torstai 17. toukokuuta 2018

Miten voisin olla eettisempi rahankäyttäjä?

Tämä aihe on ollut mielessä jo todella pitkään, mutta on vaan jäänyt muiden ajatusten jalkoihin. Vihdoin päätin nostaa kissan pöydälle; Millä tavalla minä, kaikesta pihiydestäni ja kuluttamattomuudestani huolimatta, olen paha rahan suhteen?

Lähtökohtaisestihan se, että minä käytän vain vähän rahaa kaikkeen pahaan ja tuhoavaan, ja ostan vain vähän tuotteita, jotka tuhlaa arvokkaita luonnonvaroja, on hyvä asia. Mutta tiedostan erittäin hyvin, ettei tämä ole koko totuus, vaan todellisuus on paljon ikävämpi. Itseruoskinta alkakoon:

Minä voisin...

1. olla eettisempi kuluttaja ja käyttää enemmän rahaa esimerkiksi...
 1.1. eettiseen ruokaan
 1.2. ekologisiin palveluihin, ja
 1.3. eettisiin tavaroihin.
2. sijoittaa eettisesti.

Aloitetaan kulutuksesta;

1.1. ruoka
Olen hintatietoinen sekasyöjä. Vaikka syönkin melko vähän lihaa, olisi tietenkin ekologisempaa ja eettisempää, jos olisin vegaani. Myös luomu- ja lähiruoan suosiminen olisi moraalisesti parempaa. Syön siis vähän lihaa enkä tuhlaa ruokaa (roskiin ruokaa menee todella vähän, ja olen normaalipainoinen), mutta esimerkiksi ostamani vähätkin lihat on tehotuotettua, melko paljon syömäni juusto on tunnetusti myös epäekologista, ja ruoan rahtaaminen rekoilla ja laivoilla kaukaa ei ole hyvä juttu.
Eettisempi syöminen nostaisi ruokamenojani huomattavasti, koska kyse ei ole siitä, että korvaisin kalliin lihan jollain halvalla korvikkeella, vaan mm. edulliset kananmunat (ostamme aina vapaan kanan munia, en siis osta aina halvinta muusta välittämättä) ja maitotuotteet (jugurtti ja juusto merkittävimpänä) pitäisi korvata jollain kalliilla vastineilla. Luomu ja lähiruoka on yleensä kalliimpaa.
Ruokaan liittyy tuskastuttavan paljon kaikkea huomioitavaa. Ekologisuus, eettisyys, terveellisyys, makumieltymykset, ruoanlaittotottumukset ja -taidot, säilyvyys, raahaaminen kaupasta, hinta. Pidän näiden pohtimista ja yhdistämistä aika työläänä ja vaikeana, enkä jaksa mitenkään edes yrittää pyrkiä täydellisyyteen. Oikeastaan tuota samaa voisin sanoa melkein kaikista muistakin kohdista kuin ruoasta; Tiedostan, että oma jaksamiseni ei riitä siihen, että olisin vain hyvä ihminen, vaan hyväksyn sen, että olen myös huono. Ensimmäinen askel muutoksen tiellä lähtee kuitenkin siitä, että huomaa ensin ne ongelmakohdat, ja vähintään tarkkailee, ettei niitä ainakaan tulisi lisää.

