekisin enemmän työtä, joka vähentäisi suuresti mun elämäni mielekkyyttä. Kustannus olisi isompi kuin hyöty. Niinpä koska elämääni ei muutenkaan kuulu isot menot (esim. auto, lapset, ylisuuret vakuutukset, kaikenlaiset luksusturhuudet), ei pienten menojen kanssa näpertely ole ihan turhaa. Hintatietoisuus ja euroerojen vertailu on ihan hyvä harrastus.





Suunnittele viikon ruokaostokset etukäteen

Myönnän heti, että me suunnitellaan vähän liian huonosti syömisiä, mutta mihinkään koko viikon ruokalistaan en edes haluaisi ryhtyä. Itse ostan ruokaa lähinnä näillä perusteilla;

1) mikä perustarvike on loppu kotoa, ja pitää ostaa heti lisää,
2) mikä on nyt tarjouksessa, ja jota haluan ostaa,
3) mitä edullista tarvitaan edellisen tarjousruoan kanssa, ja
4) mitä perustarviketta, joka ei ole vielä loppu, mahtuu vielä reppuun/kassiin.
Jos jokin tuote on kovin kallis, en sitä osta. (Esim. paprikan hinta vaikuttaa siihen, ostanko sitä vai en.) Heräteostoksia tulee tehtyä silloin tällöin, ja usein ne on jotain tarjouksia, joita en yleensä normaalihintaisena osta koskaan (esim. avokadot). Mutta tiukan ruokalistan/kauppalapun puuttumattomuus ei johda siihen, että ostelisin usein kaupasta mitä sattuu kalliilla.

Hanki rahaa blogillasi


Vihaan kaikenlaisia värikkäitä mainoksia joka paikassa. Varsinkin vilkkuvia, argh! Käytän adblockia pöytäkoneella, jolla suurimmaksi osaksi surffailen, mutta aina kännykällä netissä ollessani huomaan, miten raivostuttavaa on, kun mainokset näkyvät. (Ja kännykän näytössä ne viekin harmittavan suuren tilan niin että itse asia, jota haluaisin nähdä, ei kunnolla näy.) Haluan pitää blogini mainoksettomana, koska haluan vain, että tällä on lukijoita, en että hyödyn tästä taloudellisesti, jos hintana olisi ärsyttävät mainokset. Haluan, että blogiani on miellyttävä lukea, joten vaikka kaikki pienetkin ylimääräiset tulot toki olisivat tervetulleita, en halua niitä hinnalla millä hyvänsä.


Tarjoa asunnosta vähemmän, mitä pyydetään 

Asuntojen myynti-ilmoituksissa on hinnoissa aina reilusti ilmaa, eikö niin? Vain hölmöt maksaa sen, mitä pyydetään, ja fiksut tarjoaa alle pyydetyn? Ei aina.

Me teimme tästä meidän ihanasta omistusasunnostamme ostotarjouksen, joka oli juuri se, mitä pyydettiin. Emme kuitenkaan tehneet näin siksi, että olemme tyhmiä ja tietämättömiä. Päinvastoin, me mietimme summaa hyvin tarkasti. Syitä, miksi päädyimme tähän;
- Asunnosta pyydetty hinta oli aivan selvästi alle sen tason, mitä vastaavan kokoisista ja kuntoisista asunnoista oli samalla alueella aiemmin pyydetty, ja jopa alle sen tason, mitä toteutuneet kaupat näytti olevan.
- Puoliso oli huomannut, että juuri tämän asunnon kiinteistönvälittäjällä oli muissakin kohteissaan ollut huomattavan alhaiset pyyntihinnat. Hänen strategiansa oli siis taivutella myyjät pyytämään matalaa hintaa, ja tekemään paljon nopeita kauppoja, jolloin omat tienestit muodostuvat suuren volyymin vuoksi isoiksi.
- Asuntonäytössä oli paljon kiinnostuneen oloisia ostajaehdokkaita, ja meillä ei siten ollut syytä olla uskomatta siihen, kun välittäjä kertoi joidenkin muiden tehneen tarjouksen. Jälkikäteen saimme kuulla, että tarjouksia oli tullut useita.
- Vaikka meillä ei ollut mikään kiire ostaa asuntoa, olimme kuitenkin sopivan löydettyämme valmiita panostamaan siihen, että saamme tämän joidenkin muiden nenän edestä. Välittäjä kertoi, että tarjouksemme oli ainut pyydetyn summan korkuinen, mutta muut tarjoukset oli kuulemma ollut hyvin lähellä.
- Kiireettömyytemme vuoksi emme kuitenkaan halunneet asuntoa niin kovasti, että olisimme harkinneet tarjoamista yli pyydetyn. Halusimme saada asunnon melko edullisesti, ja meillä oli juuri toinenkin (kylläkin arvokkaampi & kalliimpi) asunto kiikarissa, josta olisimme jonkun tarjouksen tehneet, ellemme olisi tätä saaneet.

