lauantai 21. toukokuuta 2016

Miten säästää rahaa?

Blogissani olen kertonut, mihin kaikkeen minä käytän rahani. Samalla on tietenkin näkynyt, mihin kaikkeen en käytä ollenkaan rahaa. Olen ollut yksi esimerkki, miten taloutta voi hoitaa. En ole kuitenkaan juurikaan antanut mitään suoria neuvoja. Miksi?

Ensinnäkin koen, että koska ihmisten elämät on niin erilaisia, ei kaikille sopivia neuvoja voi antaa. Mikä mä olen esim. pitkähiuksisena neuvomaan lyhythiuksisia, että älkää käykö parturissa, säästyy rahaa, tai ruokavaliovammattomana neuvomaan keliaakikkoja tai laktoosi-intolerantikkoja siitä, että syökää halvemmin, tai lapsettomana ja tervejalkaisena kaupunkilaisena neuvomaan lapsellisia, liikuntaongelmaisia tai maalaisia, että pyöräilkää tai käyttäkää edes bussia, ei omaa autoa tarvitse?


Toiseksi musta itsestäni tuntuu vastaavia neuvoja lukiessani, että jostain syystä ne on ihan turhia; joko ne on juuri sellaisia, mistä olen tuossa yllä maininnut, ettei ne omaan elämään sovellu, vaikka muille onkin toteuttamiskelpoisia, tai sitten jo automaattisesti noudatan niitä (esim. itsestäänselvyys, että kannattaa pitää "älä osta mitään"-päiviä), tai sitten ne on esim. sellaisia, että "näin ajat/matkustelet taloudellisesti" (Ei mitään merkitystä itselle, kun ei sitä autoa ole, tai kiinnosta matkustella).

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ne vinkit oikeasti olisi millään tavalla huonoja, vaan pikemminkin se saattaa kertoa siitä, että koska jo elän niin erilaisessa moodissa, kuin useimmat, en ehkä ole sopiva ihminen neuvomaan muita. Neuvomisen sijaan olen mieluummin halunnut vain esimerkilläni kertoa, että näinkin voi elää. Neuvojen antaminen on toki käynyt mielessä, mutta se on tuntunut jotenkin kummallisesti vähän keksimällä keksityltä ajatukselta, ehkä senkin vuoksi, että itse jotenkin luontaisesti automaattisesti olen säästeliäs, enkä koe erityisesti pyrkiväni ja ponnistelevani säästötavoitteiden saavuttamiseksi, vaan mä en vaan tykkää käyttää paljoa rahaa, vaan rahaa jää yli tulojen pienuudesta huolimatta.

Edellä siis joitain syitä siihen, miksi neuvoja en ole aiemmin jaellut. Mutta nyt asiaan tulee muutos, viisiosaisella "Miten säästää rahaa?"-sarjallani. Viimeisimmissä kahdessa osassa annan joitakin neuvoja ihan suoraan, mutta en varsinaisesti vielä tässä postauksessa. (Paitsi tietenkin vähän, ja epäsuorasti, sellaista toki rivieni välistä löytyy paljonkin, ja onhan toki jo pelkästään esimerkkinä oleminen tavallaan neuvomista.) Tässä, ja kahdessa seuraavassa, postauksessa nimittäin kerron esimerkkejä, millä tavalla en toimi samoin, kuin yleensä talousasioissa neuvotaan!




Laadi itsellesi vuosi/kuukausi/viikkobudjetti


En siis tosiaankaan ole ikinä koskaan milloinkaan laatinut budjettia. Eli etukäteen kirjannut ylös, millaisia summia tulen mihinkin asiaan kuluttamaan. Olen kyllä jälkikäteen, kuten blogista huomaa, laittanut summat ylös senttienkin tarkkuudella, mutta en ole koskaan etukäteen suunnitellut talouttani niin. Tietenkin olen jossain vaiheessa karkeasti arvioinut kuluja, esim. että seuraavan puolen vuoden aikana tulen kuluttamaan n. 2000 - 6000 €, mutta mitään tarkkaa suunnitelmaa ei ole koskaan ollut. Jotenkin tulot ja menot ja elämä on niin epävarmaa ja yllätyksellistä, että en ole kokenut missään vaiheessa mitenkään mielekkäänä leikkiä jonkun tarkan budjetin kanssa. Toisaalta taas koska olen ilmankin mitään budjetteja säästeliäs, ei niille ole tarvettakaan.