1.2. palvelut
Olen huono käyttämään palveluita. En useinkaan koe niitä rahanmenon arvoisina. Monesti en haluaisi niitä, vaikka halvalla saisikin. Kaikki palvelut ei tietenkään ole hyvästäkään, luonnonvaroja niissäkin monesti tuhlaantuu, tai ne ovat jopa jotenkin haitallisia (esim. taksikyydit, jotkin täysin liiallisuuksiin menevät kosmetologin operaatiot), mutta moniin palveluihin olisi kyllä ihan hyviäkin perusteita törsätä. Minä käyn harvoin ravintoloissa, todella harvoin huvi-/kulttuuritapahtumissa, enkä koskaan esimerkiksi kosmetologilla, kynsistudiolla, hieronnassa, ompelijalla tai kuntosalilla. En maksa pyykinpesusta tai siivouksesta. Kampaajalla/parturissa olin viimeksi yli viisi vuotta sitten (koska sen jälkeen päätin lopettaa hiusteni värjäämisen värjäysaineiden haitallisuuden vuoksi, ja noin puolivuosittaiset latvojen leikkaukset hoituvat kotona).
Jos käyttäisin enemmän palveluita, työllistäisin ihmisiä, mahdollisesti järkevimmällä tavalla; panos menisi ekologisempaan puuhasteluun kuin materiaa ostamalla.
Noh, oon mä ainakin joskus työllistänyt pennosillani näitä ammattilaisia; kokkia, tarjoilijaa, baarimikkoa, muusikkoa, näyttelijää, taksikuskia(tää nyt on buu, mutta kuitenkin), bussikuskia, kampaajaa, psykoterapeuttia ja suutaria.

1.3. tavarat
Ostan vähän vaatteita ja muita tavaroita/esineitä, mutta ne vähätkin voisi olla ekologisempia ja eettisempiä.
Esimerkiksi voisin ostaa sellaisia vaatteita, jotka on tehty luomupuuvillasta ilman lapsityövoimaa. Toisaalta, vaikken osta juuri esim. kalliita eettisiä vaatteita, en siis osta niitä pahisvaatteitakaan kuin hyvin harvoin. Olen nimittäin jo hyvin pitkään käyttänyt paljon kirppiksiä hyväkseni, erityisesti vaateostoksiin. Käytetyn tuotteen ostaminen uuden sijasta kun on sekin ekologista. Lisäksi olen useamman kerran osallistunut joko ystäväpiirin keskinäiseen vaatevaihtoiltaan, tai esim. luontojärjestön järjestämiin kaikille avoimiin vaatevaihtotapahtumiin, jolloin olen uuden ostamisen sijaan saanut hyväkuntoisen vaatteen jopa täysin ilmaiseksi. Toisaalta vaatteen pidennetty käyttöikä ei mitenkään poista sen valmistuksessa mahdollisesti riistettyä luontoa ja ihmisiä, vaan ongelmalliset työolot ja ympäristöongelmat pysyy edelleen siellä vaatteen alkuperän vuosien takaisessa historiassa. Lisäksi kierrätys saattaa saada jotkut ihmiset vähättelemään uuden ostamisen ja tavaran liiallisen haalimisen ongelmallisuutta, koska perustelevat itselleen, että ei se haittaa, kun voi kierrättää. Pyrin ostamaan vain tarpeeseen, ja pidennän kierrätysvaatteidenkin käyttöikää korjaamalla ja tuunaamalla niitä. Mutta huteja tulee välillä toki mullekin. Vaatteiden ekologista taakkaa vähennän myös pesemällä niitä vain tarpeen mukaan, en liian usein, kuten yllättävän monet tuntuu tekevän.
Muissakin tavararyhmissä kuin vaatteissa on mulla vähän samaa; En juuri osta kalliita eettisiä design-juttuja, mutta koitan välttää myös turhaa halpistavaran ostamista, ja suosia mahdollisuuksien mukaan kierrätystä.


(Kuva ei liity tekstin sisältöön, onpahan vain tauottamassa pitkää postausta.)


Ja sitten jos ei kaikkea rahaa kuluta, pohdittavaksi jää...

2. eettinen sijoittaminen
Ensinnäkin mieleen tulee se, onko ylipäätään mikään sijoittaminen eettistä? Ja toisaalta, jos ei rahaa kuluta tai sijoita, onko sekään eettistä?

