sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Black Week

Edellispäivänä oli Black Friday (ja Älä osta mitään -päivä). Viime la - eilen tuli tehtyä seuraavia asioita;

- Ostin tarjouksesta Citymarketista d-vitamiineja (5,95 €) ja Tokmannista meikkivoidetta (8,31 €). Molemmat olisi ollut loppumassa vuoden vaihteen tienoilla.

- Ostin tarjouksesta Verkkokauppa.comista Huawei Mate 10 Lite -puhelimen, 169,90 € + 2,90 € postitus taloyhtiön Smartpost-automaattiin. Tiistaina tilasin ja perjantaina kipaisin hakemassa lokerosta. Olin jo suunnilleen vuoden ajatellut vanhan puhelimen korvaamista uudella. Edelliselle, Motorola Moto G:lle, tuli nyt käyttöiäksi 4 vuotta.

- Koska puhelin meni vaihtoon, ja uusi on ensimmäinen nanosim-puhelimeni, piti hankkia uusi sim-kortti. Edellisen vaihdon kohdalla 4 vuotta sitten en tilannut uutta microsimmiä, vaan leikkasin vanhasta perussimmistä itse oikean kokoisen. Nyt päätin nanon tilaamisen myötä vaihtaa samalla operaattoria. DNA vaihtui Moihin. Avausmaksu, ekalta vajaalta kuukaudelta, oli 9,50 €. Entisen 5,90 €/kk + puhelut&viestit 0,06 €/min/kpl sijaan maksan jatkossa 6 €/kk + puhelut&viestit 0,055 €/min/kpl. Huvikseni laskin, että pitäisi puhua/viesteillä yli 20 min/kpl kuukaudessa, jotta säästäisin rahaa, mutta tässä pointtina olikin nopeuden 200-kertaistuminen 0,5 Mbit/sekunnista 100 Megaan. Rajattomuus tosin vaihtuu 4 gigan dataan, mutta se ei mua haittaa, kun kotona tulee käytettyä lähes koko ajan kuitenkin Wifiä. (Mikä olikin syy siihen, että näin pitkään kitkuttelin noin hitaalla netillä.)

- Ostin Specsaversiltä nopeana uusijana modatulla Black Week -tarjouksella silmälasit hintaan 159,50 €. Näin halvalla en olisi ikinä uskonut laseja saavani. Linssit 240 € + kehykset 79 € molemmat puoleen hintaan. Edellisethän ostin juuri vasta elokuussa, mutta koska ne valitettavasti olikin vähän huono valinta, aloin jo syyskuussa harkitsemaan uusien etsimistä.

(Tuossa viikon aikana törsäämäni 356,06 € onkin sitten melkein kaikki kuukauden menoni vastiketta, nettiä ja ruokaa lukuunottamatta. Ei toimisi mitkään kikkakolmosviikkobudjetit mulla, kun välillä menee 0 € ja välillä viikkokulutus on isompaa kuin toisen kuukauden kuukausikulutus.)

- Työstressi nousi jälleen pintaan ja toi öihin jopa ihan uuden levelin painajaisia. Torstaina selvisi kuitenkin, että valoa on jo näkyvissä, eikä montaa vuoroa ole enää jäljellä. Itseasiassa ensi viikko saattaa olla viimeinen. Ja tähän kaikkeen epävarmuusperseilyynhän sopii oikein hyvin, että en vielä sunnuntaina tiedä, onko torstaina mun viimeinen työpäivä, vai onko niitä vielä mahdollisesti joitain irtopäiviä joulukuussa (tai tammikuussa). Pomoni oli myös mun "haluaisin, että mut irtisanottaisiin" -toiveeseeni sitä mieltä, että mun sopimustani ei teknisesti irtisanottaisi, vaikka työt loppuu, mutta joku lappuhan mun on kai pakko saada, että työt on loppu ja sopimus ei ole enää voimassa, että ei jää minnekään työkkäriin epäselväksi. Palaamme tähän kyllä ensi viikolla. Mukavaa vääntöä on siis jätetty loppumetreillekin. Mutta helpottaa jo nyt, jee, kohta loppuu, ja sitten en vittu enää ikinä mene mihinkään töihin terveyttäni tuhoamaan! :D (Ehkä ensi syksynä vois taas alkaa kattella, mutta vain määräaikaisia töitä! Eihän nollatuntisoppareissakaan mun kannaltani mitään ongelmaa olisi, jos ei olisi kyttäävää byrokratiaa ja karenssisäädöksiä, ja voisi oikeasti kieltäytyä töistä ja irtisanoutua heti kun siltä tuntuisi. Olisihan tämäkin mulle taloudellisesti ollut mahdollista, olla kolme kuukautta ilman tuloja ja missata 1500 € korvaukset, mutta en vain halunnut tähän lähteä. Vaihtoehdon olemassaolo kuitenkin toi turvaa.)
Mustasta viikosta valoisampia aikoja kohti! Jospa vuodesta 2019 tulisi paaljon paljon parempi kuin tästä! (Jotain erittäin ikävää pitäisi tapahtua, että huonompi tulisi. :( )

- Ai niin ja perjantaina ostelin tavaroiden sijasta vain sijoituksia; Nordnetin ja Seligsonin osakerahasto-osuuksia muutamalla satasella.

