keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Älä osta mitään -vuoden kuulumiset huhtikuun jälkeen

Kolmasosa takana älä osta mitään -vuotta.

Huhtikuussa rahaa kului;

- 196,20 € pakollisiin vastikkeeseen, ruokaan, nettiin ja puhelinliittymään

- 0 € yhtään mihinkään muuhun

Siispä neljännen kuukauden ostoksista ei tarvitse perustella mitään. Älä osta mitään, niin ei tarvitse selitellä! :)




Tunnelmat neljän kuukauden ostamattomuuden jälkeen;

Ei oikein mitään tunnelmia liittyen ostamiseen tai ostamattomuuteen.
Huhtikuussa innostuin pitkästä aikaa ompelemaan odottamassa olleita erinäisiä pieniä ja suuria projekteja. Värkkäämisen seurauksena sain käyttökelpoiseksi mm. aivan älyttömän ihanan mekon, joka piti kaventaa sopivaksi. Ja sain itse tulosten lisäksi hyvän mielen siitä, että projektipino hupeni murto-osaan alkuperäisestä.
Myös luonnon heräily toi positiivista mieltä. Rakastan kevään raikkaan vaaleaa vihreyttä.
Edelleen kuitenkin ahdistaa melkein kaikki, mm. työttömyysaktiivisuuspelleily ja maapallon luonnon tulevaisuus. Odotan silti optimistisesti, että tulossa olisi ihan ok kiva kesä pitkästä aikaa. :)

5 kommenttia:

  1. Olet onnistunut painamaan menosi käsittämättömän alhaiselle tasolle, joten hatun nosto sinulle siitä. Onnelliseen elämään ei tosiaan välttämättä vaadita isoja tuloja tai menoja.

    Meidän kolmihenkisen perheen menot kaikkineen ovat olleen noin 1500-2000 euroa kuukaudessan vaikka syömme lounaita ulkona ja ajamme säännöllisesti vuokra-autolla.

    Onneksi ilmastoahdistus ei vaivaa meitä joten tulossa on mukava kesä punaista lihaa grillatessa ja autolla pöristellessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä luulet, tuoko ylikulutushenkinen heittosi punaisine lihoineen ja autopöristelyineen luonnonvara-ahdistuneelle ihmiselle hyvän mielen? En kovin helposti poista idioottimaisiakaan kommentteja blogistani, joten en tee sitä nytkään, vaan ihmettelen, miksi ihmeessä joku haluaa aiheuttaa tämän planeetan hyvinvoinnista huolestuneille ihmisille pahaa oloa? Miksei vain pidä mölyjä ja makkaroita mahassaan ja pöristele yksinään...

      Poista
    2. Oma(kin) kommenttini on tyhmä, myönnän sen, olin vain juuri toisessa välilehdessä tekemässä hiilijalanjälkitestiä, joten aika oli hyvin otollinen kimmastua noista sanoista.
      (Itsekin olen sekasyöjä, mutta lihansyönnistä koen kuitenkin hieman syyllisyyttä. Ja syytä onkin.)

      Poista
  2. Löysin blogisi vähän aikaa sitten ja olen yrittänyt kahlata sitä läpi. Nostan sinulle hattua, nuukalle elämäntavallesi ja itsekurillesi.

    Olen ollut nyt reilu 9 kuukautta ostolakossa ja muiden kokemukset ostamattomuudesta kiinnostavat kovasti. Ja kyllä, ilmastomuutos ja maapallon tila ahdistaa minuakin ja jätin punaisen lihan kokonaan pois vuoden alussa.

    Perheessämme on 2 teini-ikäistä poikaa ja ruokalaskut tuppaavat paisumaan. Siksi luin kaikki ruokakuluaiheiset postauksesi yhtenä iltana. En pystyisi samaan, ehkä joskus eläkeläisenä, heh. Olen yrittänyt opetella hapanjuurella leipomista. Mikä parasta, silloin ei tarvitse ostaa tuorehiivaa ollenkaan! Tämä vinkkinä puolisollesi (jonka leivät näyttävät herkullisilta!), teillä ei mene paljoa hiivaa, mutta sekin on turhaa.

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle! Ja hei, meidänkin leivät tehdään nykyään juuresta! Hiivaa ei tosiaan paljon kulunut, mutta piti kuitenkin koko ajan huolehtia, että sitä on tarpeeksi (muttei liikaa, ettei ehdi kuivua). Nyt pitää sitten huolehtia sen juuren elonmerkeistä, mutta olen superonnekas, kun se on Puolison puuhaa. Kiva kun kommentoit!

      Poista