Mähän en siis suoraan sijoita yksittäisiin osakkeisiin. En osaa, eikä ole tarpeeksi kiinnostusta, jotta jaksaisin panostaa opiskeluun. Sijoitan siis vain rahastoihin. (Tällä hetkellä rahastosijoitusteni arvo on noin 17 000 €. Lisäksi minulla on talletuksia Bank Norwegianissa, Nordeassa, S-pankissa ja S-osuuksissa sekä velaton kaksionpuolikas.) Mutta vieritänkö samalla täysin moraalisen vastuuni sijoittamisesta pois, kun en pääse valikoimaan yksittäisiä yhtiöitä, vaan voin ummistaa silmäni ja sijoittaa vain "maantieteelliseen yleisindeksiin"? Osittain kyllä. Jos osaisin sijoittaa osakkeisiin, olisi taloudellisten tunnuslukujen ohella sijoituskohteen eettisyys selvästi aina esillä sijoituspäätöstä tehdessä. Nyt sen voi kätevästi vain unohtaa tarkastelusta pois. En tiedä, sijottaisinko silti tämän eettisemmin, vaikka sijoittaisin suoraan osakkeisiin. Saattaisin hyvinkin ajatella lähes pelkästään numeroita, ja jättää omantunnon kolkutukset kuulematta. On kuitenkin kiinnostavaa pohtia, mihin yhtiöihin sijoittaminen olisi mitenkin eettistä. Tuntuu, että enemmän löytyy epäeettisiä kuin eettisiä osakkeita...

Minulle itselleni esimerkiksi nämä alat näyttäytyy erittäin epäeettisinä, suorastaan hyvin vastenmielisinä, sijoituskohteina;
-tupakka
-aseet
-turkikset

Kyseenalaisia on myös esimerkiksi nämä;
-öljyteollisuus
-kaivosteollisuus
-luontoa ja ihmisiä tuhoava kapitalismi ylipäätään, esim. pikamuoti

Vastoin ehkä monia muita, minä en pidä näitä minään kaikista pahimpina pahiksina, vaan aloina muiden joukossa, mutta samalla siis toki ongelmallisina muiden ongelmallisten joukossa;
-alkoholi
-uhkapelit
-pikavippifirmat, pankit, vakuutusyhtiöt

Sen sijaan näen ongelmallisena nämä, joita monet muut ei näe;
-metsäteollisuus (juuri allekirjoitin kansalaisaloitteen avohakkuiden vähentämisestä...)
-lentoyhtiöt
-yksittäiset vähän hassutkin esimerkit, kuten Harvia (saunojen kiukauden valmistus on monen mielestä ihan viattoman neutraalia, ellei jopa oikeinkin positiivista. Itse suhtaudun saunomiseen turhuutena).

Ja mikä sitten on täysin eettinen ja ongelmaton ala, ei myöskään esimerkiksi nämä;
-pikaruokateollisuus, kuten Coca-Cola, McDonalds, Kotipizza
-tehotuotettu liha- ja maitoteollisuus, kuten Atria, Valio
-lääketeollisuus

Ja mitäs mun indeksisalkustani sitten löytyy? Ainakin tupakkaa, öljyä, alkoholia, pankkeja, metsäntuhoa, pikaruokaa, lääkkeitä. Nam mikä houkutteleva cocktail! :D

On nimittäin pieniä roposia kiinni mm. seuraavissa yhtiöissä;
-tupakka; British American Tobacco, Japan Tobacco
-öljyteollisuus; Statoil
-kaivosteollisuus; Sandvik
-vaateteollisuus; H&M, Adidas, Nike, Prada, Burberry
-alkoholi; Carlsberg
-pikavippifirmat, pankit, vakuutusyhtiöt; Sampo, Nordea, Swedbank, Handelsbanken, Danske Bank, Banco Santander, Visa, Bank of America (+vielä bonuksena Bank Norwegianin kymppitonnin talletus)
-metsäteollisuus; UPM, Stora Enso, Metso, Valmet, Metsä Board
-pikaruokateollisuus; Coca-Cola, McDonald's, Pepsi
-lääketeollisuus; Novo Nordisk, Pfizer, Novartis, Orion
-autotellisuus; Volvo, BMW, Rolls Royce, Peugeot, Mitsubishi, Honda, Nissan
-muita epäilyttäviä; Fortum, Neste, Nestle, Unilever, Danone

(...apuva...)