13 kommenttia:

  1. Nyt on kyllä osteltu. 356 e viikossa. Piti oikein tarkistaa, että kenen blogia luen. Ei vaan. Olet ollut kyllä niin parhaissa säästöprosenteissa monta vuotta että hyvä välillä ostaa tarpeellista. Toiset silmälasit 4 kk aikana? Taisi todellakin olla huono ostos elokuussa. Minäkin olen kerran ostanut ihan väärät lasit (väitän että niissä oli jotenkin väärät linssit, ihan päässä aina pyöri), en vaan onnistunut niiden kanssa elämään.

    Hyvä jos vääränlainen työkuvio alkaa helpottaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ekoissa laseissa tuntuu olevan kyllä optisesti hyvät linssit, mutta kehysten valinta ei mennyt nappiin. Ekat on isolinssiset, jonka vuoksi lasilinssiset. Näyttää tosi kivoilta päässä, mutta ei tunnu hyvältä. Käyttöön nekin silti jää, mutta kun on niin paljon miinusta, että lasit on nukkumista ja suihkussa käymistä lukuunottamatta aina oltava naamalla, pitää "pääkäyttö"lasien olla mukavat. Uudet kehykset on pienemmillä linsseillä, ja muovilinsseillä.

      Mulla on voimakkuudet jonkin verran yli -10. Muovilinsseihin saa enimmillään vain 1.74 ohennuksen, joten jos on kovin isot linssit, ne jäävät reunoilta tosi paksuiksi. Lasilinsseissä taas on 1.9 ohennus, ja reunat jää isoissakin linsseissä ohuiksi. Mutta sitten lasilinsseistä tulee painavat. Lasilinssit maksaa yleensä enemmän, mutta niiden kohdalla ei tarvitse pelätä kuumuudesta tai naarmuuntumisesta herkästi pilaantuvaa pintaa toisin kuin muovilinsseillä.

      Mutta jaksan olla kiitollinen ihan vain siitä, että ylipäätään on kehittynyttä linssiteknologiaa! Ei tarvitse touhuilla monen sentin paksuisten linssien kanssa, tai jopa haahuilla puolisokeana täysin yhteiskunnan ulkopuolella kotiinsa eristäytyneenä. Kiitollisuus siitä, mitä on, eikä surkuttelu siitä, mitä puuttuu, näkyy mun kohdalla just esim. vajavaisen näkökykyni arvostuksessa. Sokeana tai käytännössä puolisokeana jäisin niin paljosta elämän ihanuudesta paitsi! Arvostan tosi paljon sitä, että näen maailman kauneuden silmälasieni avulla!

      Poista
  2. Teknisestihän työnantaja ei ole velvollinen irtisanomaan, vaan voi vain laskea tunnit nollaan ja roikottaa sinua sijaisreservissä. En tiedä tuleeko irtisanomisesta sitten aina työntekijälle jotakin kulua, vai miksi näin nollasopimuksissa usein toimitaan. En tiedä voiko työkkäriä varten saada mitään lappua töiden loppumisesta, jos virallista irtisanomista ei tehdä. Työkkäriähän ei kiinnosta, vaikka työtunteja ei tulisi ollenkaan, ainoastaan se, että työsoppari on voimassa :/. Toivottavasti olen väärässä. Nollatuntisopparit pitäisi kyllä kieltää lailla tai sitten poistaa niistä tuo karenssin mahdollisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, tarkoitin tietenkin kuluja työnantajalle :).

      Poista
    2. Joo, tosiaan, kuten sanoin, mukavaa vääntöä tiedossa. :( Edellinen nollatuntisopimukseni edellisessä työpaikassa kyllä loppui ihan irtisanomiseen... Toki noita nollatuntisopimuksiakin on erilaisia, itellä nyt ollut kokemusta kolmesta, joissa kaikissa hieman eri tekstimuodot, mutta ei mitään hajua, miten juridisesti sitten eroavat toisistaan jos eroavat.

      Poista
    3. Kaivoin juuri kaikki kolme sopimusta esiin, ja ihan vaan mututuntumalta näyttäisi siltä, että tuo keskimmäinen, josta mut irtisanottiin, olis tosiaan jotenkin erilainen, sitovampi, kuin nuo kaksi muuta. Että ehkä mua ei nyt sitten oikeastaan haittaakaan, vaikkei irtisanota, koska työkkäriä kiinnostanee mun tapauksessani vain se, loppuiko työt työnantajan vai mun halusta, ja jos ne haluaa tarkistaa työnantajalta, se sopii mulle, koska nyt tosiaan työt loppuu virallisesti työnantajan aloitteesta.

