Miksi menoni on niin pienet?

Kerronpa jotain esimerkkejä siitä, miksi mun menot on niin pienet. Ruokamenojen pienuudesta kerroinkin jo aiemmin täällä. Ja siitä, että haluan sekä ekologisista että taloudellisista syistä tyytyä yleisesti vähään. Jotain pieniä (ja suuriakin) konkreettisia asioita, joista osan olen jo ehtinyt mainitakin:
· Halpa vuokra, johon sisältyy lämpö, sähkö, vesi ja nopea netti.
· Puhelinkammon avittamana pienet puhelinlaskut, kommunikointi painottuu nettiin (facebook, sähköpostit) ja kasvotusten.
· Ulkomailla olen ollut viimeksi 15-vuotiaana, jos kahta Tukholman reissua ei lasketa mukaan. Matkustelu ei vaan oikein kiinnosta.
· Tällä hetkellä ei sairauksista johtuvia menoja, muutaman vuoden ajan oli paljon niitäkin.
· En tupakoi, juon alkoholia melko harvoin ja halvasti.
· Vapaaehtoisesti lapseton.
· Vapaaehtoisesti autoton.
· Ei lemmikkieläimiä.
· Harrastukseni on edullisia, mm. valokuvaus ja käsityöt. (1) Liikuntaa (pyöräilyä ja hölkkäilyä) en laske varsinaiseksi harrastukseksi, se on enemmänkin terveyden ylläpitoa, mutta halpoja tapoja toki juuri nuo tavat.
· Mulla on pitkät hiukset ja käyn harvoin parturissa/kampaamossa. En käytä tekoripsiä tai rakennekynsiä tai käy muutenkaan kosmetologilla tai missään jalkahoidoissa. Kiinnitän kyllä huomiota ulkonäkööni, mutta oma meikkaus ja hiustenlaitto riittää.
· Roskapusseina käytetään yleensä kahta päällekkäistä hedelmäpussia, joten ei tarvitse ostaa ruokakaupasta muovikasseja roskapusseiksi, eikä edes halvempaa roskapussirullaa. (2)
· Meille ei tule mitään erikseen tilattuja lehtiä, vain jäsenyyslehdet, kuten K-ryhmän Pirkka, Nordean Ajassa, Animalian Animalia, Suomen luonnonsuojeluliiton Luonnonsuojelija, Amnestyn Amnesty, Vihreän liiton Vihreä lanka,
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n Ura, Ray:n Raymond. Näiden lisäksi saadaan mm. mun äidiltä tai anopilta usein seuraavia lehtiä: Anna, Kodin kuvalehti, Hesarin kuukausiliite, Tiede, Suomen luonto, Suuri Käsityö.

Lukemista odottavat uusimmat lehdet tällä hetkellä

Sitten on varmaan vielä pitkä lista kaikkea, mitä en nyt vain tule ajatelleeksi.

(1) Toki niitäkin voisi harrastaa kalliisti.
(2) Tässä nyt ei mitenkään kovin paljoa säästöä synny, mutta kertoopahan jotain siitä, miten jokin turha meno (siis kaupan muovipussit, en edes tiedä, mitä ne maksaa, kun en ole niitä vuosikausiin ostanut) on täysin poissa laskuista. Meille kertyy hedelmäpusseja niin paljon, ja toisaalta roskia sen verran hitaasti, että hyvin pärjää noilla pikkupusseilla. Kauppatavaroiden kantamiseen meillä on reppu, kangaskasseja, ja toki myös vanhoja muovikasseja, jotka on tullut jonkun vaatteen/kenkien ostamisesta.

Lyhyesti pihistelijän rahankäytön historiasta ja vähän nykytottumuksistakin

Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin isosiskoni ja vanhempieni kanssa omakotitalossa. Rahasta ei tainnut olla koskaan pulaa, mutta eivät vanhempani mitään rikkaitakaan olleet. Molemmat kuitenkin töissä, ja ulkomaanmatkoihinkin oli varaa. Kumpikaan ei ollut erityisen tuhlaileva, muttei erityisen säästeliäskään.

