tiistai 7. tammikuuta 2020

Älä osta mitään -vuoden kuulumiset joulukuun jälkeen

Hups vaan sinne meni älä osta mitään -vuoteni! Tässä postauksessa käyn läpi vain joulukuun tilanteen ja kirjoitan vielä myöhemmin koosteen koko vuodesta.

Joulukuussa rahaa kului;

- 191,31 € pakollisiin vastikkeeseen, ruokaan, nettiin ja puhelinliittymään

- 6,80 € jo aluksi sallittuihin lahja-menoihin

- 40,00 € kulttuuri ym. huvi -menoihin, eli keikkalippuun, jonka myöskin lasken sallituksi menoksi.


Siispä joulukuun rahanmenoista ei tarvitse perustella mitään.


Vaahteranlehti, perhonen ja sammalta, kuvattu Turussa marraskuussa.


Tunnelmista en nyt sen kummemmin kirjoita, vaan jätän vähät ajatukseni kerrottaviksi vuosikoosteeseen.

4 kommenttia:

  1. Hei, tuli tästä postauksesta mieleen, että vietättekö joulua? Ainakin johonkin lahjaan on mennyt pieni summa, mutta muuten ei tästä tai joulukuun kuukausikatsauksesta ole havaittavissa minkäänlaista joulutörsäilyä. Tuntuu vaan, että itse ainakin saa joulun aikana rahaa menemään, vaikka yrittäisikin olla melko maltillinen kuluttaja. Ja sitä suuremmalla syyllä kiinnostaa, jos olet kehitellyt jotakin joulunviettotapoja, joihin ei tarvitse ihmeemmin rahaa ja jotka eivät muutenkaan ole kulutuskeskeisiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulu on mulle vähän vaikea paikka. Tavallaan tykkään ja tavallaan en. Menneisyyden joulut on ollut täynnä ikäviä tunteita. Vuonna 2010 olin viimistä kertaa ikinä entisellä asuinpaikkakunnallani sukulaisteni luona jouluna, sen jälkeen päätin että vietän jatkossa aina jouluni Turussa.
      En tykkää jouluruoista, en tykkää uskonnosta. Pidän kuitenkin jouluherkuista, kuten pipareista, joulutortuista ja suklaasta. Tykkään myös koristella kodin jouluksi.
      Paras jouluni oli sellainen, että oltiin Puolison kanssa kahdestaan kotona ja mm. syötiin pizzaa.
      Puolisoni kanssa sovittiin jo vuosia sitten, että ei tarvitse ostaa toiselle lahjoja jouluksi tai synttäriksi, mutta saa ostaa. Välillä jompikumpi tai kumpikin antaa toiselle jotain, välillä ei. Tänä jouluna kumpikaan ei antanut toiselle lahjaa, mutta viime jouluna minä annoin Puolisolle.
      Vanhemmillemme annamme välillä joululahjoja, välillä ei. Kaksi sukulaislasta on ainoat, joille "on pakko" antaa lahjat. Olen heille joskus antanut mm. itse tehtyjä, kirppikseltä bongattuja tai omista tavaroistani valittuja lahjoja. En koe mitään paineita olla mikään kiva täti, vaan voin hyvin olla se "tyhmä täti joka antaa mm. villasukkia, palapelejä ja kirjoja". :D
      Tänä vuonna joulunaikaan mm. vierailtiin ystäväpariskunnan luona ja Puolison äidin luona, minä iloisena tienasin töissä tuplapalkkaa ja muuten oltiin paljon kotosalla. Eli vietetään joulua mutta ei vietetä. :)

      Poista
  2. Kiitos supernopeasta vastauksesta ja kiitos myös siitä että lisäsit minut blogilistaukseesi. Tuli mieleen toinenkin kysymys, oletko ollut aina samalla linjalla siippasi kanssa rahankäytöstä vai onko pitänyt kovasti joustaa tai peräti muuttaa täysin tapoja? En muista että olisit tätä avannut postauksissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva saada taas uusi blogi luettavaksi! :)
      Ehkä juuri onkin tullut vain nopeasti mainittua, koska tosiaan, ei ole ollut mitään riitelyä tai edes joustamistarvetta. Kumpikin on aina ollut pienituloinen ja pienimenoinen, eikä kumpikaan esim. ole missään vaiheessa kokenut tarvetta, että jostain syystä pitäisi yhdistää rahat, vaan pidämme omat tulomme ja omat menomme itsellämme, ja vain yhteistulot ja yhteismenot on yhteisiä.
      Toki keskusteltua on tullut raha-asioista, esim. siitä, minkälaista ja minkähintaista ja mistä asuntoa lähdettiin kuusi vuotta sitten etsimään. Suuria kompromisseja ei silloinkaan tarvinnut tehdä, kummallekin tärkeät aspektit otettiin huomioon. (Esim. puoliso korosti pyöräilevän ihmisen tarpeita, minä sitä, että bussilinjat kulkee hyvin ja kylppäri on tarpeeksi iso. Vihaan minisuihkukoppeja ja sitä, että suihkuttelun jälkeen koko vessan lattia olisi märkä. :D )

      Poista