Palkkatulot: 0 €
Työttömyyskorvaus: 520,64 € (1)
Pääomatulot: 20,01 €
Muut tulot: 78,75 € (2)
Yhteensä: 619,40 €
(Summat nettona)
Tammikuun menot;
Vastike: 121,45 € (3)
Muut menot 223,05 €;
Perusruokakauppaostokset: 86,90 € (sis. 18,40 € alkoholia, kts. viite 4)
Jäsenyys: 67,00 € (Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenmaksu 35 € ja Animalian 32 €)
Ravintola/kahvila/baari: 30,70 € (r/k/b-kuluni laivalla, kts. viite 4)
Kulttuuri ym. huvi: 10,35 € (risteilyn "muut"-kulut, kts. viite 4)
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Keittiötarvikkeet: 5,70 € (Ikeasta metallikulho 3,99 €, mittakannu 2,99 €, salaattilinko 2,49 € ja pizzaleikkuri 0,99 €, Tokmannilta leivinpaperia 0,98 €. Kaikki yhteisiä ja yhteensä siis 11,44 €)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 5,40 € (Citymarketista halogeenilamput 4,95 € /2=2,50 €, Motonetista paristo 2,90 €)
Kosmetiikka ja hygienia: 4,05 € (Lidlistä shampoo 1,39 €, Tokmannilta hammasharja 0,99 € ja pölyhuiska 1,99 € /2=1 €, apteekista sitruunahappoa 1,34 € /2=0,65 €)
Vaatteet: 3,00 € (Tokmannilta kahdet alushousut)
Huonekalut ja sisustus: 2,50 € (Ikeasta kalustemaalia 4,99 € /2=2,50 €)
Yhteensä: 344,50 €
(Omat menoni kahden hengen taloudessa)
Tulot 619,40 - menot 344,50 = 274,90 € säästöön. Säästöprosentti 44,38.
Tulot, 619,40 €, oli nyt pienimmät tämän blogin ajalta, eli vuoden 2014 tammikuusta lähtien.
Tätä edellinen minimisumma oli elokuussa 2016; 641,03 €.
Koska menot oli kategorioiden suuresta lukumäärästä huolimatta jälleen maltilliset, jäi kuitenkin reilu parisataa säästöön. :)
Tulipa muuten iloisen kirjava pylpyrä väännettyä;
 |
| Menot 344,50 € = 55,62 % tuloista 619,40 € |
Lisätieto kuukauden rahavirroista;
Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 780 €.
(Mähän mm. tein joulukuussa vajaan tonnin rahastolunastuksen Nordeasta, enkä pistänyt silloin Nordnettiin ja Seligsoniin kuin 500, ja kun muutenkin on kertynyt ylimääräistä pistää sijoituksiin, niin nyt alkuvuodesta sitten varmaan sijoittelen huomattavasti enemmän kuin säästän.)
R/k/b-osiossa ei ole mukana Hesburgerin kerroshampurilaista, alennuskupongilla 3,50 €, koska maksoin sen gallup-pisteillä lunastamallani hesen lahjakortilla.
(1) Tämä on vähän poikkeuksellinen summa, koska tässä on 2 viikkoa vuodelta 2016 ja 2 viikkoa vuodelta 2017. Eli 10 x 26,144 € + 10 x 25,92 €. Päiväkorvaus nettona laski siis 0,224 €. Jatkossa nettotyöttömyyskorvaus neljältä viikolta (518,40 €) on 4,48 € vähemmän, eli 1,12 €/vko vähemmän, kuin viime vuonna. Kuukaudessa nettolaskua n. 4,85 €. Bruttonahan ero on 0,28 €/päivä eli 1,40 €/vko eli n. 6,05 €/kk.
(2) Muut tulot koostui nyt kolmesta osasta;
- 40 € lahjaksi
- 20 € gallup-pisteillä lunastamani Tokmannin lahjakortti, ja
- 18,75 € puolen vuoden vesimaksun palautus
(3) Hoitovastike pysyi samana, vesiennakko pysyi samana, mutta sähköennakkomme pieneni viime vuoden 25 €:sta 22 €:oon. Siksi siis 1,50 € nyt kuukausilasku mulle pienempi. Sähköstä ja vedestä onkin tulossa oma kirjoitus seuraavaksi.