En koskaan saanut viikkorahaa tai kuukausirahaa, vaan rahaa sain synttäri- ja joululahjojen lisäksi kun pyysin jotain tiettyä asiaa varten. Kotitöitä oli pakko tehdä, ja isäni pakotti mut kesätöihin jo 13-vuotiaana. Olin jo teini-iässä suhteellisen säästeliäs, ja säästäminen yltyi lukioaikana, mutta varsinainen pihiys taisi alkaa vasta lukion jälkeen vanhempieni luota muutettuani.

Asuin ensimmäisen vuoden kolmen hengen solukämpässä, ja sitten muutettiin Puolison kanssa kaksioon. Aloittaessani opiskelut yliopistolla mun tulona oli opintoraha ja asumislisä sekä satunnaiset kesään painottuvien töiden palkat. Opintotuella elämisen jälkeen aloitin osa-aikatyöt, ja jossain vaiheessa työttömäksi jäätyäni sain työttömyyskorvausta. Pääsin jälleen osa-aikatöihin, ja jäin samalla nostamaan osittaista työttömyyskorvausta. Osa-aikatöissä oleminen on ollut ja on sekä olosuhteiden pakkoa, että omaa valintaa.

Opintotuella eläessä aloin pihistelemään, ja pienet menot jäi päälle, vaikka tulot pikkuhiljaa ovat nousseet. Välillä tulot ja menot on ollut erittäin epäsäännöllisiä, mutta se ei ole ollut ongelmallista, koska aina on ollut rahaa säästössä. Mulla ei siis ole koskaan ollut lainkaan velkaa, ensimmäinen ja melko todennäköisesti ainoa laina tulee olemaan asuntolaina lähitulevaisuudessa, kun ostetaan Puolison kanssa ensiasunto (kerrostalokolmio, tai ehkä tilava kaksiokin saattaa käydä).

Käytän lähes pelkästään käteistä. Joskus todella harvoin maksan kortin debitillä. Mulla on kyllä nyt puolisen vuotta ollut luottokortti, mutta en ole käyttänyt sitä vielä muuhun kuin automaatilla käteisen nostoon. Pankista tarjottiin 5000 € :n luottorajaa, mutta valitsin kuitenkin 1000 € :n rajan. Kun hankin korttia konttorista, silputtiin samalla mun VisaElectron palasiksi. Pankkivirkailija sanoi, että lähes kaikki asiakkaat haluaa ottaa vanhan kortin pois käytöstä vasta kun uusi on käytettävissä, kun siihen postitukseen menee kuitenkin noin viikko. Mulle oli itsestäänselvyys, että pärjään vähintään viikon ilman mitään korttia. Pari viikkoa uuden kortin kotiin saapumisen jälkeen tää mun henkilökohtainen pankkineuvoja soitti kysyäkseen, onko kortti toiminut hyvin. Nolotti sanoa, etten ollut vielä kokeillutkaan korttia... :D

Viikko 8

Kalenteriviikko 8; 17.—23.2.

Maanantaina rahaa kului puhelinlaskun maksamiseen 23,30 €. Kyseessä oli 4 kuukauden lasku... En tykkää käyttää puhelinta, joten sovin mahdollisimman paljon asioita sähköpostitse, facebookissa tai kasvotusten.

Tiistaina ostin vain ruokaa.

Keskiviikkona en kuluttanut rahaa mihinkään.

Torstaina ostin vain ruokaa.

Perjantaina en kuluttanut rahaa mihinkään.

Lauantaina Puoliso osti vain ruokaa.

Sunnuntaina ostin ruoan lisäksi käsitiskiainetta, kun vanha on loppumassa. Tässä en valinnut halvinta vaihtoehtoa, en edes toiseksi halvinta, (mutta en kalleintakaan,) vaan päädyin valitsemaan tutun tuotteen ja hyvän mallisen pakkauksen (mua inhottaa esim. Pirkan tiskiaineen ällökorkki, muuten oisin valinnutkin edullisen Pirkan tiskiaineen). Ostoskoriin päätyi perinteinen fairy, 550 ml, 2,40 €.