(Pitäisköhän esim. alkaa kattella niitä Nordnetin ilmasto-ETF:iä? Pitäisköhän sitten kuitenkin opiskella osakesijoittamista ja valita vain eettisiä tai neutraaleja yhtiöitä? Pitäisköhän lopettaa sijoittaminen kokonaan? Pitäisköhän alkaa vaikka asuntosijoittajaksi? Vai pitäisköhän vaan jälleen kerran hyväksyä oma pahuus?)

On mielestäni hyvin vaikea miettiä, missä menee moraalisesti toivottavan, hyväksyttävän ja paheksuttavan rajat.

En toimi aina eettisesti kuluttajana tai arkielämässä muutenkaan, joten epäeettisyys sijoittamisessakin on mulle sitten kuitenkin kai ihan ok; voin elää sen kanssa, että olen myös paha ihminen hyvän lisäksi. Vähän kaihertaa, muttei liikaa.


No niin, tulipa katsottua peiliin, mutta en tiedä, opinko mitään. Vaikka kehitys lähteekin tiedostamisesta, tästä ei aina ole hyötyä, jossei mitään lopulta muuta. Tiedostaa vaan pahuutensa paremmin. Jään pohtimaan.

Mitä ajatuksia eettinen/epäeettinen rahankäyttö sinussa herättää?

6 kommenttia:

  1. Hyviä ajatuksia sulla!

    Mulle eettisyys sijoittamisessa on aihe jota _pitäisi miettiä_, mutta en tiedä miten aloittaisi. Se on niin monimuotoista - toki tupakkateollisuus ja turkikset on 100% väärin, mutta entä muut! Välillä tuntuu että koko systeemi on mätä ja huonosti käy tälle pallolle, tekee itse niin tai näin.

    Oman mielenterveyden osuutta en halua väheksyä tässä(kään) asiassa. Jos pimahdan miettiessäni miten pelastan maailman, niin sitten en sitä ainakaan pelasta.

    Mutta siitä pidän kiinni, että jos harvoin ostan lihaa, niin se on luomulihaa :)

    Mulle toistaiseks riittää se, että valitsen taisteluni tän eettisyys-asian suhteen (luomuliha, kirppikset, kierrätys). Kai se on parempi tehdä edes jotain oman jaksamisen rajoissa.

    VastaaPoista
  2. Maailmanparantaminen, eettisyys ja korkea moraali eivät välttämättä ole ominaisuuksia jotka korostuisivat omassa toiminnassani tai edes nousisivat esiin yksittäisiä päätöksiä ja valintoja tehdessäni.

    Mutta voivatko toiset ajurit ollakin seikkoja jotka vievät sinut lopulta melko lähelle sitä samaa lopputulosta kuin toimintaansa eettisyyden kautta ohjaavalla henkilöllä, katsotaampa...

    1. Ruoka
    Jo lapsena meidän perheessä opetettiin ettei ruokaa saa laittaa roskikseen ja jääkaapista syödään kaikki mikä syömäkelpoista on. Edelleen aikauisena tunnen tunnontuskia mikäli mitään ruokaa päätyy muualle kuin suuhun, lisäksi kaupan punalappuiset tuotteet ovat yksinkertaisesti loistava tapa saada edulliset eväät töihin ja näin vähentää kaupan hävikkiä.

    2. Liikkuminen
    Nuorempana nautin suuresti autoilun tuomasta vapauden tunteesta enkä nähnyt liikkumiselle minkäänlaisia vaihtoehtoja. Jossakin kohtaa aloin ajattelemaan etenkin rahallisesti autoilun aiheuttamia rasitteita ja päädyinkin luopumaan kokonaan henkilöautosta. Nyt liikkuminen sujuu edullisesti ja varsin joustavasti paikallisliikenteen kyydissä täällä pääkaupunkiseudulla ja pidemmät matkat taittuvat sitten kaukoliikenteen junalla tai bussilla.

    3. Tavarat
    Mitkään tavarat eivät ole koskaan saaneet sukkiani pyörimään jaloissani eikä näyttämisentarve ole pakottanut ylimääräisiin hankintoihin. Pelkkä ajatus kauppareissusta muuta kuin ruokaa ostamaan saa aikaiseksi lapsiltakin tutun kiukuttelureaktion (aikuinen mies siis tuhisee, kiukuttelee ja polkee jalalla maata). Ulkoinen olemukseni muistuttaakin kovasti rantojenmiestä, mutta mukavuus edellä mennään...

