perjantai 28. elokuuta 2015

Yksi juttu taloudesta

Mä oon täällä blogissani aina välillä pikkasen sivunnut ajatuksiani kuluttamisesta ja ympäristöstä. Kunnollista tekstiä en ole saanut aikaiseksi, eikä tämäkään ole sellainen. Jotenkin en osaa kertoa ajatuksistani kunnolla. Mun taitoni on ihan muualla kuin kirjoittamisessa. Ja lisäksi, jos puhutaan Suomen tai maailman taloudesta, mun osaaminen ja asiantuntemus ei riitä. Niinpä haluan linkittää tänne mielestäni hyvän jutun Suomen luonnonsuojeluliiton lehdestä Luonnonsuojelijasta; Yksi juttu taloudesta.

En siis kirjoita itse degrowthista, koska en osaa. Mainitsen vain sen, että jaan ideologian pääajatuksen, että talouskasvun tavoittelun sijaan huomio tulisi kiinnittää ihmisten hyvän elämän mahdollistamiseen, mutta vain luonnonvarojen riittävyyden rajoissa.
Kirjoitan vain omasta näkökulmastani siihen, miten kohtuutalous näyttäytyy mun elämässä. Mulla pihiys ja kuluttaminen (tai pikemminkin kuluttamattomuus) ei ole ensisijaisesti sitä, että haluaisin säästää rahaa mahdollisimman paljon, ja kerätä paljon varallisuutta. Mun kulutuskäyttäytymiseni on ennemminkin sitä, että en halua tuhota luontoa ja kuluttaa liikaa luonnonvaroja.
En kuitenkaan elä askeettisesti, vaan mukavuudenhalu usein vaikuttaa siihen, että vaikka tyydyn vähään, haluan kuitenkin välillä "luksusta", enkä missään nimessä ole esimerkillinen ekoihminen. Mulla esimerkiksi ei ole autoa, en lennä lentokoneella, asun melko ekologisesti, en kerskakuluta turhuuksiin, lajittelen ja kierrätän joo, mutta en ole kasvissyöjä saati vegaani tai osta erityisesti luomua tai eettisesti tuotettuja tekstiilejä, en ole aktivisti, vaan passiivinen rivijäsen, en mieti, mihin ekologiseen yritykseen voisin rahojani sijoittaa, vaan eettisten osakkeiden haalimisen sijaan annan pankin lykätä rahani mihin tykkäävät (rahastosijoituksissani ja talletustileilläni) jne.
Ja toki osaltaan pihiys on rahansäästöäkin, eikä pelkästään ympäristönsuojelua, koska sen sijaan, että haluaisin säästää tullakseni rikkaaksi, haluan säästää, jotta mulla on turvaa ja valinnanvapautta elämässäni; yllättävien menojen tai tulottomuuden uhatessa mun ei ole pakko stressata ja panikoida tai myydä aikaani mulle pahoinvointia aiheuttavalle työlle.


Ruiskukkapuolue Kokoomuksen aivoitusten sijaan kannatan ennemmin mehiläisten ym. luonnon hyvinvointia.

2 kommenttia:

  1. Hienosti kirjoitettu ja komppaan täysin noita ajatuksia. Valtaosa tässä maassa voisi kohtuullistaa omaa elämäänsä, ilman, että täytyy vaipua totaalisen kurjuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! :) Todellakin, sitä kurjuuttakin toki täältä löytyy, mutta onneksi kovin harvalla. Suurimmalla osalla ei ole minkäänlaista hätää kurjuuteen vaipumisesta.
      Nyt muuten kurkkasin blogiisi, ja koska vaikutti niin mielenkiintoiselta, blogisi päätyi heti mun luettavaksi, sen sijaan, että se olisi mennyt kirjanmerkkeihin kohtaan "katso nämä joskus", jonne muilla blogeilla on ollut taipumus unohtua. :D

      Poista