Viikko 7

Kalenteriviikko 7; 10.—16.2.

Maanantaina ostin ruoan lisäksi LIDListä silikonimuffinivuokia, 12 kpl 3 €. Tähän asti ollaan käytetty vain paperisia, ja Puoliso oli jo suunnitellut ostavansa Ikeasta joitain kalliimpia silikonisia, jotka nyt jää siis ostamatta.

Tiistaina ostin vain ruokaa.

Keskiviikkona en kuluttanut rahaa mihinkään.

Torstaina latasin taas bussikorttiin 20 € ja ostin ruokaa. Lisäksi ostin Anttilasta Lumenen puuterin, tarjouksessa 9,90 €. (Joo, paha minä, en jaksa räpeltää "eläinkokeeton kosmetiikka" -listan kanssa ja ostaa vaan eettisiä tuotteita, vaan päästän itseni vähällä ja ostan mitä sattuu.) Olin jo kuukauden verran miettinyt, että pitäisi ostaa uusi puuteri, joten tarjous sattui sopivasti.

Torstaina ostin lisäksi parhaalle ystävälleni, Puolisolle, ystävänpäivälahjaksi yhtä meidän herkkua, tummasuklaapäällysteisiä kuivattuja vadelmia, 5,80 €. Perjantaina sitten mm. mussutettiin näitä, eikä kulutettu rahaa mihinkään.

Lauantaina Puoliso osti vain ruokaa.

Sunnuntaina en kuluttanut rahaa mihinkään.

Viikko 6

Kalenteriviikko 6; 3.—9.2.

Maanantaina oli kolmas ja viimeinen vuorokausi jääkaapittomana. Ei tullut uutta kaappia, vaan vanha saatiin korjattua termostaatin vaihtamisella. Kaappi on kyllä jo n. 12 vuotta vanha, joten jonkun suuremman vian löytyminen, esim. kompressoriongelma, ei olisi ollut kummallista. Rahaa ei kulunut mihinkään.

Tiistaina ostin vain ruokaa.

Keskiviikkona Puoliso osti vain ruokaa.

Torstaina ostin vain ruokaa.

Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina rahaa ei kulunut mihinkään.

(Nyt tuli tosi tylsä postaus, mutta tällaisia viikkoja mun elämässä vaan välillä on. Siis viikko itsessään ei ollut tylsä, elämässä nyt vaan on paljon muuta kivaa kuin rahan kuluttamista.)

Ruokamenot

Tammikuun ruokamenoni (sisältäen myös juomamenoja) oli vähän alle satasen. En vielä osaa sanoa, onko se edustava otos koko vuoden ajalta, vai onko ensimmäinen kuukausi sattumalta pienempi (tai isompi) kuin loppuvuonna. Joka tapauksessa mun ruokamenot on pienet, ja syitä tähän on useita:

· Töissä mulla on aina omat eväät, muuta mahdollisuutta ei itseasiassa olisikaan.
· Puolison kanssa syödään paljon itsetehtyä ruokaa, mutta myös eineksiä; eineksiä ostetaan lähinnä vain tarjouksesta tai jos ne on perushinnaltaankin edullisia.
· Syödään yleensä vain yksi lämmin ateria päivässä. (En kyllä ole varma, laskeeko tämä kustannuksia vai ei. Ehkä enemmänkin kertoo vain siitä, että ruokaa jaksaa paremmin tehdä itse, kun sitä ei tarvitse olla koko ajan tekemässä, ja siitä, että molemmat on melko pieniruokaisia, vaikka jonkin verran liikuntaakin tulee harrastettua.)
· Käyn todella harvoin ravintoloissa ja kahviloissa.
· Suurin osa hedelmistä ja vihanneksista ostetaan kauppatorilta, jossa ne on halvempia kuin ruokakaupoissa.
· Ostetaan usein -30 % tai -50 % tai 1 € -laputettuja ruokia.
· Hävikkiä on hyvin vähän; ruokaa ei juurikaan jouduta heittämään roskiin.
· Puoliso leipoo usein itse leipää.
· Ollaan sekasyöjiä, mutta kasvisruokaa tulee tehtyä useammin kuin ruokia, joissa on lihaa tai kalaa.
· Kummallakaan ei ole laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa tai muuta kallista ruokarajoitetta.
· Ruokajuomana on yleensä vettä. Alkoholia, limsaa, kahvia ja teetä tulee kyllä ostettua, mutta melko vähän ja melko edullista. (Limsa lähes aina halvinta, kahvi keskihintaisena.)