(4) Tammikuussa käytiin kaveriporukalla laivalla. Hytin maksoin jo joulukuussa (24 € osuuteni Puolison kanssa jaetusta hytistä), joten tammikuun risteilykulut 59,45 € sisältää itse laivalla kuluttamisen. Jaoin tuon summan kolmeen osaan; varsinaiset r/k/b-ostokset (30,70 €) r/k/b-osioon, kotiin tuomani alkoholit (18,40 €) perusruokakauppaostoksiin, ja loput sekalaiset (10,35 €) pistin kulttuuri ym. huvi -osastoon. Taxfree-oluset kivasti vähentää pitkälle tulevaisuuteen mun ruokakulujani, joten oli aika selvää pistää ne prko-kategoriaan. Vappu- ja juhannusjuomat tuli siis jo hankittua. ;)
Ei pöllömpää, pienemmän kulut kuin varmaan 99,99% suomalaisista =D
VastaaPoistaHmm, vai mahtaiskohan Suomesta nyt jostain kivenkoloista sentään vähän vajaa 600 pienempikuluistakin vielä löytyä? =D
PoistaTunnen ainakin yhden sellaisen (lähipiriistä, joka elää noin 200e vähemmällä kuukaudessa :D), itse en siis siihen pysty :D
Poista:D Eiköhän niitä joo jonkinverran löydy!
PoistaOlisi muuten hauska kuulla, mistä todella pienimenoisten menot koostuu; esim. tuolla n. 150 €:n (?) kuukausikuluilla on varmaankin asuminen super edullista! Tai sitten hyvä ruokaomavaraisuus. Tai molemmat. :D
Ihana kyllä lukea näitä sun lukuja! Ei voi kuin ihailla :)
VastaaPoista:)
PoistaIhailtavan tiukka linja kyllä sinulla rahankäytössä.
VastaaPoistaKiitos! Tiukkuus tulee luonnostaan. :)
PoistaIhanan monivärinen piirakka! Sinusta voisi kyllä niin moni ottaa mallia.
VastaaPoistaPanen tähän hieman asiaa ja asian vierestä, kun sattumoisin törmäämään tähän blogiin ja lukasin sieltä hieman juttua.
VastaaPoistaOlen pääasiassa yksinasuja (etelä-länsi Suomen kaupungissa) ja teen pääasiassa vapaaehtoistyötä , josta en siis palkkaa saa/ota, noin 7pv /vk suunnilleen työläisten normituntimäärät + opiskelen ja hieman harrastelen (harrastuksistakin on suuri osa vapaaehtoistyötä, ainoastaan istumalihaksia rasittavia) lopun aikaa vrk:sta, jolloin nukkuminen tapahtuu yleensä noin klo 02-08 välisenä aikana. Vapaaehtoistyöni päivisin on luokiteltu ns. raskaaksi työksi. Vapaaehtoistöissäni olen 100%:sti omin eväin.
Teen kaiken ruoan itse yleensä uunissa ja ”suuria” määriä pakkaseen, jolloin ruoanlaittoon ei mene kk:ssa kovinkaan aikaa.Kaupasta ostan vain ”alkuaineita” edullisilla tarjoushinnoilla, kun sattuu sellainen olemaan. Kuivatuotteita ostan jopa vuodenkin käytön verran, jolloin esim . aamupuuroni maksaa alle 4 cnt/pv, kahvini kupillinen taas alta 5 cnt, kahvia menee keskimäärin 8 kp/pv, päivittäinen lämminruokani keskimäärin 36 cnt, leipäni kilohinta itse leivottuna kustantaa tasan euron, siis 1 eur/kg. Tuossa vain muutamia hintoja. Pystyisin kyllä nekin tarkasti laskemaan noin 10 vuoden ajalta, koska kaikki kuitit 100%:sti ovat kauniissa pinossa ”kenkälaatikossa”, mutta aikaa ei ole tehdä tarkempia analyysejä.
