torstai 5. joulukuuta 2019

Älä osta mitään -vuoden kuulumiset marraskuun jälkeen

Enää yksi kuukausi jäljellä älä osta mitään -vuotta!

Marraskuussa rahaa kului;

- 204,58 € pakollisiin vastikkeeseen, ruokaan, nettiin ja puhelinliittymään

- 11,50 € huonekalut ja sisustus -menoihin, joka vaatii perustelun;

Ostin sisustustavaran, joka oli halu eikä tarve. Käytän tämän perusteluun poikkeussääntöä näen jotain niin ihanaa, että epäilen, että sen ostamatta jättäminen harmittaisi vielä esim. vuoden päästäkin. Törmäsin sellaiseen Black Week -tarjoukseen, että harkinnan jälkeen päätin ostaa yhden ihanan tuotteen. Itse Black Fridayna olin yli 8 tuntia töissä ja vietin sen(kin) siis älä osta mitään -päivänä, edes esim. bussiin ei tullut roposia annettua, kun pyöräilin työmatkat. (Oikeastaan talvi kyllä tuli juuri silloin Turkuun, joten joulu- tai tammikuussa tulee varmaan joskus bussillakin kuljettua.) Ja eväät oli kotoa. Enkä todellakaan olisi ehtinyt tai jaksanut käydä missään kaupoissa.


Marraskuun mustarastaita pihlajassa


Tunnelmat 11 kuukauden ostamattomuuden jälkeen;

Marraskuu oli erikoinen kun tuli niin rytinällä työpaikkamuutoksia. Töitäni varten ei onneksi tarvinnut tai tarvitse ostaa mitään uutta, kaikki tarpeellinen löytyy valmiiksi. Vaatteet ym., työvälineet, työmatkahärpäkkeet, eväshommat sun muut sellaiset, mitä nyt ei työnantaja tarjoa.

Tykkään työpaikastani, mutta huonoja puoliakin on työnaloituksessa ollut reilusti. Mielestäni perehdytys on (jälleen!, tämä on ikäväkseni tuntunut olevan yleisempää mitä kuvittelin,) ollut huonoa, ja alkuopettelu stressasi ihan älyttömästi ja olen ollut ahdistunut, väsynyt ja nukkunut huonosti. Erään henkilön kohtelu on ollut tylyhköä, ymmärtämätöntä, välinpitämätöntä, liian vaativaa. Jos on itse jo itselleen liian vaativa, ei kaipaisi muilta yhtään ikävää painostusta lisäksi. Pari pientä mokailua ja tiukkaa tilannetta on vetänyt mieltä matalaksi. Onnistumisen kokemukset, yksi ihana työkaveri ja ihanat piirteet firman sisällöissä on vetänyt hommaa onneksi positiivisen puolelle.


sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Marraskuu 2019

Marraskuun tulot;

Palkkatulot: 87,85 €

Työttömyyskorvaus: 803,52 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 0,03 €

Yhteensä: 891,40 €

(Summat nettona)

* Palkkatuloissa on vain yhden työpäivän palkka. Oli elämäni lyhyin työsuhde se! :D
* Työttömyyskorvaus koostuu osittain peruspäivärahasta ja osittain työmarkkinatuesta.  Peruspäivärahaa sain 2,5 viikon ajalta ja työmarkkinatukea 4 viikon ajalta. Siirtyminen peruspäivärahalta työmarkkinatuelle osui nyt vain sattumalta juuri samaan aikaan kuin osa-aikatöiden aloittaminen. Isot työttömyyskorvaukset johtuu siis vain tästä maksatusaikataulun muutoksesta. Ja nykyään sovitellut työttömyyskorvaukset lasketaan eri tavalla kuin ennen, joten palkat vaikuttaa vasta myöhemmin korvauksen määrään, ei heti silloin, kun on töissä. Mielestäni vanha systeemi oli selkeämpi, mutta uusi systeemi on toki parempi niille, jotka on niin tiukoilla rahan kanssa, että korvausten maksamisen pitkittyminen palkkakuittien saamisen vuoksi olisi hankalaa.
"Tipuin" elämäni ensimmäistä kertaa työmarkkinatuelle. Summa on siis sama kuin aiemminkin, mutta tmt on harkinnanvaraista, jolloin pitää mm. tehdä selvitystä pääomatuloista. Tulorajat on kuitenkin niin suuret, että ainakaan minulla ei pääomatulot tule laskemaan työmarkkinatuen määrää. Ja nyt näyttäisi siltä, että saatan päästä taas helmikuusta lähtien peruspäivärahalle, kun siihen mennessä kertynee riittävä määrä työssäoloehtoviikkoja.
* Muissa tuloissa on S-maksutapaetua 0,03 €.