Varmasti syitä on vielä lisää, mutta en muista niitä tähän hätään luetella. Tuleeko lukijoille mieleen joitakin tästä puuttuvia asioita, miksi omat ruokakulut on pieniä (tai suuria)?

Kuvassa itsetehtyä nokkosleipää ja kirsikkatomaatti-nokkospesto-pastaa

Tammikuun tulot ja menot

Tammikuun tulot;

Palkkatulot: 754,73 €
Työttömyyskorvaus: 311,88 €
Pääomatulot: 0,30 €

Yhteensä: 1066,91 €

(Summat on siis nettona, ei bruttona)

Tammikuun menot;

Vuokra: 271,80 €
Muut menot 206,80 €;
"Perusruokakauppaostokset": 96,80 €
Bussimatkat: 40,00 €
Jäsenmaksu: 32,00 € (Animalia)
Kosmetiikka ja hygienia: 18,50 € (shampoot, kosteusemulsiot, nenäliinat)
Terveys: 8,95 € (d-vitamiinipurkki)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 7,55 € (oma osuuteni paristoista, suodatinsuppilosta, suodatinpusseista) (1)
Vaatteet: 3,00 € (sukkahousut)

Yhteensä: 478,60 €

Tulot 1066,91 - menot 478,60 = 588,31 € säästöön.

"Perusruokakauppaostokset" sisältää tässä kuussa ruokaa, juomaa ja wc-paperia kauppatorilta, S-marketista, Prismasta, K-Citymarketista, K-Supermarketista ja Lidlistä. Mukana on herkkuja ja alkoholiakin, mutta vähän. Pääasiassa edullisia ruoan raaka-aineita. 

Tappelin yli tunnin kaavionluonnin parissa, enkä onnistunut tekemään haluamaani, joten raapustin sitten ihan vaan Paint.NETillä käsin tuollaisen ympyrähavainnollistuksen:

(1) Tajusin vasta myöhemmin, että oikeastaan tarvitsen tunnisteen ja luokittelun "keittiötarvikkeet", joten tässä tammikuun listauksessa kahvivermeet on vielä hassusti luokiteltu tuohon ynnä muuhun...

Viikko 5

Kalenteriviikko 5; 27.1.—2.2.

Maanantaina ostin ruoan lisäksi Anttilasta "ota 3 maksa 2" -tarjouksessa olleita Erisanin tuotteita. Kolme shampoota yhteensä 5,70 €, kolme kosteusemulsiota yhteensä 10,50 €. Mulla on vaihtelevasti oirehtiva atooppinen ihottuma (1), joten käytän meikkejä lukuunottamatta lähes pelkästään hajusteettomia tuotteita. Shampoota oli vain puolipulloa jäljellä ja kosteusvoidetta vain yksi juuri avattu. Mulla on tapana hamstrata tarjousjuttuja, varsinkin just hygieniatuotteita, kun varmasti tiedän, että kaikki tulen käyttämään. Joulukuussa tulikin ostettua tarjouksesta hammasharjoja ja -tahnoja, joten niitä ei alkuvuodesta ainakaan tarvitse ostaa ollenkaan.

Tiistaina en kuluttanut rahaa mihinkään.

