sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Ekologinen jalanjälkeni

Koska vietän nyt Älä osta mitään -vuotta ja koska vihdoin alettiin puhua eduskuntavaalien, eurovaalien ja muiden ajankohtaisten tapahtumien (mm. IPCC:n raportti, Suomen eliölajien Punainen kirja) takia ilmastonmuutoksesta, eliöiden sukupuutoista, luonnon monimuotoisuudesta ja muista ekologisuuden aspekteista, on aika paljastaa rahalukujeni lisäksi täällä blogissani myös elämäntapani hiililuvut.
Tämä on kyllä pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta vasta nyt sain aikaiseksi. Testit tein pääasiassa sillä mielellä, mitkä on ollut mun elämäntavat suunnilleen viimeiset viisi vuotta, en siis pelkästään tämän vuoden minimiluvuilla.

Etsin kolme testiä tehtäväksi;
- Sitran elämäntapatestin,
- Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kestävät elämäntavat -testin, ja
- Syken ilmastodieettilaskurin.

Ensimmäinen ja toinen testi on sama, joten vertailtavana onkin vain kaksi erilaista laskuria, joihin viittaan sanoilla Sitra ja Syke.
Tulokseksi tuli siis hiilidioksidipäästöni kiloissa.
Keskimäärin suomalaisten hiilijalanjälki on n. 10 300 kg. Julkilausuttu tavoite vuoteen 2030 mennessä oli vielä jokin aika sitten n. 5000 kg, mutta se on päivittynyt, koska oikeasti kestävä taso (1,5 asteen lämpenemisen mukainen) olisi kenties n. 2500 - 3000 kg. Minulla hiilijalanjälki on näiden testien mukaan n. 2700 - 4600 kg, tarkemmin kohta. Vuoteen 2050 mennessä pitäisi päästä jopa alle tuhannen kilon!


Sitran laskurin mukaan

Tulokseni on n. 4000 (- 4600) kg:

Asuminen 2300 kg
Liikenne 100 (- 700) kg
Ruoka 1300 kg
Kulutus 300 kg

(Huomioiden jälkeen tulos n. 4300 kg (2300+200+1500+300).)

Tulokseni Sitran testistä

Sitran sivuilla testin tehneen keskimääräinen tulos on 7300 kg, ja kestävät elämäntavat -sivuilla samasta testistä keskimääräinen tulos on 6700 kg. (Asuminen n. 2400 kg, liikenne n. 2400 kg, ruoka n. 1600 kg ja kulutus n. 800 kg.)

Toisella sivustolla saman testin testaajien keskiarvotulos oli hieman pienempi.

Kategorioihin tarkemmin:

Asumispäästöiksi sain hurjan ison luvun. Asun kahdestaan puolison kanssa Turussa 1960-luvun kerrostalossa, 56 neliön kaksiossa, jossa on kaukolämmitys, eli kaukolämmön paha kivihiili kyllä tekee asumisestani epäekologista. (Itseasiassa vuonna 2018 Turku Energian kaukolämmöstä 40 % oli kivihiilestä.) Meillä ei ole saunaa ja käytämme vettä säästeliäästi, sähkönkulutus lienee keskimääräistä tasoa. Ostamme sähkömme taloyhtiöltä, joka ostaa sen Turku Energialta, joten en edes tiedä, kuinka epäekologista käyttämämme sähkö on. Talvisin kämpässä on kylmä. Mutta laskurissa ei siis huomioida esim. saunattomuutta ollenkaan, vaan tulos on keskimääräinen arvio, ja asunnon kokokin on vaihtoehtoköntässä 51-80 neliötä. Seliseli, mutta kun kieltämättä tästä olen nyt vähän järkyttynyt, onko asumiseni oikeasti paljon epäekologisempaa mitä olen kuvitellut?