    Ehkäpä meitä kaikkia pitäisi vain osata herätellä hieman eri tavalla ajattelemaan ympäristöä ja kestävää kehitystä. Asia on varmasti tärkeä mutta meidän kaikkien silmät vain ei suostu avautumaan perinteiselle valistukselle. Joskus nämä oman navan ympärillä pyörivät ajatukset voivatkin viedä sattumalla ihan oikealle suunnalle.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista. Itse lopetin Bank Norwegianin tilini, kun tajusin, mihin sen toiminta perustuu. En ikinä lainaisi suoraan rahojani kulutukseen törkeällä korolla, joten en tee sitä enää myöskään välikäden kautta (sulla ehkä voisi painaa se,että pitämällä rahat BN:ssa tuet välillisesti sekä lentoyhtiön toimintaa että muiden ihmisten luonnonvaroja tuhlaavaa kulutusta)
    Anonyymi L

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentoinnista! :)

    Juu, oman jaksamisen mukaan pitäisi mennä! Jos kärsii kaikenlaisista ilmastoahdistuksista, ei liika kriittisyys itseään kohtaan ole hyväksi, vaan tarvitaan armollisuutta, jotta jaksaa tehdä edes sen vähän (tai paljon), mitä jaksaa.
    Mutta kun liian lepsukaan ei olisi hyvä olla, sehän nähdään tästä nykyisestä länsimaiden älyttömästä ylikulutusmeiningistä, että toisia ei kyllä sitten tippaakaan kiinnosta vaikkapa lentämisen ja autoilun ympäristövaikutukset. :(

    Mistäpä sitten keinot eri tavalla ajattelevien ihmisten herättelemiseksi? Jaa-a.

    On kyllä hyvin ristiriitaista tää mun rahankäyttö, vaikkapa juuri tuo BN; Itse olen lentänyt viimeksi 1990-luvulla alaikäisenä, ja mielestäni lentämistä pitäisi verottaa/rajoittaa, koska nykyään lentäminen on ihan liian suosittua ja halpaa. Enkä ikinä suosittelisi ketään ottamaan muita luottoja kuin asuntolainaa ja mahdollisesti jotain pienikorkoista maltillista opinto-/sijoituslainaa. Mutta kuinka paljon parempia sitten ne vaihtoehdot on? Nordea ym:t kivijalkapankit? Korkorahastot? Ei erityisen eettisiltä tunnu nekään. Oikeastaan koko tää mun sijoittaminen taitaa perustua siihen, että mä hyödyn, kun muut perseilee; lentelee, ottaa typeriä korkeakorkoisia lainoja, kerskakuluttaa. (Vähän niin kuin toi kierrätyskin; itse hyödyn siitä, että joku muu ensin turhaan ostaa ja sitten myy kamojaan.) Tää on vähän paradoksaalista kyllä hyötyä siitä, mitä vastustaa. :(

    VastaaPoista
  5. Oletko miettinyt, että tarkastelisit syömistesi eettisyyttä vaikka alkaen niistä ruoka-aineista mitä inulla kuluu eniten? Jos syöt aamupuuroa, voi hietaleet vaihtaa luomuhiutaleisiin, jos teet puuroa, kotimaista luomujauhoja löytyy kyllä. Maitotuotteistahan voi lähteä korvaamaan halutessa vain jotain. Tiedän, että juusto on monelle haastava korvattava, mutta mitä jos korvaisit maidon jollain kasviperäisellä, pyrkisit suosimaan luomujuustoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä näkökulma! Vähän niinkuin kuluttamiseen (luonnonvarojen, rahan) yleensäkin; kiinnitä huomio ensin niihin asioihin, mihin kulutat eniten! Vähitelleen voi sitten siirtyä pienempiin yksityiskohtiin.

      Poista