Eiköhän ruokani ole ravitsevaa, sillä painoni pysyy kurissa työllä ja lenkkeilemllä ja taannoin puolimatonkin meni alle 2 tuntia ja ikää on sen verran, että minun ja bloggarin väliin mahtuisi ilmeisesti yksi ikäpolvi. Mainittakoon, että ruokavaliooni kuuluu runsaasti vihanneksia ekä hedelmiä (pääasiassa omenia) ja vihanneksista syyskesäisin en joudu maksamaan rahalla mitään, vaikka maata/multaa on minulla vain joskus kynsieni alla päivisin.
Sitten vielä lyhyesti mitä en tee, mutta kyllä iltaisin juon teetä ”yhden pussillisen” eli noin yksi (1) litra.
Siis uudestaan en tee:
-en käy ravintolassa, enkä baareissa,
-en siis syö/juo ”ulkona”, mitä nyt eväitäni päivisin, kesäisin kuvaannollisesti ”kivellä” istuen ja talvella tietenkin sisätiloissa,
-en syö punaista lihaa enkä makkaroita, enkä eineksiä, juustoa kylläkin,
-en syö roskaruokaa
-en juo värillisiä/väritettyjä nesteitä, saatikka prosenttisia, muuta kuin prosentitonta piimää sekä kahvia että teetä,
-en heitä grammaakaan ruokaa roskiin, mitä nyt kalanruotoja ja kanan luita, en ruokalautastani myöskään nuole, niin siinä menee vähän tiskissä hukkaan kuten myös uunipeltien pesussa, niin ja tietenkin piimätölkin mukana, kun sen pesuvettäkään en juo,
-en käytä Kelan enkä muunkaan luukun ”etuja”,
-en käy myöskään ”jonoissa jonottamassa”,
-en tunne olevani mitenkään pihi.
Lopuksi lainaan erään edesmenneen kuuluisan laulajan lauluja/sanoja: ”Tämä tarina on tosi”.
Hei, kiva kun kommentoit!
PoistaKiinnostava tarina, kiitos kun jaoit sen täällä.
Vaikutat todella energiseltä, kun käyt raskaissa kokoaikavapaaehtoistöissä, opiskelet, ja pärjäät vain 6 tunnin unilla! Huh! Noh, tietty tuo suuri määrä kahvia pikkasen auttaa, mutta silti, ei onnistuisi multa kuukauttakaan. Pelkästään univelka häiritsisi tosi nopeasti. :D
Laskin kolme vuotta sitten, että meidän kotileivän hinta oli silloin 0,40 €/kg. Siinä ei kuitenkaan ollut mukana sähkönhintaa (asuimme silloin vuokralla, ja vuokraan sisältyi sähkö, vesi & netti), joka nykyään nostaa tuota summaa jonkin verran. (Lisäksi reseptin ainesosatkin on hiukan muuttunut.)
Mekään emme heitä ruokaa roskiin muuta kuin silloin, kun jokin on päässyt huonoksi, esim. homehtumaan. Näin ei kuitenkaan käy usein, mutta aina välillä sattuu niin, että jotakin ei olla syöty tarpeeksi nopeasti pois.
Tekee vielä mieli kysellä tuloistasi ja menoistasi, vastaile jos huvittaa:
Osaatko sanoa yhtään mitkä on keskimääräisen kuukauden kaikki menosi? (Ja tulosi, jos sinulla on tuloja?) Asutko vuokralla vai omistusasunnossa, kuinka paljon asumiskulusi on suunnilleen?
Elätkö säästöillä vai pääomatuloilla vai onko sinulla jokin muu tulolähde?
Olet ilmeisesti siis aiemmin elämässäsi ollut palkkatyössä, yrittäjänä tai perinyt, jos nyt elelet ilman etuustuloja tai palkkatuloja? Eläkettäkin siis saat ilmeisesti vasta myöhemmin, kun et mitään etuja tällä hetkellä käytä? Vai saatko kuitenkin eläkettä, jota vaan et laske "eduksi"? Minulle kun on vieras ilmaus tuo "väliin mahtuu ikäpolvi", niin en osaa ikääsi hahmottaa muuta kuin että olet tietenkin vähintään 50. Mutta jos meidän väliin pitäisi teoreettisesti mahtua yksi sukupolvi, lienet jo yli 70?