Liikenne-osiossa pähkäilyä aiheutti laivamatkailu. Vaihtoehtoina oli ettei matkusta ollenkaan, että tekee 1-4 matkaa vuodessa tai että matkustaa enemmän. Mutta mitäs jos matkustaa suunnilleen kerran kolmessa vuodessa? Tuntuu hölmöltä, että alle vuosi sitten tekemäni laivareissu olisi yhtä paha, kuin että jos kävisin joka vuosi neljä kertaa laivalla! Jos vastasin sen 1-4 krt/vuosi, tuli siitä 600 kg lisää tulokseen, joten ehkä sitten ihan oikea kuormitus kohdallani olisi n. 100 kg risteilylisää, eli liikenteen tulos 200 kg.

Ruokakysymyksissä oli mielestäni erikoisia kategorioita. Mm. Naudanliha ja juusto oli niputettu samaan, porsas, kana, kala ja kananmuna samaan ja viini, olut, tuoremehu, kahvi ja tee samaan. Lisäksi vastausvaihtoehdot oli muotoa kuinka monta kertaa viikossa syöt näitä, eikä tarkemmista määristä niillä aterioilla ollut mitään puhetta. (Vaihtoehdot oli useita kertoja päivässä / 4-7 krt/vko / 1-3 krt/vko / ei ollenkaan.) Kai se nyt on aika olennaista, syökö vaikka 10 kertaa viikossa juustoa leivän päällä vai joka toinen päivä naudanpihvejä! Testissä nämä käsiteltiin samalla tavalla, kuten myös vaikkapa se, jos syö munia yli 7 kertaa viikossa tai jos syö joka päivä reilusti possua tai kanaa. Niinpä vastasin alakanttiin sekä juustonkulutuksestani (4-7 krt/vko, vaikka syönkin oikeasti aamu- ja iltapaloillani leivänpäällysjuustoa. Naudanlihaa en syö joka kuukausi. Fetaa, mozzarellaa ym. ei-leivänpäällisjuustoja syön silloin tällöin.) että munien/kanan/kalan kulutuksestani (4-7 krt/vko, vaikka syönkin oikeasti munia joka päivä ja kanaa/kalaa pari kertaa viikossa. Porsastakaan en syö kuukausittain.). Vastaukseni maitotuotteiden (ilman juustoa) ja juomien kulutukseen olivat totuudenmukaiset. Ehkä nyt kuitenkin pientä ylimääräistä juusto/muna-lisää voisi antaa vaikka 200 kg, jolloin ruoan tulos olisi 1500 kg?

Kulutus-osiosta ei mitään erikoista sanottavaa.

Eli kaikenkaikkiaan en oikein tykännyt Sitran testistä, koska se tuntui joissain asioissa olevan liian yleistävä ja vaihtoehdot tuntuivat paikoitellen oudoilta. Suht nopea testi toki oli tehdä, joten sitä helppoa käytettävyyttä kai tällä oli haettu.


Syken laskurin mukaan

Tulokseni on n. 2700 kg:

Asuminen 1400 kg
Liikenne 80 kg
Ruoka 900 kg
Kulutus 300 kg
Jätteet 20 kg



Syken sivuilla testin tulosta sai lopuksi verrata mm. niiden laskurin tehneiden kanssa, joilla on sama postinumero tai perhekoko kuin itsellä. Tai sitten ihan suomalaisten keskiarvoon, joka on laskurissa n. 9800 kg. (Asuminen n. 3500 kg, liikenne n. 2100 kg, ruoka n. 1700 kg ja kulutus n. 2500 kg.)


Kategorioihin tarkemmin:

Asumisosiossa sai mm. itse merkitä osuutensa kaukolämmöstä ja sähköstä. Kaukolämmössä olikin suuri ero kohdallani siinä, olisiko käyttänyt oletusarvoa (n. 13500 kWh/vuodessa) vai merkitsemääni todellista toteutumaa (n. 8150 kWh/vuodessa). Merkitsin laskuriin kaukolämmön ja sähkön vihreyden osuuksiksi 25 %, totuutta en tiedä. (Jos sähkö onkin 0 % vihreää, se lisää n. 100 kg tulokseen.) Vedenkulutusta ei kysytty ollenkaan laskurissa, se meillä on siis keskimääräistä vähäisempää.
Asumismenoihin oli laskettu mukaan joitakin kodin tavaroita, kuten huonekalut ja kodinkoneet ja astiat ja kodin tekstiilit, ja sitten taas erikseen kulutus-osioon mm. elektroniikkaa ja vaatteita. Tällainen hieman kummallinen jaottelu teki mun kannalta laskuriin vastaamisesta hankalaa, mm. koska olen seurannut kulutustani sellaisella kategorialla, kuin "kodinkoneet ja elektroniikka ym." ja "huonekalut ja sisustus". Tuli sitten tehtyä vähän sinne päin -arvioita laskuriin vastatessa. Päätin käyttää menoihin viiden vuoden keskiarvojani, (koska sellainen data mulle näppärästi oli kertynyt täällä blogissa vuosilta 2014-2018,) paitsi mm. huonekalujen kohdalla vähensin summaa, koska ei me nyt joka viides vuosi ostella uusia sohvaa, sänkyä, valaisimia, mattoja tai vitriinikaappeja!
Syken tulos asumisesta oli siis 1400 kg. Aika eri mittaluokassa kuin Sitran antama 2300 kg. Ehkä mun asuminen ei olekaan niin epäekologista mitä jo ehdin pelätä.



Liikennepäästöissä oli laivailun vaihtoehtoina risteilylähdöt vain Helsingistä, ei Turku-Tukholmaa ollenkaan. Päädyin sitten siihen, että yksi Helsinki-Tallinna/vuosi vastaa päästöillään jokseenkin omia laivailupäästöjäni. Kuviossa näkyvä "Auto1" on matkoista, joissa olen ollut henkilöauton kyydissä.



Ruokakohdassa tykkäsin siitä, että kulutusta arvioitiin kiloissa per viikko, ei syömiskerroissa. Valitsin sekasyöjän ruokavalion ja sitten muuttelin eri kohtien kulutusta näin; keskimääräiseen suomalaiseen verrattuna kulutukseni juustossa ja riisissä oli pikkusen isompaa, munissa paaaljon isompaa ja kaikissa muissa kohdissa (mm. nauta, sika/kana, kala, maito) selvästi vähäisempää.
Tulos 900 kg selvästi vähemmän kuin Sitran tulos 1300 kg, joten sinne kaavailemani 200 kg muna&juusto-lisä olikin kai turha ajatus. Tässä Syken testissä toisaalta ei ollut lainkaan kysymystä juomien kulutuksesta, joka taas Sitralla oli huomioitu... Muuten, Syken testissä ei kysytty lemmikeistä mitään, Sitran testissä ne oli huomioitu.



Kulutus eli "tavarat ja palvelut" oli siis hieman kinkkinen, koska siinä olevat kategoriat oli erilaisia, mitä olen itse seurannut ja piti arvioida summia vähän miten sattuu. Muu kulutus -osioon lykkäsin mm. pyöräilyn, kosmetiikan ja hygienian sekä lahjat.



Jätteet oli Syken laskurissa vielä ihan erikseen, vaikka niiden määrä on vähäistä. Meillä ehdottomasti lajitellaan kaikki jätteet. Silloin kun ei vielä ollut taloyhtiössä muovinkeräysastiaa, ei alettu polkemaan muoviroskien kanssa jonnekin kauas keräyspisteelle, vaan ne meni polttojätteisiin. Nykyään kaikki lajittelupöntöt löytyy läheltä. (Paitsi elektroniikka- ym. mutta niihin tuleekin suht harvoin vietävää.)


Tulokseni Syken testistä


Syken laskuri on siis paljon monipuolisempi kuin Sitran. Sen voi nähdä hyvänä tai huonona. Vastaaminen vie enemmän aikaa ja vaivaa, mutta tulos on totuudenmukaisempi. Näin ainakin kuvittelen ja itselleni uskottelen, koska tulokseni Syken testissä oli huomattavasti matalampi kuin Sitran testissä! :D Suurin ero asumisessa, jossa varmaan suurin merkitys on juuri oikealla kaukolämmön määrällä. Mutta Sitran testissä oli kuitenkin joitakin kohtia (esim. lemmikit) jotka puuttuivat Syken laskurista, joten kaikessa Syken testi ei tuntunut olevan parempi. Ja jos ei oikein ole selvillä kulutuksestaan eikä osaa arvioida määriä, voi Syken yksityiskohtaisempi vastaaminen turhauttaa.


