sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Alle kymppitonnin vuosituloista lähes 7000 € säästöön! (Vuoden 2019 tulot ja menot)

· Tällä kertaa tuli seuraavat ennätykset;

Vuonna 2019 minulla oli (vähintään viimeisen 15 vuoden ajalta, jolloin olen seurannut menojani):

- pienimmät vuosimenot; 3020,60 € (251,72 €/kk)
- pienimmät muut kuin vuokra/vastike -menot; 1593,20 € (132,77 €/kk)
- pienimenoisin yksittäinen kuukausi; 196,20 € (huhtikuu)

Lisäksi vuonna 2019 minulla oli blogin ajalta (eli kuuden vuoden ajalta vuosina 2014 - 2019):

- pienimmät vuositulot; 9919,63 € (826,64 €/kk)
- pienimmät vuosisäästöt; 6899,03 € (574,92 €/kk)
- pienituloisin yksittäinen kuukausi; 518,40 € (helmikuu)

(Olisi tietenkin kivempi, että ennätyksenä olisi suurimmat tulot ja suurimmat säästöt, mutta ennätyksiä toki nämäkin. Ja hei, tosiaan, alle kymppitonnin tuloista melkein seitsemän tonnia säästöön, jee, vaikka ennätysvähäiset säästöt onkin! Eikä ne nyt niin kauhean vähäiset ole, vain pienemmät kuin blogin aikaiset muut, vuosilta 2014-2018. Ennen vuotta 2014 säästöt onkin aina jäänyt alle tuon 6900 €:n.)

Sitten tarkemmin näihin ja kaikkiin muihin vuoden lukuihin:



· Vuoden tulot;




Kaikki nettotulot siis 9919,63 € (826,64 €/kk).

Kuukausitulot oli enimmillään 1562,92 €, vähimmillään 518,40 €.
Palkkatulot oli enimmillään 944,46 €, vähimmillään 0 €.
Työttömyyskorvaus oli enimmillään 1036,80 €, vähimmillään 246,40 €.
Tänä vuonna sain työttömyyskorvausta enemmän kuin koskaan aiemmin. Palkkatulot oli pienimmät ainakin 11 vuoteen.





· Vuoden menot;






Kaikki menot siis 3020,60 € (251,72 €/kk).


Kuukausimenot oli enimmillään 288,86 €, vähimmillään 196,20 €.

Vastikkeen 118,95 € (sisältää hoitovastikkeen lisäksi vesi- ja sähköennakot) lisäksi menoni olivat keskimäärin 132,77 €/kk; enimmillään 169,91 € ja vähimmillään 77,25 €.




2019 menoni oli siis n. 250 €/kk. Tästä n. 49 % meni asumiseen ja 51 % muuhun.





Keskimääräinen kuukausi; menot 30,45 % tuloista



· Säästöön;





Kaikki säästöt siis 6899,03 € (574,92 €/kk). 69,55 % tuloista.


Säästöön jäi enimmillään 1324,81 €, ja vähimmillään 273,32 €.
Säästöprosentti oli enimmillään 84,77, ja vähimmillään 50,86, joten säästöön jäi joka kuukausi yli 50 % tuloista.

Säästöistä voi laskea menneen suunnilleen 75 % rahastoihin ja 25 % tilille.


 · Tarpeelliset lisätiedot vuoden rahavirroista, koska listaamissani tuloissa ja menoissa ei näy seuraavia asioita;


· Lunastin Nordean rahastoista osuuksia n. 500 €:lla ja Seligsonista/Nordnetistä n. 450 €:lla.

· Seligsonin ja Nordnetin rahastoihin laitoin yhteensä n. 6000 €.

· En ole huomioinut laskelmissa pullopantteja, joista on tullut rahaa arviolta n. 20 € vuodessa. Ne on vähentäneet ruokakuluja.

· Mulle kertyy galluppeihin vastailusta pisteitä, joilla voi lunastaa esim. leffalippuja tai lahjakortteja. Olen näitä pisteillä lunastamiani lahjakortteja osittain merkinnyt tuloihin ja menoihin, osittain maininnut vain lisätiedoissa. Tässä ne, jotka ei näy tuloissa ja menoissa;
- Suomalaisesta kirjakaupasta ostin 4,95 €:lla kulttuuri ym. huvi -kategoriaan laskemani kalenterin.
-> Näistä kaikista pikkuhyödyistä tuli siis yhteensä etua seuraavasti;
· ruoka 20 €
· kulttuuri ym. huvi 4,95 €
Yhteensä 24,95 € eli 2,08 €/kk.


· Varallisuustilanne;


Vuoden 2019 joulukuun lopussa mulla oli varallisuutta n. 58 000 €:n arvosta asunnonpuolikkaassa, tileillä n. 25 000 €, ja sijoituksissa n. 33 500 €. Velkaa 0 €.

