tiistai 29. syyskuuta 2020

Voiko työtön sijoittaa?


Voiko työtön sijoittaa? Lyhyt vastaus: osa voi ja osa ei.

Työttömiä on erilaisissa tilanteissa ja kokonaistilanteesta riippuukin, kannattaako sijoittaa vai ei. Olenkin nyt jaotellut vastauksia sen mukaan, mitä tukia työtön saa.

En ole aiheen asiantuntija, joten tekstissä saattaa olla virheitä ja ehdot toki myös ajan mittaan todennäköisesti muuttuvat. Kelan sivut ei myöskään ole kaikkia yksityiskohtia selkeästi selittäviä, vaan tulkinnanvaraa sääntöjen soveltamiseen jää aika paljon. Enkä ehkä osaa ottaa kaikkea huomioon, esim. jos on lapsia. Näistä saa kommentoida, kiitos.

Ja vielä ennen vastauksia, lyhyesti siitä, kuka näitä nyt oikein kirjoittelee;

Olen (rahastoihin) sijoittava (osa-aika-)työtön. Vuonna 2019 sain hetken työmarkkinatukea, mutta muuten olen viimeisen 10 vuoden aikana saanut lähes koko ajan peruspäivärahaa. Asumistukea en ole tänä aikana saanut. Alkuaikoina rahani oli vain säästöinä, mm. ASP-tilillä. Asuin edullisessa asunnossa Puolison kanssa vuokralla, kunnes 2014 ostimme asunnon puoliksi. 2015 aloitin rahastosijoittamisen. Välillä olen siis ollut jonkin aikaa kokonaan työtön, mutta suurimman osan ajasta olen ollut osa-aikatöissä ja saanut soviteltua peruspäivärahaa. En sijoita säännöllistä kuukausisummaa, vaan muutan rahamäärää fiiliksen mukaan kuukausittain. Tällä hetkellä osakerahastosijoitusteni arvo on n. 40 000 €, velattoman asunnonpuolikkaani arvo ehkä n. 60 000 €, muun rahani määrä n. 27 000 € ja peruspäivärahaa saan neljän viikon välein n. 540 €.


1. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus

Jos työtön on töissä ollessaan täyttänyt työssäoloehdon ja kuulunut tarpeeksi kauan työttömyyskassaan, saa hän ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Tällöin korvaukseen ei vaikuta varallisuus tai pääomatulot mitenkään! Rikas työtön saa saman mitä köyhä. Palkkatulot toki vaikuttaa, jolloin työttömyyskorvaus maksetaan soviteltuna.


2. Peruspäiväraha

Jos työtön on töissä ollessaan täyttänyt työssäoloehdon mutta ei ole kuulunut tarpeeksi kauan työttömyyskassaan, saa hän Kelasta työttömyyskorvauksen peruspäivärahana. Tällöinkään korvaukseen ei vaikuta varallisuus tai pääomatulot mitenkään! Palkkatulot toki jälleen vaikuttaa, jolloin työttömyyskorvaus maksetaan soviteltuna.


3. Työmarkkinatuki

Jos työtön ei ole työssäollessaan täyttänyt työssäoloehtoa tai hän on ollut työttömänä niin kauan, että oikeus ansiosidonnaiseen tai peruspäivärahaan loppuu, saa hän Kelasta työmarkkinatukea. Työmarkkinatukeen varallisuus ei vaikuta, mutta palkkatulojen lisäksi myös pääomatulot vaikuttavat. Eli esim. vuokra-, metsä-, korko- ja osinkotulot vaikuttaa, mutta ei sijoitusten määrä tai se, että sijoitusrahaston tai osakkeiden arvo nousee.

Yksin asuvalla työttömällä työmarkkinatukea vähentävät pääomatulot, jotka ylittävät 311 €/kk. Avio- tai avoliitossa asuvalla työttömällä tuloraja on 1044 €/kk. Lapsellisilla vielä korkeampi.

Ja jos pääomatulot on vain vähän yli tulorajojen, ne eivät toki estä työmarkkinatukea, vaan vain vähentävät sitä. Yksinasuvalla tukea vähentää rajan ylittävistä tuloista 75 % ja muilla 50 %.

Eli jos pääomatulot on sinkulla alle 311 €/kk ja av(i)oliittolaisella alle 1044 €/kk, saa täyden työmarkkinatuen! Ja kokonaan tuen menettää vasta paljon myöhemmin!

Poikkeuksena sääntöön on yli 55-vuotiaat jotka ovat siirtyneet työmarkkinatuelle ansiosidonnaiselta tai peruspäivärahalta sekä työttömät jotka osallistuvat työllistämistä edistävään palveluun; Heidän työmarkkinatukensa määrään pääomatulot eivät vaikuta ollenkaan!

Pääomatuloista vielä lisätäsmennystä;

Esim. osinkotulot sekä arvo-osuustilillä että osakesäästötilillä huomioidaan, ja lasketaan tasaus vuoden ajalle, ei siis vaikkapa niin, että jos huhtikuussa saisi kauheasti osinkoja mutta muuten ei, huhtikuussa ei saisi tukea mutta muuten saisi. Tai jos saa kerran vuodessa suuren korkotulon, se myös jaetaan vuoden ajalle.