Julistan hiilijalanjäljekseni n. 3000 kg. Se on suunnilleen vuoden 2030 tavoitetaso.
Vuonna 2050 täytän 66 vuotta, ja silloin laskettuun kestävään tasoon päästäkseni pitäisi kai pudottaa nykyisestä yli kaksi kolmasosaa! Aika hurjaa!
Ehkä nytkin jo voisi jotain pientä lisävähennystä päästöihin tehdä. En kyllä millään haluaisi luopua esimerkiksi juustosta, munista, kahvista ja teestä! Tuntuu, että kovin moneen muuhun asiaan en voisi enää niin helposti vaikuttaa kuin ruokaan. No laivaristeilyt voisi ehkä lopettaa kokonaan. (Nyt on tullut lähdettyä ystävä- tai työkaveriporukoiden mukaan noin joka toinen kerta kun joku on vaan ehdottanut. Kaikista kaverin ehdottamista sairaan halvoista lennoista Keski-Eurooppaan olen kieltäytynyt, joten nyt vaan sitten kieltäytymään laivailustakin.) Ja kolmioonmuuttohaaveesta pitäisi ehkä luopua lopullisesti ja tyytyä tähän kaksioon, kun näköjään asuminen on se pahin pahis lämmityksen vuoksi.

Lopuksi vielä hyvin epäkorrekti huomio; Laskureissa tulee käsittääkseni helposti parempi tulos, jos on lapsia kuin jos on lapseton. (Mm. tällöin  usein neliömäärä per henkilö on pienempi.) Tämä on aika hullua, koska jokainen ihminen lisää täällä pallolla lisää sen tuhoutumista!
Mutta en kuitenkaan missään nimessä olisi kieltämässä ketään lisääntymästä, ymmärrän että monille lapsen saaminen voi olla ihan järjettömän tärkeää ja merkityksellistä, vaan kieltojen sijaan haluaisin panostusta köyhien maiden väestönlisääntymisen estämiseen mm. tyttöjen koulutukseen keskittymällä. Suomessa taas voisi lopettaa ensinnäkin vouhotukset synnytystalkoista ja toiseksi lapsilisän maksamisen toisen lapsen jälkeen.

3 kommenttia:

  1. Täytyypä tehdä tuo Syken ilmastodieettilaskuri, kiitos vinkistä! Olen myös itsekseni purnannut tuota Sitran turhan epämääräiseksi jäävää laskuria, joten tarkempi laskuri kiinnostaa.

    VastaaPoista
  2. Sinun kannattaisi ehkä tehdä testi yksinasuvana eli puolittaa neliöt. Niinhän teet muutenkin postauksissasi kaikilta osin.
    Asumisessa näkyisi selvimmin pienempänä hiilikuormana, oletan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassu ehdotus, joten kokeilin! :)

      Syken laskurissa tuli odotetusti täysin sama tulos, 1400 kg, koska se oikeasti laskee hommat tarkasti jos on antanut tarkat luvut, eli kun ensin täytin laskurin yhteisluvuilla ja 2 hengellä, laskuri osasi kyllä puolittaa kaiken.

      Sitran testissä sen sijaan tuli tulokseksi suurempi luku, 3100 kg! Tämä siksi, koska Sitran testiin ei saa niitä lukuja syöttää, ja se ilmeisesti laskee jo oletuksena yhden hengen asumisen tuhlailevampana kuin kahden, mikä nyt on ihan ymmärrettävääkin. Ja asunnonpuolikkaan neliöt 28 osui nyt luokaan 20-50, joka on lähes yhtä huono kuin 56 osuminen luokkaan 51-80.

      Poista