Nyt pitää kiirettä, joten vastaan vain muutamaan asiaan. Elelen hyvin pienellä eläkkeellä, jonka olen ansainnut. Henkilökohtaiset menoni ovat ”äärimmäisen” vähäiset. En kaipaa mitään shoppailua enkä matkustele. Menojani nostaa vapaaehtoistyöni. Voisin olla myös palkkatyössä, sillä sitä kyllä järjestyy, mutta mieluummin teen tuota vapaaehtoistyötä, koska pärjään muutenkin riittävän hyvin ja kun se peräseinä tulee eteen eli ”lusikka ja saappaat on heitettävä nurkkaan”, niin mitään rahaa en matkaan saa. Käsittääkseni eivät ne raharikkaatkaan mitään saa - siis sille lopulliselle matkalle eli olen siinä asiassa samassa veneessä heidän kanssa, joten en kadehdi heitä mitenkään.
VastaaPoistaOlen saanut geeniperintönä auttamisen halun ja siksi kaikenlainen työ toisten auttamiseksi on sitä parasta terapiaa. Raha ei tee onnelliseksi, sillä olen tullut siihen tulokseen, että mitä enemmän sitä on, niin huolet vain lisääntyvät. On myönnettävä, että olen narkomaani, josta en halua parantua koskaan eikä ole tarvettakaan.
Minua hämmästyttää tuo ainainen valitus ”pienestä eläkkeestä ja mitään ei saa hankituksi, ruokakin on kallis”. Ruoka ei ainakaan ole kallis ja miksi pitää mennä ja tehdä niin kuin muut. Ei tarvitse! Se on asenteista kiinni. Kannattaa elää omaa elämää ja antaa toisten mennä ja porskuttaa jopa ylivelkaantumisineen.
Kyllä meidän eli minun ja sinun väliin mahtuu reilusti se yksi sukupolvi, mutta siitä huolimatta olen rehellisesti sanottuna oikeastaan enemmän ”tekemisissä nokitusten” huomattavasti nuorempien kuin sinä ja ikäiseni kanssa. Siellä ei kysellä ja vertailla mitä pillereitä minä ja ne muut käyttävät. Ei edes niistä ”laittomista”, kun en ole koskaan edes kohdannut tai nähnytkään mitään sen suuntaista.
Valitettavasti en toisaalta halua puhua tuloistani muuta kuin mitä jo mainitsin ja muita tuloja on jos/kun ”viitsin” niitä tehdä, kun ei ole välttämätöntä ja mihinkään luukulle en suostu yksinkertaisesti menemään, koska en tarvitse niitä ”luukkurahoja”. Menojen tarkkaan seuraamiseen aikani ei riitä, sillä kuitit ”kenkälaatikossa” kertovat hyvin tarkasti menoni hiljaisesti. Minulle riittää, kun saan sapuskani hankituksi. Sen verran vielä, että asun omistusasunnossa, jossa vastike on suhteellisen pieni, mutta asuntokin on vastapainona pieni. Omistan kaksi autoa (h- että p-). Ne on työni ja v-työni sekä liikkumiseni vuoksi välttämättömiä, sillä haluan olla myös riippumaton julkisista kulkujutuista ja toisekseen eipä tarvitse kuluttaa aikaa bussipysäkeillä seisoskeluun, koska senkin ajan voin käyttää järkevämminkin.
Kiva kun vastasit.
PoistaEikä tietenkään tarvi tuon enempää tänne selvittää omia lukujaan, kunhan nyt kiinnosti saada edes jonkinlaista kuvaa siitä, missä mennään. Selvensi.
Mutta se nyt vielä kiinnostaa, miksi ihmeessä keräät kuitteja, jos et niistä summia sitten koskaan laske? :D 10 vuoden kaikki kuitit voisi kyllä olla kiinnostava aineisto.