Marraskuun menot;


Vastike: 118,95

Muut menot 97,13 €;
Perusruokakauppaostokset: 74,70
Huonekalut ja sisustus: 11,50 € (Sisustusjuttu Black Week -tarjouksesta)
Puhelin ja netti: 11,23 € (Moi:lta kuukauden puhelinlasku 6,28 € ja Telian taloyhtiöalennusnetti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)

Yhteensä: 216,08 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 891,40 - menot 216,08 = 675,32 € säästöön. Säästöprosentti 75,76.



Menot 216,08 € = 24,24 % tuloista 891,40 €


Lisätiedot kuukauden rahavirroista;


Rahastosäästämiseen, Seligsonin ja Nordnetin indeksirahastoihin, meni 20 €.

Salkut puksutti ATH-lukemia, joten lisämerkintöjä en juuri halunnut tehdä. Lisäksi tuli loppukuulle työssäkäyntikiireitä, jolloin en välillä edes muistanut koko sijoittamista!

tiistai 19. marraskuuta 2019

Musta tuli jälleen työntekijä!

Olen nyt ollut 11,5 kuukautta täysin työtön. Alkuaika meni toipuessa edellisen työn kauheuksista, sitten alkoi byrokratiakoneistojen ahdistava painostaminen kaikkeen paskaan, joihin en olisi kyennyt. Alkusyksystä tilanne kärjistyi niin, että aloin olla niin paniikissa, että päätin alkaa hakea töitä. Koska pelkäsin, että mut pakotetaan johonkin pahimpaan paskaan, jollen itse hakeudu johonkin siedettävään paskaan, niin sitten päätin alkaa hakeutua johonkin siedettävään paskaan.

Ja nyt sitten pääsin töihin. Siedettävyydestä tai paskuudesta en vielä osaa sanoa kunnollista tuomiota.


Hain elo-syyskuussa kuuteen paikkaan ja pääsin yhteen haastatteluun. Lokakuussa hain kymmeneen paikkaan ja pääsin viiteen haastatteluun. Marraskuussa ehdin hakea vain yhteen paikkaan, ja pääsin kahteen haastatteluun. Näistä kahdesta viimeisestä haastattelusta sain molemmista työpaikan! Ehdin ottaa epämiellyttävämmän työn vastaan ennen kuin kuulin tiedon kivemmasta, mutta onneksi eka oli keikkatyö, joten saatoin lopettaa sen samantien ilman irtisanomisaikaa tai muita sanktioita. Ehdin olla ekassa työpaikassa ainoastaan yhden päivän! Elämäni lyhyin työsuhde. :D Sen yhden työpäivän jälkeen itkin monta tuntia ja tunsin miten epätoivoiselta elämä taas tuntuu. Kun sitten sen jälkeen seuraavana päivänä kuulin tiedon toisesta paikasta, olin superinnoissani sitten myös siitä, että voinkin lopettaa ekan duunin heti. Toisesta paikasta olin kyllä aika kiinnostunut muutenkin, se oli ehkä kolmanneksi kivoin näistä kaikista 17:stä, joihin hain. Se on nyt 2,5 kk:n määräaikainen osa-aikatyö.