Olemme jälkikäteenkin seurailleet alueen samankaltaisten asuntojen hintapyyntejä. Kaikki on ollut selvästi suurempia, mitä tästä maksoimme.

Siispä hyvä ohje asuntoa ostaessa on, että ota tarkasti selvää hintatasosta, ja mahdollisuuksien mukaan koita päästä sen alle. Älä mieti, kuinka monta prosenttia alle pyydetyn hinnan tarjoat, vaan mieti juuri sen kohteen tilannetta ja hintapyynnön realistisuutta!

lauantai 21. toukokuuta 2016

Miten säästää rahaa?

Blogissani olen kertonut, mihin kaikkeen minä käytän rahani. Samalla on tietenkin näkynyt, mihin kaikkeen en käytä ollenkaan rahaa. Olen ollut yksi esimerkki, miten taloutta voi hoitaa. En ole kuitenkaan juurikaan antanut mitään suoria neuvoja. Miksi?

Ensinnäkin koen, että koska ihmisten elämät on niin erilaisia, ei kaikille sopivia neuvoja voi antaa. Mikä mä olen esim. pitkähiuksisena neuvomaan lyhythiuksisia, että älkää käykö parturissa, säästyy rahaa, tai ruokavaliovammattomana neuvomaan keliaakikkoja tai laktoosi-intolerantikkoja siitä, että syökää halvemmin, tai lapsettomana ja tervejalkaisena kaupunkilaisena neuvomaan lapsellisia, liikuntaongelmaisia tai maalaisia, että pyöräilkää tai käyttäkää edes bussia, ei omaa autoa tarvitse?


Toiseksi musta itsestäni tuntuu vastaavia neuvoja lukiessani, että jostain syystä ne on ihan turhia; joko ne on juuri sellaisia, mistä olen tuossa yllä maininnut, ettei ne omaan elämään sovellu, vaikka muille onkin toteuttamiskelpoisia, tai sitten jo automaattisesti noudatan niitä (esim. itsestäänselvyys, että kannattaa pitää "älä osta mitään"-päiviä), tai sitten ne on esim. sellaisia, että "näin ajat/matkustelet taloudellisesti" (Ei mitään merkitystä itselle, kun ei sitä autoa ole, tai kiinnosta matkustella).

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ne vinkit oikeasti olisi millään tavalla huonoja, vaan pikemminkin se saattaa kertoa siitä, että koska jo elän niin erilaisessa moodissa, kuin useimmat, en ehkä ole sopiva ihminen neuvomaan muita. Neuvomisen sijaan olen mieluummin halunnut vain esimerkilläni kertoa, että näinkin voi elää. Neuvojen antaminen on toki käynyt mielessä, mutta se on tuntunut jotenkin kummallisesti vähän keksimällä keksityltä ajatukselta, ehkä senkin vuoksi, että itse jotenkin luontaisesti automaattisesti olen säästeliäs, enkä koe erityisesti pyrkiväni ja ponnistelevani säästötavoitteiden saavuttamiseksi, vaan mä en vaan tykkää käyttää paljoa rahaa, vaan rahaa jää yli tulojen pienuudesta huolimatta.

Edellä siis joitain syitä siihen, miksi neuvoja en ole aiemmin jaellut. Mutta nyt asiaan tulee muutos, viisiosaisella "Miten säästää rahaa?"-sarjallani. Viimeisimmissä kahdessa osassa annan joitakin neuvoja ihan suoraan, mutta en varsinaisesti vielä tässä postauksessa. (Paitsi tietenkin vähän, ja epäsuorasti, sellaista toki rivieni välistä löytyy paljonkin, ja onhan toki jo pelkästään esimerkkinä oleminen tavallaan neuvomista.) Tässä, ja kahdessa seuraavassa, postauksessa nimittäin kerron esimerkkejä, millä tavalla en toimi samoin, kuin yleensä talousasioissa neuvotaan!