      Poista
    4. Siskolla meni niin, että vaikka työtunnit loppuivat työnantajan aloitteesta, niin työnantaja ei suostunut myöntämään, ettei jatkossa antaisi lisää tunteja. Ei myöskään suostunut irtisanomaan. Pakotti siis työntekijän irtisanoutumaan ja ottamaan karenssia. En ymmärrä miksi näin, mutta onhan niitä kaikenlaisia firmoja ja työnantajia toki.

      Poista
  3. Ootko muuten miettiny silmien laserleikkausta? Voisi säästää lasien kuluissa sievoisen summan pitkällä aikavälillä. Itsellä ainakin laserleikkaukseen sijoitetut eurot on parhaiten sijoitetut eurot ikinä, niin paljon elämänlaatu muutenkin parani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä miettinyt, ja yhdellä ystävälläni on myös oikein hyvä kokemus leikkauksesta. Mutta en uskalla. Pelkään sitä minimaalista riskiä, että jokin menisi pieleen, ja silmiini tulisi jotain vielä suurempia ongelmia. Lisäksi kun miinusta on näin paljon, käsittääkseni realistinen tulos olisi sitten se, että tarvitsisin jatkossa pienivoimakkuuksiset lasit, kun tarkkaan nollatilanteeseen pääsy ei olisi helppoa (tai kenties järkevääkään; en tiedä, miten leikkaus on suhteessa siihen, että näköni on alkanut nyt pikkuhiljaa taas parantua, siis miinukset vähentyä.) Rahakysymys leikkaus ei siis minulle ole.

      Poista
  4. En ymmärrä tapaasi toimia.. jäät työttömäksi työnhakijaksi; mutta et kuitenkana tod näk hae töitä etkä halua edes töihin.. minusta silloin ei pitäisi ollenkaan olla työkkärin kirjoilla/nostaa työttömyyskorvausta. Oloneuvos on paremmin sinulle sopiva tyyli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän sen, että monet ajattelee, että työttömyyskorvauksia ei saisi nostaa, ellei hae töitä. Jotkut on myös ollut sitä mieltä, että en olisi saanut osa-aikatöissä käydessäni nostaa soviteltua työttömyyskorvausta, koska en hae kokoaikatöitä. Ja näinhän se byrokraattisesti meneekin, työttömän työnhakijan kirjoilla olevan velvollisuus on hakea kokoaikatöitä.
      Mutta. Minä en ole kokoaikatyökykyinen. En myöskään viime aikaisten kokemusteni perusteella tunnu olevan edes osa-aikatyökykyinen. :(
      "Oikea" lokero minulle olisi ehkä osatyökyvyttömyyseläkkeellä.
      Sen sijaan, että olisin lähtenyt taistelemaan sairauslomien ja kuntoutustukien (="määräaikainen eläke") ja osakuntoutustukien ja osatyökyvyttömyyseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen viidakkoihin, olen jättänyt turhauttavat taistelut niistä toistaiseksi sikseen, ja jäänyt roikkumaan "terveiden" kirjoihin. Kelalla on toki tiedossaan mun viralliset diagnoosit, mutta työkkärillä ei, ja yhteiskunnan rattaiden silmissä olen työkykyinen, vaikka oikeasti en ole.
      Ehkä odotan joskus tulevaisuudessa tulevaa perustuloa, ehkä koitan hakeutua (eläkkeelle ei tosiaan noin vain mennä, vaan prosessi voi olla todella pitkä ja hankala) joskus virallisesti työkyvyttömän kirjoihin, en tiedä. Toistaiseksi en koe huonoa omaatuntoa siitä, että nostan max. 560 €/kk yhteiskunnan "väärää" tukea.

      Mitä muuten tarkoitat oloneuvoksella? Googlaamalla saa huumoripohjaisia vastauksia kuten työtön (urbaani sanakirja) ja eläkeläinen (sivistyssanakirja), muttei ihan heti osu silmiin esim. taloudellisesti riippumatonta tai vastaavaa.

      Poista
    2. Oloneuvoksen termin itse käsitän niin, että voi olla tekemättä mitään; kunhan elelee omilla varoilla ei yhteiskunnan tuilla. Sinä kun tulet vähällä toimeen, niin pärjäisit aivan ilman tukiakin - sitä minä tällä tarkoitin.

      Eläkkeelle ei ole helppo päästä, mutta tuskin mahdotontakaan, jos ei ole työkuntoinen. Jos olisin itse tilanteessasi veisin diagnoosit myös työkkäriin ja katsoisin mitä he asiasta ovat mieltä.

      Oma ajatteluni pohjautuu siihen, että en voisi elää kuten olisin valmis ottamaan mitä töitä tahansa (ja kuinka paljon tahansa) vastaan.. tähänhän työttömän työnhakijan rooli perustuu. Haluaisin, että minulla olisi varmuus siitä, että voin vain olla; jos siltä kerta tuntuu ja siihen on tarvetta.

      Toivottavasti käsitit, mihin näkökulmani perustuu.

      Poista

Kommenttien valvonta on käytössä, koska sain liikaa roskaposteja. Käyn hyväksymässä kaikki asialliset (kriittisetkin) kommentit mahdollisimman pian. Kiitos kun kommentoit!