torstai 2. toukokuuta 2019

Huhtikuu 2019 (Menot alle 200 €!)

Sanotaanpa uusi ennätys heti alkuun; Huhtikuussa mulla oli ekaa kertaa ikinä (tai siis vähintään elokuusta 2003 lähtien; silloin muutin pois vanhempieni luota, ja aloin maksaa asumisestani, ruoastani ja muista menoistani) kuukauden kaikki menot alle 200 €!! Kuukauden kaikki luvut tarkemmin tässä;


Huhtikuun tulot;


Palkkatulot: 0 €

Työttömyyskorvaus: 518,40 €
Pääomatulot: 62,06 €
Muut tulot: 0,02 €

Yhteensä: 580,48 €

(Summat nettona)

* Työttömyyskorvaus on neljän viikon peruspäiväraha. Täytän vieläkin aktiivisuusehdon, vaikken ole ollut tämän vuoden puolella töissä, koska työkkäri pakotti mut aktiivitoimenpiteisiin maalis-huhtikuun vaihteessa. Olisin kyllä hyvin voinut ottaa epäaktiivisuusvähennyksen korvauksiini...

* Pääomatuloissa on S-ryhmän KPO:n osuuskuntakorko 10 € ja Seligsonin rahastolunastuksesta saatu voitto 52,06 €. Osuuskorosta menee vero (75 senttiä) vasta myöhemmin vuosiverotuksessa, ja rahastovoitto on verovapaata, koska myyn tänäkin vuonna rahasto-osuuksia alle 1000 €:lla.
* Muissa tuloissa on s-ryhmän maksutapaetu kaksi senttiä. :D


Huhtikuun menot;

Vastike: 118,95

Muut menot 77,25 €;
Perusruokakauppaostokset: 66,30
Puhelin ja netti: 10,95 € (Moi:lta kuukauden puhelinlasku 6,00 € ja Telian taloyhtiöalennusnetti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)

Yhteensä: 196,20 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 580,48 - menot 196,20 = 384,28 € säästöön. Säästöprosentti 66,20.


Kuukauden menot oli siis toistaiseksi pienimmät koskaan blogin ajalta eli vuoden 2014 tammikuusta lähtien sekä sen lisäksi myös pienimmät koskaan sen jälkeen kun lukion käymisen jälkeen muutin vanhempieni luota pois.

Edellinen pienin kuukausimeno oli vuoden 2017 elokuussa, 200,42 €, joten nyt tosiaan ekaa kertaa tuli myös kiinnostava 200 €:n raja rikottua!


Menot 196,20 € = 33,80 % tuloista 580,48 €


Lisätiedot kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Seligsonin ja Nordnetin indeksirahastoihin, meni 60 €.


Lunastin Seligsonista vajaalla 200 €:lla rahasto-osuuksia, ja merkitsin voiton tästä tuloihin. Nyt onkin sitten jo koko vuoden verovapaa myyntiraja (vajaa 1000 €) täynnä, joten seuraavat myynnit vasta vuonna 2020. Nyt loppuvuosi pelkkää ostelua.

13 kommenttia:

  1. Kerrotko mikä ajatus tossa on että lunastaa rahastoja joka vuosi alle tonnilla. Sen ymmärrän että veroja ei tarvii maksaa alle tonnin vuosi myynneistä, mutta mitä muuta hyötyä siitä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siinä oikein olekaan muuta ajatusta kuin voittojen kotiutus verovapaasti.
      Jossain vaiheessa elämää tulen kaiketi myymään yli tonnilla vuodessa, jolloin veroa menee, joten miksipä siis en nyt vähän vähentäisi tulevia veroja, kun se mahdollista on.
      Ajattelin näitä lunastuksia tehdä nyt lähinnä rahastoista, joissa ei ole minkäänlaisia merkintä- ja lunastuspalkkioita (eli ostaminen ja myyminen on täysin ilmaista), ja jättää valuutanvaihtokuluiset tai pienten merkintä-/lunastuspalkkioisten rahastojen lunastukset myöhemmäksi, koska niiden myynti ja osto hieman maksaa.
      Idealisena tavoitteena mulla on tientenkin lisäksi myydä niitä valitsemiani rahastoja silloin kun ne on jokseenkin suhteellisen korkealla (ihan omalla mutu-tuntumalla käppyröitä katselen, joten tiedostan sen, että en ole mikään ajoitusguru, kunhan koitan vähän suunnitella) ja ostaa mahdollisuuksien mukaan sitten takaisin samoja rahastoja hieman halvemmalla.