Keskiviikkona Puoliso osti ruoan lisäksi Prismasta X-tra:n Suodatinpusseja, 1,19 € ja Moccamasterin tippalukollisen suodatinsuppilon, 8,95 €. Suodatinpussit oli aika lopussa, mutta uusi suppilo ei ollut täysin välttämätön, vaan järkevää luksusta, koska vanhakin suppilo meillä on, mutta tippalukoton. (2)

Torstaina ostin ruoan lisäksi K-Supermarketista 2 pakettia Nessu-nenäliinoja, 150 kpl 2,30 €. Yleensä ostan Pirkka-liinoja, koska ne on halvempia, n. 1,40 € 100 kpl, mutta nyt on nenä niin pahassa kunnossa, että pehmeämmät liinat tekee hyvää, pirkat on pikkasen kovia.

Perjantaina en kuluttanut rahaa mihinkään.

Lauantaina maksoin Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenmaksun, 32 €. Lisäksi rahaa kului 7,50 € kimppataksikyytiin. Taksilla tulee ajeltua vain pari kertaa vuodessa, ja aina kimppakyydeillä.

Kahvipavut eivät liity tapaukseen. Onpahan vaan peittämässä henkilötietoja. Tosin lauantaina tuli kyllä juotua triplasti se määrä kahvia, mitä yleensä.

Lauantaina oli siinä mielessä kovin erikoinen päivä, että meidän jääkappi hajosi! (Tai siis oli lakannut toimimasta joskus perjantaina illalla.) Mutta onni onnettomuudessa, pakastin toimii! Ei jouduttu juurikaan hävittämään ruokaa, koska pieni osa tavaroista vietiin lähistöllä asuvan ystävän jääkaappin, osa syötiin ja loput hengailee tuulikaapissa ulko-oven vieressä. Jos olisi kesä, eipä olisi tuo eteis-jääkaappi mahdollista. Koska asumme vuokralla opiskelija-asunnossa, ei jääkaapin korjauksesta tai uuden ostamisesta tule mitään kuluja meille, mutta joudumme odottamaan viikonlopun yli virka-ajan alkamista. Puoliso vitsaili, että tässä parin päivän aikana voidaankin huomata, että eihän talvella jääkaappikaan välttämättömyys ole, pärjätä voi ilmankin, mutta eiköhän tän parin päivän erikoisjärjestelyjen jälkeen ole aika ihana päästä sitten taas käyttämään sitäkin luksusta.

Sunnuntaina en kuluttanut rahaa mihinkään.

(1) Tällä hetkellä mm. korvien iho ja pää hilseilee kun on takana muutaman viikon kova pakkaskausi. Perusvoiteilla ja perusshampoolla kuitenkin pärjään, ei tarvitse tuhlata rahojaan apteekkiin. Rystyset on verillä ja nenä haavoilla, ihanaa tää kuiva ilma...

(2) Meillä ei ole ollenkaan itse kahvinkeitintä, vaan kahvi tehdään manuaalisemmin; joko niin, että käsimyllyllä itse jauhetut pavut laitetaan suodatinpussin sisään suodatinsuppiloon, vedenkeittimellä keitettyä vettä kaadetaan päälle ja sekoituksen jälkeen vesi suodattuu alas kahvin läpi, tai niin, että juoma valmistetaankin AeroPress-laitteella; käsimyllyllä jauhetut pavut AeroPress-sylinteriin, päälle vettä, sekoitus ja haudutus, ja männällä painetaan vesi ilmanpaineen avulla kahvin läpi alas suoraan kuppiin. Tällaisella itse säätämällä ja vähän vaivaa näkemällä saa parempaa kahvia kuin kahvinkeittimellä, koska pääsee vaikuttamaan valmistuksessa niin moneen asiaan, mm. veden lämpötilaan, veden kaatamisnopeuteen, veden kaatamiskohtaan, kahvin haudutusaikaan... Kahvinkeittimissä lähes aina vesi on helvetin kuumaa ja se lorisee yhdellä nopeudella keskeltä kahvijauhetta suoraan läpi kannuun. Kyllä mulle toki peruskahvikin kelpaa, mutta miksi ei kotona tekisi parempaa, kun kahvi ei tällä tavalla tule sen kalliimmaksi.