Nettovarallisuus n. 116 500 €.


· Tavoitteiden täyttyminen;

Vuodelle 2019 asetin seuraavat tavoitteet;

- Säästöprosentti yli 50.
- Asunnon ulkopuolinen varallisuus ylittää 50 000 €:n rajan, eli nettovarallisuus ylittää 107 000 €:a. 
- Nautin kesästä työttömänä enkä uhraa kesääni ja hyvinvointiani työhön ja sen tuomaan kiireeseen, stressiin ja väsymykseen.
- Lisätavoitteena vielä älä osta mitään -vuosihaaste.

Säästöprosentti oli 70 eli yli 50.


Nettovarallisuus ylitti 107 000 € rajan huhtikuussa.


Kesän olin kyllä työttömänä, mutta liikaa ahdistusta ja stressiä toi työkkärin työtarjoukset, työnhakusuunnitelman muutokset, sekä pakottaminen tehostetun työnhaun palveluun, jonka kautta mm. jouduin itselleni sopimattomien tehtävien työpaikkahaastatteluihin. Mieluisaa pätkätyötä aloin hakea elokuussa ja pääsin sellaiseen marraskuussa.


Äom-haaste sujui ihan hyvin. Ostin vuoden aikana n. 10 erikoisesiteltäväksi ostokseksi lukemaani asiaa, joille löysin kaikille perustelut poikkeussäännöistäni, ja niistä puolet oli lähes välttämättömiä.


Eli tavoitteista 3/4 täyttyi, ja tuo yksi ehkä puoliksi (en hakeutunut kesäksi töihin, mutta stressasi silti, koska tuli karenssin uhalla pakotuksia).


Vuodelle 2020 asetan seuraavat tavoitteet;
- Säästöprosentti yli 50.
- Nettovarallisuus ylittää 125 000 €.
- Stressittömyys taitaa olla mahdoton tavoite, joten toivon, että ahdistusta ja pahaa oloa olisi edes vähemmän kuin vuonna 2019.

13 kommenttia:

  1. Oletko harkinnut käydä tai käynyt jossain hoidossa tuon stressaamisen vuoksi? Eihän tuo ihan normaalilta kuulosta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tästä aiemmin monesti puhunut blogissani, joten en nyt jaksa kovin pitkälti vastata, mutta siis olen aikoinaan syönyt masennuslääkkeitä ja käynyt vuosia psykoterapiassa. Terapia auttoi paljon, mutta ei tehnyt musta "pysyvästi tervettä". Tulen aina olemaan mielenterveysongelmainen, välillä vähemmän ja välillä enemmän. Kokoaikatyökykyistä musta ei tule ikinä. Työkyvyttömyyseläkkeelle en ole toistaiseksi halunnut hakeutua, koska se kaikki byrokraattinen epätietoisuus ja stressi sairauslomien uusimisista ym. ahdistaa ja lannistaa jo valmiiksi. Näin kirjoitin aiheesta aiemmin; "Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista olen toki miettinyt paljon, mutta näen senkin hyvin vaikeaksi. Byrokratia siinä lannistaa, ja mahdollisesti jälleen uusi kokemus siitä, että olen vääränlainen; liian sairas ja liian terve mahtuakseni johonkin lokeroon. En haluaisi syödä masennuslääkkeitä, koska en kokenut niistä olevan apua masennukseeni (vain pahimpaan ahdistukseen auttoivat). Pelkään sitä, etten saa sairauslomaa, jos en suostu lääkkeisiin. Ja vaikka saisinkin sairauslomaa toisensa jälkeen, saisinko niiden jälkeen kuntoutustukea ja miten eläkehakemukselle kävisi? Sitten pelottaa se, että jos en pääse sairauslomien jälkeen eläkkeelle, voi vaikka työkkäri katsoa, että jahas, toi on osatyökykyinen, joka voidaan pakottaa pitkäänkin kuntouttavaan työtoimintaan, "autetaan" sitä. :("

      Poista
    2. tsemppiä, mielenterveysongemaisten hoito ja tuki on mun mielestä suomessa vielä lapsen kengissä. Tai edes lapsen. Sillä ei ole vielä edes kenkiä. KOitko psykoterapiasta hyötyä? Ei ole pakko vastata tai voi vinkata vuoden mistä etsiä kirjoituksia aiheesta. Älyttömät säästöt ja maailman pienimmät kulut