Laadi itsellesi vuosi/kuukausi/viikkobudjetti


En siis tosiaankaan ole ikinä koskaan milloinkaan laatinut budjettia. Eli etukäteen kirjannut ylös, millaisia summia tulen mihinkin asiaan kuluttamaan. Olen kyllä jälkikäteen, kuten blogista huomaa, laittanut summat ylös senttienkin tarkkuudella, mutta en ole koskaan etukäteen suunnitellut talouttani niin. Tietenkin olen jossain vaiheessa karkeasti arvioinut kuluja, esim. että seuraavan puolen vuoden aikana tulen kuluttamaan n. 2000 - 6000 €, mutta mitään tarkkaa suunnitelmaa ei ole koskaan ollut. Jotenkin tulot ja menot ja elämä on niin epävarmaa ja yllätyksellistä, että en ole kokenut missään vaiheessa mitenkään mielekkäänä leikkiä jonkun tarkan budjetin kanssa. Toisaalta taas koska olen ilmankin mitään budjetteja säästeliäs, ei niille ole tarvettakaan.


Maksa ensin itsellesi , automatisoi säästäminen


Monet neuvovat siirtämään heti palkkapäivänä osan rahoista säästöön, esim. säästötilille tai rahastoon. Syynä on, että näin pakottaa itsensä säästämään tietyn summan, ja loput on kulutukseen.

Itse olen aina toiminut päinvastoin; säästän vasta jälkikäteen sen, mitä on jäänyt kuluttamatta. Käyttötililleni kerääntyy pikkuhiljaa "ylijäämää", jota sitten ohjailen harkintani mukaan köntissä muualle.

Toki multa menee kuukausittain asuntolainan lyhennys automaattisesti, mutta asuntolainan lyhennys on ollut mulla hyväkin olla niin pieni, että silloin tällöin on kerääntynyt rahaa laitettavaksi ylimääräisiin lyhennyksiin. Tein myös vuosi sitten rahastosäästösopimuksen Nordean kanssa (jonka olen päättänyt keskeyttää kesällä, ja siirtyä mahdollisesti syksyllä Nordnettiin/Seligsoniin), mutta sekin automaattinen kuukausisumma on säädetty suhteellisen pieneksi. Ja lähtee muuten tililtäni juuri ennen palkkapäivää. (Tosin mulla on ollut tuloja 3 kertaa kuussa, koska olen saanut palkkani kahdessa erässä ja työttömyyskorvauksen siinä välissä.)


Eli osittain liittyen tuohon edelliseen, budjeetittomuuteen, en halua suunnitella tarkkaan etukäteen, minkä summan tulen käyttämään menoihin ja minkä säästöihin, vaan haluan, että mulla on aina mahdollisuus käyttää paljonkin rahaa menoihin, vaikka isoja menoja harvoin onkin. Sitten kaiken lopun säästän. Yksinkertaista, stressitöntä.

perjantai 13. toukokuuta 2016

EU-ruokakassin sisältö

Aluksi varsinaiseen postauksen aiheeseen hatarasti liittyvänä oheistiedotteena näin 13. päivä perjantaina semmosta, että mut irtisanottiin kaksi viikkoa sitten vappuaatonaattona. (Tuotannolliset ja taloudelliset syyt, kaikki toimipisteessämme irtisanottiin.) Irtisanomisaikani on 2 kk, joten ellen uutta työtä kohta onnistu saamaan, kokoaikatyöttömyys alkaa 1.7. Silloin tuloni tulee olemaan n. 560 €/kk. (+ Kaikki satunnaiset pienet tulot, kuten kirppistulot, lahjatulot ja pääomatulot.) Olen nyt hakenut vain yhteen työpaikkaan, kun sopivia ilmoituksia ei vaan tunnu olevan.

Sitten asiaan:
Tiesittekö, että Suomessakin jaetaan EU-ruokakasseja? Mäpä kävin nyt elämäni ensimmäistä kertaa ruokajonossa (ei kyllä oikeesti ollut jonoa) sellasen hakemassa, kun osuin sattumalta tällaiseen ei-uskonnollisen tahon järjestämään ruokajakoon yhden tapahtuman yhteydessä.
Tiesin etukäteen, että EU:n ruoka-apu on jotain kauan säilyvää, vastakohtana niille "perus"leipäjonoille, joissa kai jaetaan lähinnä päivämäärän ylittäneitä kauppojen ylijäämiä. Kuvitelmani EU-kassista oli suunnilleen "vehnäjauhoa, sokeria, makaronia, kaurahiutaleita, näkkileipää". Sokeria ja näkkileipää ei ollut, mutta noita muita kyllä, ja lisäksi muutakin. EU:n ruoka-apukassi siis sisältää;