Maksa ensin itsellesi , automatisoi säästäminen


Monet neuvovat siirtämään heti palkkapäivänä osan rahoista säästöön, esim. säästötilille tai rahastoon. Syynä on, että näin pakottaa itsensä säästämään tietyn summan, ja loput on kulutukseen.

Itse olen aina toiminut päinvastoin; säästän vasta jälkikäteen sen, mitä on jäänyt kuluttamatta. Käyttötililleni kerääntyy pikkuhiljaa "ylijäämää", jota sitten ohjailen harkintani mukaan köntissä muualle.

Toki multa menee kuukausittain asuntolainan lyhennys automaattisesti, mutta asuntolainan lyhennys on ollut mulla hyväkin olla niin pieni, että silloin tällöin on kerääntynyt rahaa laitettavaksi ylimääräisiin lyhennyksiin. Tein myös vuosi sitten rahastosäästösopimuksen Nordean kanssa (jonka olen päättänyt keskeyttää kesällä, ja siirtyä mahdollisesti syksyllä Nordnettiin/Seligsoniin), mutta sekin automaattinen kuukausisumma on säädetty suhteellisen pieneksi. Ja lähtee muuten tililtäni juuri ennen palkkapäivää. (Tosin mulla on ollut tuloja 3 kertaa kuussa, koska olen saanut palkkani kahdessa erässä ja työttömyyskorvauksen siinä välissä.)


Eli osittain liittyen tuohon edelliseen, budjeetittomuuteen, en halua suunnitella tarkkaan etukäteen, minkä summan tulen käyttämään menoihin ja minkä säästöihin, vaan haluan, että mulla on aina mahdollisuus käyttää paljonkin rahaa menoihin, vaikka isoja menoja harvoin onkin. Sitten kaiken lopun säästän. Yksinkertaista, stressitöntä.

4 kommenttia:

  1. Ihanaa, siis just noin se mullakin aina menee! Säästäminen on helppoa, ja budjetti tarkottaa lähinnä sitä, että miettii mitä näille tilille jääneille rahoille nyt seuraavaks tekis. Suunnitelmia en kykene tekemään, mutta seurantaa joskus.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista. Mä en ole luonnostani säästäväinen. Olen opetellut, välillä olosuhteiden pakosta. Pidän kirjanpitoa ja jos on isompia menoja/juhlia/matkoja tulossa, niin laadin aina budjetin. Monesti se ei riitä. Mut vasta tämän vuoden aikana olen jostain syystä saanut rahaa säästöön. Tilikirjaa olen pitänyt aina, mutta en aina niistä opiksi ottanut. Jostain vanhoista tilikirjoista näen miten paljon turhaa olen esim.lapsilleni ostanut. Täysin turhan ostaminen on kohdallani vähentynyt. En esim.osta mitään sisustusjuttuja. Ruokamenoista nipistän. Jos työpaikan lounas on noin 10 euroa, niin otan omat eväät. Odotan innolla seuraavia postauksia. Nämä sinun tekstisi kyllä inspiroivat minua. Terv. Nimim. Säästäjä

    VastaaPoista
  3. Samoilla linjoilla täällä, mäkään en budjetoi. Joskus oon yrittänyt kun personal finance -kirjoissa hehkutetaan sen hyödyllisyyttä. Mä en kokenut saavani siitä mitään hyötyä, se tuntui lähinnä askartelulta :) Budjetit varmaankin auttaa parhaiten niitä, jotka haluavat opetella säästäväistä elämäntyyliä aikaisemman tuhlasvaisuuden sijaan.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista!
    Mä oon ostanut nyt tän blogin aikana todella paljon sisustusjuttuja, koska oli sen sekalaisten ikivanhojen huonekalujen kanssa asustelun jälkeen uuteen kotiin muuttaessa joko melkein pakko tai sitten ihan vaan kiva ostaa kaikenlaista. Huonekaluja, valaisimia, mattoja, tekstiileitä... Mutta meillä tuo sisustus tapahtui sillä periaatteella, että ehkä kymmeneksi vuodeksi, ei kymmeneksi kuukaudeksi... Jatkossa menot sisustukseen tulee siis palaamaan melko minimaaliseksi. Ja kenties joku yhtä suuri hyppäys tulee taas jossain vaiheessa.
    Ja Nina tosiaan, varmaankin juuri noin kun kirjoitat lopuksi.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta on käytössä, koska sain liikaa roskaposteja. Käyn hyväksymässä kaikki asialliset (kriittisetkin) kommentit mahdollisimman pian. Kiitos kun kommentoit!