Mielestäni yksi haastatteluista meni huonosti, kaikki muut ihan hyvin. Oli ahdistavaa olla siinä epätietoisuuden keskellä, jossa jännitin tulevia haastatteluja ja tietoja edellisistä haastatteluista. Ahdisti esim. juuri se, että mitä jos mulle tarjotaan töitä kaikista ikävimmästä paikasta, ja kun otan sen vastaan, joudun sen takia kieltäytymään jostain kivemmasta paikasta. Teinkin esim. sellaisia strategioita, että jos tiesin, että paikoista a ja b ilmoitetaan samana päivänä tuloksesta, en vastaa puhelimeen jos a soittaa ensin ja haluaisin mieluummin paikan b. Olisin sitten soittanut vasta joko b:n puhelun jälkeen tai ehkä joskus kolmen tunnin kuluttua a:n soitosta a:lle. Mutta b soitti ensin ja en sitten päässyt kumpaankaan... Oli päiviä, jolloin jännitin ja olin niin ahdistunut, etten oikein pystynyt keskittymään mihinkään. Epätietoisuus ja hallitsemattomuuden tunne vei voimat. Mä tiedän, että mulla on tapana ajatella ja stressata asioita etukäteen liikaa, mutta kun sellainen minä nyt vain olen. Kontrollifriikki perfektionisti, josta ei ole tavalliseen elämään. Päätin, etten enää ikinä hae noin moneen työpaikkaan samaan aikaan, koska se ahdistus oli niin raastavaa. Jatkossa vain pariin kerrallaan.

Kaiken lisäksi en ole yhtään kilpailuhenkinen ja vituttaa muiden työnhakijoiden kanssa kilpaileminen. Ärsyttää itsensä markkinoiminen työnantajalle. Parista paikasta "kiitos, mutta ei kiitos" -vastaus aiheutti suurta huojentumista, mutta parista paikasta se taas sai aikaan paskan olon huonommuudesta ja epäonnistumisesta ja siitä, ettei musta ole enää ikinä yhtään mihinkään, olen tyhmä, ruma paska, joka ei osaa mitään. Hakuaikana näin valtavasti painajaisia, pääasiassa töiden tekemisestä.


Kuvituskuvaa viime toukokuulta; Se voi vaikka symboloida sitä, miten elämässä on paljon pimeää ja valoisaa sekä terävää ja pehmeää sisältöä. :D


Toivon, että nyt kun alan osa-aikatyöntekijäksi, mun "tehostettu auttaminen" eli ahdistava painostaminen minimoituisi. Tuntimäärä tulee vaihtelemaan, joten tulen aluksi saamaan soviteltua työmarkkinatukea ja toivottavasti tienaamaan uuden sovitellun peruspäivärahakauden alkamisenkin jo tässä piakkoin.

Odotan, että pelko ja ahdistus muuttuu väsymykseksi ja stressiksi. Ajattelen, että olen ajoittain masentunut koko lopun elämäni, ja varsinkin niin kauan kun mun täytyy hakea työttömyyskorvausta, joko kokonaan työttömänä tai osa-aikatyöläisenä. Jos joskus saan säästettyä niin suuren varallisuuden, että ei tarvi enää roikkua näissä vitun lokeroissa, saatan alkaa tuntea vapautta. Jos joskus vihdoin ajaudun työkyvyttömyyseläkkeelle, saatan alkaa tuntea vapautta. Mutta sitä ennen elämä tullee olemaan täynnä kaikenlaista epävarmuutta ja vastoinkäymisiä ja väsymystä ja paskaa.


Tällä(kin) hetkellä olen masentunut ja suhtaudun tulevaisuuteen ilman suurta toiveikkuutta.


Koen olevani jumissa näiden lokeroiden suhteen; en jaksa tehdä töitä, mutta jotta mulla on oikeus saada työttömyyskorvausta, mun pitää esittää työkykyistä ja -haluista ja hyppiä muiden päätösten mukaan. Jos taas yrittäisin rehellisesti päästä sairauslomille ja työkyvyttömyyseläkkeelle, pitäisi mulla olla valtavasti psyykkistä sitkeyttä siinä hakemusrumbassa, eikä sekään ehkä riittäisi, koska mun ei ehkä katsottaisi olevan sopivasti sairas, vaan väärällä tavalla, varsinkin kun en haluaisi syödä lääkkeitä, ja käsittääkseni lääkekielteisyys ei kovin hyvää eläkkeenläpimenemistä indikoi. Uskon siis, että minun olisi hyvin vaikea päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja jos en saa työttömyyskorvausta tai sairauslomia ei jatketa, en saa yhtään mitään rahaa mistään. Onneksi en paljoa tarvitsekaan, mutta varallisuuteni ei kuitenkaan riitä loppuelämääni.