Itselleni parasta terapiaa oli kyllä ihan oikea psykoterapia, mutta nykyään hyvin terapeuttisena koen mm. luonnon kauneuden ihastelun. Hienoa, että sinä saat toisten auttamisesta mielekkyyttä elämääsi!
(Itselläni tuo raha on siis itseasissa jo tuonut selvästi onnellisuutta, kun sen avulla kykenin maksamaan psykoterapian ja sitä kautta tulemaan huomattavasti onnellisemmaksi. Mutta nykyään tosiaan luonto on täysin ilmaista. Ja raha tuo itselleni turvallisuuden tunnetta, rahattomuus taas stressaisi, jolloin onnellisuuteni vähenisi. Kyllä se raha siis voi monia auttaa onnellisuudessa, muttei todellakaan sitä takaa. Paljon on onnettomia rikkaita.)
Mä ajattelen, että tulojen pienuus on aina tapauskohtaista. Joillekin ihmisille pienistäkin summista jää helposti säästöön, toisilla taas esim. omat tai lasten sairaudet, ruokavaliorajoitteet tai muut yksilökohtaiset oikeat tarpeet nostavat pakollisia kuluja hyvinkin suuriksi. Mutta en mäkään kyllä yleensä ymmärrä esim. yli 2000 €:n kuukausipalkoista kovaan ääneen valittamista. :)
Non niin! Yksilöityjä vastauksia suoriin kysymyksiin:
VastaaPoista”… miksi ihmeessä keräät kuitteja, jos et niistä summia sitten koskaan laske?”
Jotkut keräilevät mitä milloinkin:
esim. pullojen korkkeja (minun ei kannata, kun en ”juo”, vaan juon vettä ja piimää) tai postimerkkejä tai…joista aiheutuu keräilijälle melkoisella varmuudella kuluja, mutta minulle kuittien keräily on täysin ilmainen. Noista kuteista on myös täysin ilmaista hyötyä, että tarvittaessa voin sieltä tarkistaa esim. hintoja tai muuta mielenkiintoista ostoista, kuten myös jonkun ruokaerän hintaa tarvikkeiden osalta tai esim. ostamieni eri vempaimien takuujuttuja.
Kerronpa, että kerrankin olin ostanut eräästä ruokakaupasta kaksi (halvalla, kun sain) radiota, heh! heh! toisen käyttöön ja toisen varalle, halpoja pitää ostaa aina useampia, jotta ne korvaavat hyvän (halvalla ei hyvää saa). Kun se käytössä ollut mykistyi muutama päivä ennen takuuajan päättymistä, niin otin tietenkin ”vararadioni” käyttöön, niin se toimi vain noin tunnin, siis tunnin. Kaivoin kuitit esille, jolloin varmistui, että takuuaika ei ole ummessa. Palautin radiot ja panin kopion ostokuiteistani ja takuuehdoista, siis kopiot, joihin panin tietoni ja syyn palautukseeni. Aikojen kuluttua tuli kirjeessä niiden summaa vastaavasti ostokuitteja, joilla voin maksaa niitä vastaavalla summalla ostoksiani, kun ensin todistan henkilöllisyyteni kassalla. Tähän en tietenkään suostunut, kun takuu ja ehdot olivat aivan toisenlaiset. Se on se lupaus ja sen täyttäminen sekä vastavuoroisesti periaate.
Ilmoitin tyytymättömyyteni s-postilla, jolloin sieltä vastattiin, että heillä ei ole enää kyseisenlaisia radioita. (Kyllähän minä sen arvasin tai oikeammin tiesin.) Halusin testata asiakaspalvelua, mutta en lähtenyt tietenkään eipäsjuupas-debattiin, koska se on täysin hölmöä touhua kuin olla voi. Se saattaa kestää pitkäänkin eikä siitä joskus tule hullua hurskaammaksi.
Koska tiedän myös sen periaatteen, että ”me emme tarvitse kauppaa (= tiettyä), vaan kauppa tarvitsee meitä (asiakkaita).