      Poista
    2. Esimerkki; Olen ostanut tietyt rahasto-osuudet vaikka hintaan 400 €, ja ne on noussut arvoon 600 €, myymällä ne verovapaasti säästän veron 200 € x 30 % = 60 €. Sitten ostan uudet osuudet hinnalla 590 € ja ne nousee 800 €:oon, jotka myymällä verovapaasti säästän veron (800-590=210)x 0,3 = 63 €. Jälleen ostan uudet osuudet hintaan 780 €, joka nousee vaikka 1100 €:oon, jolloin myyn sen veroa maksaen; maksan veroa siis (1100-780=320) x 0,3 = 96 €. Olen 400 €:llani saanut voittoa 604 €. Jos en olisi myynyt välissä, olisin maksanut veroa (1100-400=700) x 0,3 = 210 € ja saanut siis voittoa 490 €. Näin sain yli satasen enemmän itselleni. Esimerkki on ehkä hieman tyhmä/epärealistinen/yksinkertaistava, mutta selittänee idean.

      Poista
  2. Ja minä kun luulin, että oma alle 500 euron kulutuksen kuukauteni oli hyvä, hah!

    Ruokakkauppakulusi ovat kyllä eeppiset kun itse en ole saanut hilattua niitä alle 100 euron, vaikka olen kuinka yrittänyt. Syön vissiin liikaa lihaaa, hmm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta sulla oli tosi kova säästöprosentti, onnittelut siitä! Se voitti myös mun tähänastisen ennätykseni, heh! ;D (91,31 % heinäkuulta 2017)

      Poista
    2. Samaa mietin, huikea luku. Onkohan jossain postauksessa avattu ruokakuluja tarkemmin? Kiinnostaisi nähdä tulevaisuudessa, ellei vielä kirjoitusta löydy.

      Poista
    3. Tuolta (tai tunnisteella 'ruoka') lukemaan; :)
      https://mihinrahakuluu.blogspot.com/2017/03/kuukauden-kaikki-ruoat-70-lla.html

      Poista
    4. Kiitti! Mobiiliselain ei tuota palkkia oikealla näköjään näytäkään, mutta Desktop / Internet-versioksi muuntamisen myötä löytyi.

      Poista
  3. Minkä verran voi olla pääomatuloja, että ne eivät ala vaikuttamaan työttömyyskorvaukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelan peruspäivärahaan (mitä minä olen toistaiseksi aina saanut, koska olen aina täyttänyt työssäoloehdon uudelleen ennen kuin olisin siirtynyt työmarkkinatuelle) pääomatulot ei vaikuta lainkaan.
      Ei myöskään ansiosidonnaiseen korvaukseen.

      Työmarkkinatukeen ne vaikuttavat seuraavasti; yksinasuvalla 311 €/kk ylimenevät pääomatulot vähentävät korvausta, mutta av(i/)oliitossa olevalla tuloraja on vasta 1044 €/kk! Ja lapsellisilla vielä enemmän.

      Tuolta alhaalta näkyy nuo rajat; https://www.kela.fi/tyomarkkinatuessa-on-tarveharkinta

      Poista
  4. Miten ruokaan voi mennä niin vähän rahaa? Valmistatteko lämmintä ruokaa joka päivä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan tuolta näkyy ruoan esimerkkikuukausi kahden vuoden takaa; https://mihinrahakuluu.blogspot.com/2017/03/kuukauden-kaikki-ruoat-70-lla.html
      Lämmintä ruokaa siis toki joka päivä, mutta lähes aina vain yksi varsinainen lämmin pääruoka-ateria päivässä. Lisäksi aamupala, iltapala ja välipaloja. Ja jos päivän ruoka on kevyt, on välipalat tuhdimpia ja niitä on enemmän.

      Poista