Suhtaudun ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja kaikenlaisiin muihin ekokatastrofin aspekteihinkin enemmän ihan vain masennuksella kuin ahdistuksella. Oma elämä tuntuu olevan perseestä (siinä on toki paljon hyvää, mm. Puoliso), luonnon tulevaisuus tuntuu menevän päin persettä. Reagoin lamaannuksella. Pelottaa tulevaisuus mutta koen olevani kykenemätön juuri vaikuttamaan siihen.

Kirjoitin lokakuun äom-vuosikatsauksessa seuraavasti;

"Ehkä tästä ostamattomuusvuodesta ja syksyisestä kiivaasta työnhakemisesta on päällimmäisenä nyt noussut mieleen se, miten olen alkanut ajatella tavaroiden ostamista ja myymistä yhä enemmän yhtenä asiana, johon en haluaisi osallistua. Tässä on ehkä muutos aiempaan näkyvissä; ennen olin kuitenkin jossain määrin välinpitämätön asiasta, nyt taas suhtaudun asiaan negatiivisesti! Olen siis hakenut mm. töitä, joissa myydään jotain tai jotka auttavat jonkin myymistä. Mutta kun en enää kuitenkaan juuri haluaisi osallistua tähän ostelurumbaan! Tuntuu ikävältä ja ristiriitaiselta hakea töihin, joihin ei halua. Mutta kun en ole keksinyt mitään sellaista työtä, jota haluaisin tehdä, niin en näe paljon vaihtoehtoja; joko haen töitä joihin en halua, tai en hae töitä. Ja koska byrokratiakoneistojen painostus alkoi ahdistaa niin hirveästi, että aloin pelätä, että mut pakotetaan johonkin pahimpaan paskaan, jollen itse hakeudu johonkin siedettävään paskaan, niin sitten päätin alkaa hakeutua johonkin siedettävään paskaan. Onneksi töissä on sentään eroja, eikä ole pakko hakea pahimpaan paskaan."

En siis haluaisi tehdä töitä, koska mm.
- en ole työkykyinen
- mikään työ ei kiinnosta
- en haluaisi työlläni edesauttaa maailman tuhoutumista

Mutta tällä hetkellä tämä hetken työ on siis positiivinen asia; jospa saisin byrokratia-ahdistusta pois kun "auttajat" ei ole koko ajan kimpussa. Ainakin juuri nyt tuntuu hiukan iloisemmalta. Ja tämä työni ei tule missään nimessä olemaan mitään inhottavinta ja epäeettisintä paskaa, vaan sisältö on ihan miellyttävää. Hain esimerkiksi pikamuotia myyvään vaateliikkeeseen, ja olisihan se ollut ikävää sitten siihen hommaan alkaa, vaikka vaatteista sinänsä tykkäänkin, mutta en luonnon (ja ihmisten elämien) pilaamisesta. Tässä työssä joudun kyllä kauas epämukavuusalueelleni, mutta en ainakaan joudu myymään mitään kamalaa turhaa paskaa.

lauantai 16. marraskuuta 2019

Älä osta mitään -vuoden kuulumiset lokakuun jälkeen

Vain kaksi kuukautta jäljellä älä osta mitään -vuotta!

Lokakuussa rahaa kului;

- 241,60 € pakollisiin vastikkeeseen, ruokaan, nettiin ja puhelinliittymään, sekä myös kotivakuutukseen

- 3,50 € jo aluksi sallittuihin ravintola/kahvila/baari-menoihin


Siispä lokakuun rahanmenoista ei tarvitse perustella mitään. Ostin kyllä näiden lisäksi vielä kalenterin Suomalaisesta kirjakaupasta, mutta maksoin sen (4,95 €) lahjakortilla, enkä laskenut näitä tuloihin ja menoihin. Mutta koska tämäkin nyt olisi hyvä perustella, käytän tähän poikkeussääntöä vanha vastaava loppuu kesken ja tarvitsen tai haluan uuden. Todellakin vuoden 2019 kalenteri loppuu vuodenvaihteessa, enkä halunnut odottaa tammikuulle vuoden 2020 kalenterin ostamista. Ja minulle taskukalenteri on todellakin tarve, ei halu; Olisi erittäin hankala opetella elämään ilman kalenteria. Ainut vaihtoehto olisi väsäillä sellainen itse, koska minun elämässäni kännykän kalenteri ei mitenkään korvaisi paperista.