      Poista
    3. Kiitos! Joo, ehdottomasti koin psykoterapiani hyödylliseksi! (Sain Kelan silloista harkinnanvaraista kuntoutustukea sen 2,5 vuotta ja maksoin toisen samanmoisen kokonaan itse.) Kävin siis viisi vuotta pskoanalyyttisessä psykoterapiassa, ja se auttoi hirveästi, se, että oivalsin miten mieleni toimii. Että ymmärsin, miksi tunnen ja ajattelen niin kuin tunnen ja ajattelen. Esim. jo se helpotti, että tajusin, miksi olin ahdistunut, enkä ollut enää ahdistunut siitä, etten ymmärrä itseäni, ajatuksiani, tunteitani, reaktioitani.
      Nykyisyyteen vaikuttava menneisyys tuli analysoitua monelta kantilta ja pahimpien aikojen tuskaisen musertava masennus ja painostava ahdistus vaihtui suruun. Vuosien surun jälkeen aloin kokea myös iloa ja mielekkyyttä. Terapiaa lopettaessa koin voivani oikein hyvin.

      Nyt sitten on ajoittain mennyt taas vähän huonommin, mutta jaksan uskoa siihen, että ehkä joskus taas menee paremmin, enkä ehkä koskaan enää voi niin synkästi kuin pahimpina aikoina. Vaikkei terapia siis ehkä esim. yhteiskunnan työkykyfiksaation kannalta ollut älyttömän tuloksekas, se oli kuitenkin mun omasta mielestäni ehdottoman mullistava ja syvältä hoitava ja pitkälle kannatteleva kokemus. Ilman terapiaa en taatusti voisi näinkään hyvin, jos edes olisin elossa. Ja jonkinlainen perusilo ja mielekkyys elämään on terapian ansiosta pysynyt nyt myöhemmän masennuksenkin keskellä.

      Poista
    4. ihana kuulla, että olet saanut siitä hyötyä <3

      Poista
  2. Huikeat säästöt, waude :) Ja järkevät tavoitteet tulevalle, toivottavasti vuosi 2020 on mukava ja vähemmän stressaava!

    VastaaPoista
  3. Oli kyllä erinomainen vuosi sulla :D Jäin itse 8000 euron vuoskulutustavoitteesta selvästi, mutt itse olisit mahtunut siihen muutamaankin kertaan...

    Ja jos taloudellinen tilanne antaa periksi, niin voihan sitä psykoterapiaa jatkaa milloin vain, jos vaikuttaa siltä, että on menossa taas hieman huonompaan suuntaan. Itselläni on läheisiä ihmisiä, jotka ovat käyneet jo vuosia ja käyvät edelleen terapiassa ja on ollut ilo seurata, kuinka ihmisen ajattelu ja itsensä tunteminen kasvaa kirjaimellisesti silmien edessä tosi samalla tavalla kun kuvailitkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo on ihanaa, että jos tulee halu päästä uudelle kierrokselle terapiaan, se on mahdollista ilman tukiakin, kun jemmassa on rahaa. Ekaan projektiin meni yli kymppitonni, ja oli joka sentin arvoista.
      Nyt en ole tuntenut tarvetta terapia-avulle, vaikka huonommin on välillä mennytkin. Osittain koska ne viiden vuoden aikana saamani opit on edelleen hallussa.
      Ja muuttaminen on kyllä tosi hyvä syy tavoitteen kosahtamiseen, itselläkin tuli aika suuret kulut juuri muuton yhteydessä loppuvuodesta 2014 ja alkuvuodesta 2015.

      Poista
  4. Onneksi olkoon ennätyksestä! :-)

    VastaaPoista
  5. Olet sinä aikamoinen mestari rahan suhteen! Silti tulevaisuuden säästövinkkinä esitän, että tilaat ajan hammaslääkäriin tarkastusta varten. Säästät kymmeniä,kymmeniä euroja,jos mahdolliset alkavat kariekset, ym. saadaan heti kiinni.En epäile, ettetkö pitäisi hampaistasi huolta, mutta vain säännölliset tarkastukset vahvistavat sen. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo hammashommat ei todellakaan ole (eikä saisi kenelläkään olla) rahasta kiinni! Tämä masennus ja työstressit vaan saa aikaan sen, että joissain asioissa on ikävää aloitekyvyttömyyttä, esim. just näissä puhelinajanvarauksissa. Vihaan niitä, ja vaikka olen eri töissäkin joutunut monesti altistumaan puhelinahdistuksen epämukavuusalueelle, omat asioinnit on edelleen hankalia. Pitäisi vaan joskus päättää pakottaa itsensä soittamaan eikä aina lykätä sitä kuukaudesta toiseen! (Pidän kyllä hampaistani hyvää huolta, mutta koska mulla on pienestä pitäen ollut helposti reikiintyvät hampaat, tarkastuksissa kyllä ehdottomasti pitäisi käydä 2 vuoden välein.)

      Poista