- vehnäjauho 2 kg
- sämpyläjauho 2 kg (vehnäjauhoja ja vehnälesettä)
- maitojauhe 500 g
- puurohiutale 500 g (kaurahiutaleita)
- aamiaisviljavalmiste 500 g (myslisekoitus)
- pastatuote 500 g (makaronia)
- pastaa juustokastikkeessa 200 g -pussi
- hapankorppuja 370 g
- hernekeitto 435 g
- sian- ja naudanlihavalmiste 400 g

Vehnäjauho, kaurahiutaleet, mysli, hapankorput ja hernekeitto oli mieluisia. Vehnälese- ja -jauhoseos, maitojauhe, makaroni ja pastapussikin tulee syötyä. Vain toi nötkötti oli meille turhake. (Ei tiedetä mitä ihmettä sillä tekisi, ainakin säilyy pitkään. :D)
Pussipasta ei ollut hyvää, mutta kyllä sen söi. Normaalisti ei tule tollasta vaaleeta makaronia muutenkaan juuri syötyä, ja annos oli aika ankea. Ei kuitenkaan pahaa. Muut tuotteet nyt on selvästi sellaisia, mitä niiden heti nimestä ja kuvauksesta odottaakin olevan. Myslissä mukavasti rusinoita ja muita hedelmiä joukossa.

Vielä kuva tästä jokaisen keliaakikon toiveiden täyttymyksestä;




(Tää ei sitten ollut mikään vinkki, että näin säästät ruokakuluissa. Kunhan osittain uteliaisuuttani kassin nappasin mukaani, ja päätin samalla tehdä sisällöstä jutun. Tää oli siis eka kerta kun mitään ruoka-apua vastaanotin (paitsi vanhempieni ruoka-apu opiskelijana ollessani ;) ), eikä mun ruokakulujen vähyys siis selity sillä, että veisin ilmaiset ruuat kaikkien köyhien nenän edestä.
En siis varsinaisesti kaipaa mitään vittuiluviestejä siitä, miten paha ihminen olen, kun hain ruokaa, vaikken sitä ehdottomasti tarvinnut. Ja eipä muuten tarvitse monet muutkaan, jotka sitä hakee. Mutta toki voidaan keskustella siitä, että kenelle teidän mielestä ruoka-apua saisi antaa. Itselläni ei ole asiasta selvää mielipidettä, joten kuulen mielelläni, mitä te muut ajattelette.
Ja ettei nyt jää epäselväksi, niin kerron vielä, että ymmärrän kyllä, että monille pienikin ruoka-apu on ihan oikeasti tarpeen, ja arvostan suuresti sitä, että esim. seurakunnat (joiden toiminnasta en uskontoallergisena ateistina muuten tykkää,) auttavat ruoan syötäväksi päätymiseen roskiskohtalon sijasta.)

tiistai 3. toukokuuta 2016

Huhtikuu 2016

Huhtikuun tulot;

Palkkatulot: 767,21 €

Työttömyyskorvaus: 424,12 €
Pääomatulot: 6,00 € (1)
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 1197,33 €

(Summat nettona)

Huhtikuun menot;


Vastike: 122,95

Muut menot 122,52 €;
Perusruokakauppaostokset: 82,10
Kosmetiikka ja hygienia: 20,60 € (Hulluilta päiviltä Kanebon Sensai 38 -ripsiväri 16,90 € (2), Lidlistä Cienin kolme huulirasvaa 2,69 € ja Formilin litran valkopyykinpesuaine 1,99 €)
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 5,47
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 3,95 € (Citymarketista jatkojohto 7,95 €)
Harrastukset: 2,95 € (Prismasta 5 ompelukoneneulaa)

Yhteensä: 245,47 €


Tulot 1197,33 - menot 245,47 = 951,86 € säästöön.


Säästöprosentiksi tuli 79,50. Se ei ole ennätyksellisen suuri, mutta toinen ennätys kyllä tuli; Menot oli pienimmät koskaan!


Menot 245,47 € = 20,50 % tuloista 1197,33 €


Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Huhtikuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin aiemmin, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;

· lyhennysosuus 211,25 €
· korkokulut 3,17 €

· veloituskulu 2,30 €

Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.


(1) Korko SSO:n S-osuudesta. Tästä menee vielä 0,45 € veroa, mutta se näkyy vasta vuoden 2017 joulukuun veronpalautuksissa.

(2) Tosi kallis ripsiväri, mutta tykkään tästä vaan tosi paljon. Normaalihinnasta (n. 24 €) sentään ihan hyvä alennus.