Syksyllä kesä kuolee ja pimeys valtaa tilan valolta.

Tunnelmat 10 kuukauden ostamattomuuden jälkeen;

Ehkä tästä ostamattomuusvuodesta ja syksyisestä kiivaasta työnhakemisesta on päällimmäisenä nyt noussut mieleen se, miten olen alkanut ajatella tavaroiden ostamista ja myymistä yhä enemmän yhtenä asiana, johon en haluaisi osallistua. Tässä on ehkä muutos aiempaan näkyvissä; ennen olin kuitenkin jossain määrin välinpitämätön asiasta, nyt taas suhtaudun asiaan negatiivisesti! Olen siis hakenut mm. töitä, joissa myydään jotain tai jotka auttavat jonkin myymistä. Mutta kun en enää kuitenkaan juuri haluaisi osallistua tähän ostelurumbaan! Tuntuu ikävältä ja ristiriitaiselta hakea töihin, joihin ei halua. Mutta kun en ole keksinyt mitään sellaista työtä, jota haluaisin tehdä, niin en näe paljon vaihtoehtoja; joko haen töitä joihin en halua, tai en hae töitä. Ja koska byrokratiakoneistojen painostus alkoi ahdistaa niin hirveästi, että aloin pelätä, että mut pakotetaan johonkin pahimpaan paskaan, jollen itse hakeudu johonkin siedettävään paskaan, niin sitten päätin alkaa hakeutua johonkin siedettävään paskaan. Onneksi töissä on sentään eroja, eikä ole pakko hakea pahimpaan paskaan.

perjantai 8. marraskuuta 2019

Lokakuu 2019

Lokakuun tulot;

Palkkatulot: 0 €

Työttömyyskorvaus: 518,40 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 0,02 €

Yhteensä: 518,42 €

(Summat nettona)

* Työttömyyskorvaus on neljän viikon peruspäiväraha.

* Muissa tuloissa on S-maksutapaetua 0,02 €.


Lokakuun menot;


Vastike: 118,95

Muut menot 126,15 €;
Perusruokakauppaostokset: 94,20
Vakuutus: 17,44 € (Kotivakuutus n. 100 € vuodessa)
Puhelin ja netti: 11,01 € (Moi:lta kuukauden puhelinlasku 6,06 € ja Telian taloyhtiöalennusnetti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Ravintola/kahvila/baari; 3,50

Yhteensä: 245,10 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 518,42 - menot 245,10 = 273,32 € säästöön. Säästöprosentti 52,72.

Oli toistaiseksi vuoden pienimmät kuukausisäästöt, mutta tulotkin oli toiseksi pienimmät.


Menot 245,10 € = 47,28 % tuloista 518,42 €


Lisätiedot kuukauden rahavirroista;


Rahastosäästämiseen, Seligsonin ja Nordnetin indeksirahastoihin, meni 300 €.


Ostin Suomalaisesta kirjakaupasta kalenterin, jonka hinta oli 4,95 €. Maksoin sen gallup-pisteilläni lunastamallani lahjakortilla, ja en laske tätä siis mukaan tuloihin ja menoihin, vaan lasken mukaan vuoden ylimääräisiin lisämaininnan tuloihin/menoihin, tässä tapauksessa kulttuuri ym. huvi -kategoriaan.

lauantai 12. lokakuuta 2019

Älä osta mitään -vuoden kuulumiset syyskuun jälkeen

Kolme neljäsosaa takana älä osta mitään -vuotta.

Syyskuussa rahaa kului;

- 219,30 € pakollisiin vastikkeeseen, ruokaan, nettiin ja puhelinliittymään

- 18,10 € jo aluksi sallittuihin ravintola/kahvila/baari-menoihin

- 45,00 € juhlat -kategoriaan lykkäämiini juoma ja ruoka -kuluihin, jotka voisi siis hyvin olla jo perusruokakauppaostoksissa tai r/k/b -kuluihin rinnastuvissa spessusyömisjuomisissa

- 2,00 € lahjaan

Siispä yhdeksännen kuukauden ostoksista ei tarvitse perustella mitään. Asumista, syömistä ja juomista (lahjakin oli suklaalevy :) ).


Syyskuussakin oli vielä hetkittäin kaunista ja kesäistä.


Tunnelmat 9 kuukauden ostamattomuuden jälkeen;

No jos nyt tiristäisin edes vähän jotain ajatelmia liittyen tähän ostamiseen tai ostamattomuuteen, ennen kuin tulee tuo näköjään jo perinteeksi muodostunut ahdistuspurskaus tekstin lopuksi:

En ole mielestäni jättänyt ostamatta mitään tämän vuoden vuoksi. En varmaankaan olisi ostanut muutenkaan. Kirppiksillä en kyllä ole käynyt tänä vuonna kertaakaan, paitsi Siivouspäivänä elokuussa myyjänä. Enkä itseasiassa Alkoa lukuunottamatta muistaakseni missään muissakaan ei-ruoka-kaupoissa! Ja jos jostain ihmeen syystä tulisi yhtäkkinen vimma saada shoppailla, voisin toki aina mennä ruokakauppaan! :D

Kirjoitin kuukausi sitten edellisen äom-kuukausikuulumisten postauksen kommentteihin, että kuvittelin tän vuoden alussa, että mulle tulisi tästä projektista jotain kiinnostavia fiiliksiä kirjoitettavaksi pitkin vuotta, mutta ei tunnukaan olevan juuri mitään sanottavaa. Ehkäpä siis tää tiivistyykin siihen pointtiin, että älä osta mitään turhaa paskaa -fiilis on mulla ollut miedompana jo vuosikausia muutenkin, enkä koe tän vuoden sitten kuitenkaan paljoa eroavan muista.

Ja sitten, paskat fiilikset -osio;
Elo- ja syyskuussa hain yhteensä kuuteen työpaikkaan! Pääsin jopa top 1 -vaihtoehtoni haastatteluunkin, mutta en kuitenkaan tullut valituksi töihin. :( Se harmitti todella, työ olisi ollut minulle mieluisa ja tarpeeksi vähätuntinen. Vapaaehtoisten hakemisten lisäksi jouduin jälleen "auttajieni" painostamaksi, ahdistaa ja pelottaa ja tuntuu tosi paskalta ja avuttomalta. Ne painostavat pakkohakemiset mut sysäsikin nyt oikeasti ahkeroimaan työnhaussa; Tuli olo, että on pakko löytää jotain siedettävää työtä ennen kuin mut pakotetaan johonkin ihan paskaan paikkaan. Mutta enpä näytä saavan työtä aktiivisuudesta huolimatta. Lokakuussakin nimittäin on tullut haettua jo viittä paikkaa eikä mistään tunnu kuuluvan mitään.

lauantai 5. lokakuuta 2019

Syyskuu 2019

Syyskuun tulot;

Palkkatulot: 0 €

Työttömyyskorvaus: 518,40 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 962,15 €

Yhteensä: 1480,55 €

(Summat nettona)

* Työttömyyskorvaus on peruspäiväraha 4 viikolta.

* Muissa tuloissa on;
- lahjarahaa 500 €,
- veronpalautus 459,65 €, ja
- Plussa-rahaa k-ryhmästä 2,50 €.


Syyskuun menot;


Vastike: 118,95

Muut menot 165,45 €;
Perusruokakauppaostokset: 89,40
Juhlat: 45,00 € (boolitarpeet ym. synttäritarjoiluja)
Ravintola/kahvila/baari: 18,10
Puhelin ja netti: 10,95 € (Moin mobiililiittymä kuukaudelta 6 € ja Telian kiinteä netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Lahja: 2,00

Yhteensä: 284,40 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 1480,55 - menot 284,40 = 1196,15 € säästöön. Säästöprosentti 80,79.


Syyskuussa kuukausisäästöt oli toistaiseksi vuoden suurimmat, kuten myös säästöprosenttikin. Syyksi on helppo nimetä se, että myös kuukausitulot oli toistaiseksi vuoden suurimmat.



Menot 284,40 € = 19,21 % tuloista 1480,55 €


Lisätieto kuukauden rahavirroista;


Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 100 €.