Kaivoin ja pinosin ko. kaupan kuitit siten että siitä pinosta näki ostokaupan selvästi. Kuittipinon korkeus oli noin 10 cm. Otin valokuvan ja lähetin ko. kaupan asiakaspalveluun ukaasein, että kyseinen kuittipino kasvaa vasta sitten ja harkitsen sen kasvatuksenkin senkin jälkeen tarkkaan, kun olette noudattanut takuuehtoja.
Vastaus tuli hyvin nopeasti nöyrin anteeksipyynnöin ja ehdotettiin vastaavia toisenlaisia radioita. Totta kai hyväksyin, kun juuri ne radiot eivät olleet se tärkein, vaan se asiakaspalvelualttius ja nöyryys asiakasta kohtaan johtuen siitä, että minäkin olen aina käteisellä nöyrästi maksanut kassalla ostamani tavarat. Se anteeksipyyntökin oli mielestäni turha, sillä se mikä on tehty vakaasta harkinnasta, niin ei sitä kannata pyytää anteeksi, sillä tehty mikä tehty. Ei sitä anteeksipyytämällä saada tekemättömäksi. Totta kai tahaton ”varpaille astuminen” tms. pitää pyytää anteeksi. Sehän on taas päivän selvää.
Vastaavat radiot tulivat sitten nopeasti ko. liikkeeseen. En sentään niin pirullinen ollut, että olisin vaatinut ne kotiin kannettuina. Rajansa se on vaatimuksissakin ja ”inhimillisyys”. Eikä järjenkäyttökään ole kielletty. Minä hain radiot ko. liikkeestä ja palautin ”ostomerkit”.
(jatkuu seuraavassa)
VastaaPoistaEhkäpä ko. liike muisti myöhemminkin kenen kanssa ovat tekemisessä, kun myöhemmin annoin palautetta/huomautusta kanelikorpuista, siis kanelikorpuista, joista näki kanelin vain suurennuslasilla katsottuna. Kyllä nekin olivat hyviä ilman kaneliakin. Se Periaate ja Piru on eräänlainen yhdistelmä. Lähetin kuvan ko. korpuista ja sanoin ne syöneeni ”kanelittomina”. Nyt ko. kauppa lähetti runsaasti ostokuponkeja, jotka ylittivät ”reilusti” korppupaketin hinnan. Nyt en vaatinut uutta pakettia, kun kaupan korpputoimittaja oli lisäksi luvannut parantaa ja seurata tarkemmin korppulinjastoaan.
No enhän minä sen kummempaa osaa antaa kuittikeräilystäni. Keräilenpähän paljon muutakin poisheitettävää tavaraa, joka se on pyörinyt lähes samassa paikassa pöydän kulmilla tai paikasta toisen siirreltynä (haittana) jopa pari vuosikymmentä ja heität sen ”mäkeen”, niin seuraavana päivänä sitä tarvitsee. Tai, kun tarvitset jotakin pari vuosikymmentä ajast’aikaa ollutta ”rihkamaa” ja aina samassa paikassa, niin tarvitessasi sitä, niin se ei olekaan enää siinä, vaan joku on vienyt sen. Aikansa, kun etsii, niin sitä ei kuitenkaan löydä. Olen kehittänyt siihen löytymiseen systeemin/paradoksin. Älä etsi kadonnutta kauan, vaan etsi jotakin toista, jolloin se kadonnut ”suorastaan” kävelee vastaan. Näin helppoa ja vaivatonta se on.
”… tulojen pienuus on aina tapauskohtaista.”
Tulojen pienuus ei ole mikään haitta ja este, vaan esteenä on useimmin asenne”vamma” ja menojen suuruus, jota voi usein hyvin pienentää harkitusti. Tietenkin vararahasto on syytä olla ellei ole, niin se on syytä kerätä ja pitää ”hinnalla millä hyvänsä” ja hintahan ei ole kova, sillä se syntyy itsestään – säästämällä, mutta ei saituudella, joka taas on sanoisin, että kallista eli se maksaa usein aivan ”maltaita.
Yst. terv. SeJaSama