Asuntosijoittaminen; Vuokratuloista ensin toki vähennetään vuokrausmenoja, ennen kuin summa huomioidaan. Työmarkkinatuessa ja asumistuessa on hieman eri säännöt, mitä menoja vähennetään tuloista, joten en niitä kirjaa nyt tarkasti.

Lähtökohtaisesti osakkeiden tai rahastojen myyntivoittoa ei huomioida, koska sen ajatellaan olevan satunnaista tuloa. Mistään en kuitenkaan löytänyt täsmennystä sille, mikä lasketaan satunnaiseksi ja mikä ei. Kysy Kelasta -palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin usein ympäripyöreästi ja kertovat, etteivät he voi kertoa asiaa tarkasti, vaan jokainen tapaus katsotaan sitten tukihakemuksen yhteydessä. Löysin tekstejä joissa sanotaan, että jos myyntivoitto on jatkuvaa, säännöllistä tai vuosittaista, esim. kolmena peräkkäisenä vuotena tapahtuvaa, se voidaan ottaa huomioon, toisaalta taas että ei-satunnaisiksi katsottaisiin myyntivoitot vain jos toiminta on niin merkittävää, että se katsotaan ammattimaiseksi yritystoiminnaksi.

Lisäksi "metsätalouden tulona otetaan huomioon verotuksesta annetussa laissa vahvistettu kuntakohtainen metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna omistetun metsän pinta-alalla." Metsän todellista myyntituloa ei siis huomioida tulona.



4. Asumistuki

Jos työtön hakee asumistukea, pääomatulot vaikuttavat sen määrään. Valitettavasti en osaa antaa varmaa vastausta siitä, kuinka paljon varallisuus vaikuttaa.

Toisaalta sanotaan, että vain todelliset pääomatulot vaikuttaisi, mutta toisaalta taas esim. hakemuksessa pitäisi kertoa aivan kaikki sijoitukset, mm. kaikkien tilien talletukset ja niiden korkoprosentit sekä osakkeiden ja rahasto-osuuksien määrät ja hankinta-ajat. (Kiva noita alkaa luetella! :o )

(Ja joskus aikoinaan kun saimme hetken pienen pientä asumistukea, kela oli laskenut meidän talletustileillämme oleville rahoille jonkin laskennallisen melko korkean tuoton. Tämä on nyt vuosien varrella voinut muuttua, tai sitten ei.)

Eli voi olla, että vain todelliset pääomatulot vaikuttaa, tai sitten jokin kuvitteellinen laskennallinen pääoman tuotto. Ainakin todella ärsyttävää tuo asumistuen hakeminen on, jos sijoituksista pitää niin tarkasti raportoida. Kela saa kyllä verottajalta tiedon osakkeista ja rahasto-osuuksista, mutta jos niitä kovasti ostaa ja myy, muutoksista pitää ilmoittaa. Ja metsätalouden tulona huomioidaan työmarkkinatuen tavoin myös asumistuessa metsän laskennallinen tuotto, ei todellista myyntituloa.

Myöskään asumistuessa ei satunnaisia myyntivoittoja yleensä kuuluisi huomioida tulona, mutta tässä on sama epämääräisyys satunnaisuudesta kuin työmarkkinatuen kohdalla.

Lisäksi työmarkkinatuessa tukeen vaikuttavat rahamäärät (311 € / 1044 € / enemmän per kuukausi) on melko suuria, mutta asumistukeen pääomatulot vaikuttaa jo pienemmästä. Raja on 10,87 €/kk/hlö!


5. Toimeentulotuki

Toimeentulotukeen vaikuttaa aivan kaikki tulot ja varallisuus, paitsi poikkeuksena mm. se, että omistusasuntoa, jossa asuu, ei tarvitse myydä. (Muita pienempiä poikkeuksia on esim. auto.) Eli pankkitileillä olevat säästöt, rahastosijoitukset, osakkeet ym. pitää realisoida ennen oikeutta toimeentulotukeen.


Eli yhteenvetona yksinkertaistettu lopputulos; Työttömyyskorvausta saava kyllä voi sijoittaa, asumistukea saava on rajatapaus ja toimeentulotukea saava ei voi sijoittaa. Melkein sama kuin mahdollisen puolison tulot; ei vaikuta omiin työttömyyskorvauksiin, mutta vaikuttaa talouden hakemiin asumis- ja tt-tukiin. Mutta tämä siis on yksinkertaistus, josta on poikkeuksia; suuria pääomatuloja saava ei saa työmarkkinatukea ja vähän sijoittava voi saada asumistukea ja toimeentulotukea saavalla voi olla suuri varallisuus, kunhan se on kiinni omassa asunnossa.

Mitä suosittelen muille työttömille? Noh, se riippuu juuri siitä kokonaistilanteesta. Sanoisin, että kaikkien kannattaa ehdottomasti säästää, mutta kaikkien ei kannata sijoittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti