Viime
marraskuussa ilmestyi "Mitä
eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys
vuodelle 2018" -julkaisu, johon pääset tästä.
Eli
kyseessä on arvioitu viitteellinen kohtuullisen minimin mukainen
kulutustaso Suomessa.
Halusin
verrata omaa kulutustani minuun soveltuvaan viitebudjettitalouteen,
mutta yllätyksekseni huomasin, ettei sellaista olekaan! Talouteni on
muotoa "30-40 -vuotias lapseton pari", mutta sellaista ei
ole otettu ollenkaan huomioon! Monta muutakin talousryhmää on
jätetty huomioimatta, erikoista! Minuun lähinnä sopivat lienee
"yli 50-vuotias pari (työssä, ei kotona asuvia lapsia)"
ja "yksin asuva alle 45-vuotias nainen", joten käytän
vaihdellen niitä. Ja tietenkin siis vertaan omia menojani tuon
esimerkkiparin puolikkaaseen.
Omiksi
menoikseni valitsin viime vuoden lukujen sijaan viimeisen viiden
vuoden keskiarvoluvut, koska ne on suuremmat kuin pelkästään viime
vuodelta olisi ollut. Viime vuonna ei juurikaan ollut mitään
erikoisia ekstramenoja (lähinnä uusi puhelin ja kahdet silmälasit),
joten pelkästään viime vuoden menoihin vertaamalla voisi tulla
vääristynyt vertailu, koska menoni näyttäisivät selvästi
pienemmiltä, mitä oikeasti ovatkaan pitkällä aikavälillä.
Toisaalta taas viimeisen viiden vuoden aikana on tullut ostettua
ensiasunto ja sinne paljon mm. huonekaluja, joten tämä viiden
vuoden keskiarvo on todennäköisesti myös hieman vääristynyt
toiseen suuntaan, ollen isompi, mitä pitkällä aikavälillä
kulutukseni oikeasti onkaan. No mutta, koska toistaiseksi tarkkaa
informaatiota kulutuksen jakautumisesta eri kategorioihin ei ole kuin
viideltä vuodelta, sillä mennään.
Alla
olevissa numerokohdissa on:
Otsikkona
menoryhmä,
jonka
alla ensin viitebudjetin mukainen kuukausikulutus,
sitten
oma kulutukseni pinkillä,
ja
alinna kulutukseni osuus viitebudjettiarvostani.
Lopuksi
vielä mahdollisia huomioita.
1.
Ruoka
261
(vertailuna yksin asuva alle 45-v nainen, koska miehille on laskettu
suuremmat ruokamenot kuin naisille)
86
33
%
Tässä
oli huomioitu mm. työpaikkalounas. Sellaista en ole ikinä syönyt,
vaan aina on ollut omat eväät. Mutta vaikka työpaikkalounaan (65
€/kk) olisi poistanut täysin laskuista, olisi jäljelle jäänyt
vielä yli 190 €, eli yli tuplat omiin menoihini verrattuna.
Muu
ulkonasyöminen, 20 €/kk, sentään oli laskettu melko
maltilliseksi, joten se täsmäsi edes jokseenkin omaani.
Mutta
tässä laskelmassa tarjoushintoja ei ole otettu mukaan, ja hinnat on
otettu K- ja S-ryhmästä, eikä Lidlistä, joten ei ihme, että on
kallista. Lihaa tai kalaa oli ajateltu keskimäärin joka päivälle
yhdelle pääaterialle.
2.
Vaatetus
59
(vertailuna yksin asuva alle 45-v nainen, koska miehille on laskettu
pienemmät vaatemenot kuin naisille)
6
10
%
Laskelmien
perustana ovat keskihintaiset, hypermarketista uutena ostetut
vaatteet, eli ei ole huomioitu alennusmyyntejä tai kirppiksiä.
Jeps. (Yksityiskohtaisempaa vaatehöpinää vielä postauksen
lopussa.)
3.
Tietoliikenne
47,50
(vertailuna pari, jolla halvempaa yhteiskulujen jakamisen vuoksi)
30
63
%
Itselläni
on yhtenä kategoriajaotteluna 'kodinkoneet ja elektroniikka'. Laskin
sen nyt tähän tietoliikenne-kohtaan mukaan, koska euroissa siitä
suurin osa on tullut juuri tietokoneosista. Tässä 30 €:n luvussa
on siis mukana myös paljon pieniä kodinkoneita, jotka kuuluisivat
tuohon seuraavaan luokkaan. (Mm. imuri, sähkövatkain,
leivänpaahdin, keittiövaaka, paristoja.) Omalta osaltani tässä
laitteet onkin maksanut selvästi enemmän ja kuukausimaksut selvästi
vähemmän, mitä viitebudjetissa. (Suomalaisista 71 %:lla on
käytettävissään kannettava tietokone, ja vain 36 %:lla pöytäkone.
Tämä yllätti minut, olin kuvitellut läppärien olevan
harvinaisempia ja pöytäkoneiden yleisempiä.)
4.
Kodin tavarat ja laitteet
30
(vertailuna pari, jolla halvempaa yhteiskulujen jakamisen vuoksi)
33
110
%
Tässä
olisi siis kuulunut olla mukana vielä esim. pesuaineet, jotka itse
olen laskenut mukaan tuohon seuraavaan kategoriaan, hygienia ja
kosmetiikkaan sekä joitakin kodinkoneita, jotka olen taas laskenut
mukaan edelliseen elektroniikka -luokitukseen. Eli nyt selvästi
löytyi kohta, jossa olen törsännyt enemmän kuin olisi
kohtuullista! :D Selityksenä lähinnä useiden uusien huonekalujen
osto vuosina 2014 ja 2015; Viitebudjetin mukaan pelkän huonekalujen
ja sisustuksen (matot, tekstiilit ym.) osalta mun viitelukemani olisi
14 € ja oikeasti se on ollut 31 €.
5.
Terveys, hygienia ja kauneudenhoito
66
(vertailuna yksin asuva alle 45-v nainen, koska miehille on laskettu
tässä pienemmät menot kuin naisille)
27
41
%
Tuossa
mun 27 €:n kulussani on myös kaikki pyykin- ym. pesuaineet, jotka on
viitebudjetissa laitettu edelliseen kategoriaan, kodin tavaroihin.
Terveyskulujen
osuus olisi viitebudjetissa 32 € ja kosmetiikan 34 €, mulla ne on
22 € ja 5 €.
Hiustenleikkauksiin
mulla on viime vuosien aikana kulunut 0 €. Mulla on pitkät
hiukset, jotka Puoliso leikkaa kotona, koska lopetin kampaajalla
käymisen sen jälkeen kun huolestuin hiusvärien haitallisuudesta,
enkä halunnut enää värjätä hiuksiani. Lähes 14 €/kk näköjään
säästöä siis pelkästään siitä.
6.
Harrastukset ja vapaa-aika
45
(vertailuna pari, koska yksinasuvilla esim. lahjat kalliimpia)
40
89
%
Tämä
kutoskohta täsmäili mulla näistä kaikista kategorioista kaikista
parhaiten, esimerkiksi lahjat sekä viitebudjetissa että mulla on
ollut 6 €/kk, toki erojakin löytyy paljon tämän sisältä, esim.
liikuntamaksuista (budjetti 5 €/kk, mulla 0).
7.
Asuminen ilman vuokraa; sähkö ja vakuutukset
26,5
(vertailuna pari, jolla halvempaa yhteiskulujen jakamisen vuoksi)
15
(arvio)
57
%
Meillä
on sähkön kokonaishinta ollut nyt 13,2-14 snt/kWh,
viitebudjettilaskelmassa oli käytetty lukua 19,6. Meillä on kulutus
ollut keskimäärin 1900 kWh/vuosi, laskelmassa oli käytetty lukua
2250. (Meillä 56 neliön kaksio, budjetissa 72 neliön kolmio.) Eli
sähköön 18 €/kk sijasta mulla menee 11 €/kk. Ja
kotivakuutukseen menee 8 €:n sijasta 4 €.
8.
Liikkuminen
63
(kumpi vain viiteryhmä)
18
29
%
Polkupyörän
kokonaiskuluihin oli laskettu 8 €/kk ja julkiseen liikenteeseen 55
€/kk. Itsellä on mennyt juuri se 8 €/kk pyöräilyyn ja sitten
vain 9 €/kk bussimatkoihin. (+ 1 € taksiin.)
(Mun
edullisten pyöräilykulujen taustalla on se, että Puoliso hoitaa
korjaukset ja huollot, ja maksan vain osista, en työstä tai edes
työkaluista. Hänellä kuluu pyöräilyyn paljon rahaa, mutta se
onkin osittain harrastus hänelle, ja siksi työkalutkin on hänen
eikä meidän. Vastaavasti esim. käsityöt on harrastus minulle,
eikä Puolison tarvitse maksaa langoista, neuloista, ompelukoneesta,
saumurista tai ompelupalveluksistani mitään, vain omat
erikoiskangasostoksensa.)
Kaikki
poimimani menot ilman vuokraa:
598
(sekavertailuna siis, täysin sinkkunaisen kulut olisi ollut 642 €
ja pariskunnan puolikkaan 595 €)
255
43
%
[9.
Vuokra
Tätä
on turha ottaa mukaan, koska omistusasujan vastike on niin paljon
pienempi kuin vuokra olisi.
466
€ olisi kuitenkin ollut mun viitevuokramenot
110,45
€ menee tällä hetkellä oikeasti vastikkeeseen ja vesiennakkoon,
mutta viimeisen viiden vuoden ajalta on rahaa mennyt myös
asuntolainakuluihin ja entisen asunnon vuokraan(, johon siihenkin
sisältyi netti, vesi ja sähkö).]
Hyödykeluettelo
ja ajatukset sen taustalla on kiinnostavaa pohdittavaa! Omaan
silmääni listattavista hyödykkeistä, erityisesti vaatteista,
korostuu ensimmäisenä kaksi asiaa; niiden pieni määrä ja
varsinkin lyhyt käyttöikä. (Joissakin kohdissa kyllä tavaroiden
suuri määrä ja pitkä käyttöikäkin yllättää!)
Lyhyt
käyttöikä siis siitäkin huolimatta, että raportissa sanotaan
"Kestävien tuotteiden [eli niiden, joiden käyttöikä on yli
vuosi] käyttöiät on määritelty suhteellisen pitkäksi, koska
mukaan valitut tuotteet ovat melko laadukkaita, eikä niitä
viitebudjetin periaatteiden mukaisesti vaihdeta uusiin ennen kuin ne
ovat käyttökelvottomia." (Btw, "kestävät
tuotteet valittiin keskihintaisten, suosittujen tuotteiden joukosta.
Niiden oletettiin olevan laadukkaampia kuin edullisimmat tuotteet ja
sen vuoksi pidempi-ikäisiä.")
Itse
en todellakaan ole minimalisti, joten tavaraa löytyy melko paljon,
mutta niitä ei tarvitse olla koko ajan haalimassa lisää. Käyttöiät
on pitkiä. Toisaalta on hyvinkin loogista, että jos esim. vaatteita
on paljon, niiden käyttöikä on pitkä, ja jos vaatteita on vähän,
niiden käyttöikä on lyhyt. (Tästä raportissa sanottiinkin mm.
siten, että "viitebudjeteissa työikäisten useimpien
vaatteiden käyttöiäksi on arvioitu 3–5 vuotta", (vaikka
kuluttajakyselyn mukaan vaatteita käytetään yleensä hieman
pidempään,) koska viitebudjeteissa oli huomioitu kohtuullisen
minimin mukainen vain välttämätön vaatemäärä, ei ihmisten
keskimääräistä vaatemäärää. (Raportissa työikäisten naisten
vaatemäärä on vain n. 100 kpl, miesten 90.))
Erikoisia
poimintoja;
-
Työikäisten naisten vaatelistauksessa oli mm.
*
ohuet sukkahousut 7 kpl ja villasukat 2 kpl! Heh, itsellä ois
välttämätöntä vain yhdet ohuet sukkahousut ja nekin kestää
yksinään yli vuoden ja villasukkia taas ehdottomasti enemmän kuin
kahdet. Ja jos ois vaan kahdet villasukat, ne ei todellakaan kestäisi
neljää vuotta, vaikka parsisikin niitä! Mulla kun on villasukat
melkein koko ajan jalassa, usein kahdet päällekkäinkin. Kun monet
vaatemäärät tuntuu olevan todella vähäiset, sukkahousujen määrä
vaikuttaa ihan älyttömän suurelta! Se itseasiassa taitaa olla
ainoa kohta listauksessa, jossa mulla on itsellä vähemmän
vaatteita, kaikkia muita on kai enemmän kuin tuo "välttämätön"...
(Paitsi
eipäs olekaan; paitapuseroita mulla on just vaan se 2+2, kun en
niitä oikeastaan käytä, ja "kevytjakkuja" vain 1, eikä
2, ja sisäliikuntavaatteita ei sitä yhtäkään. Eikä mulla oo
kenkien pohjallisia tai liukuesteitä.)
*
collegehousut 1 kpl. Mä käytän kotihousuina lähes pelkästään
collegehousuja, joten aivan ehdoton minimi olisi 2 kpl. Ja jälleen,
jos ois vaan yhet housut, ne ei kestäisi kolmea vuotta, vaikka
kuinka paikkailisi vähän väliä. Okei, ehkä tuo käyttöikä
kaikessa ei olekaan niin hirveän lyhyt, mitä ensin ajattelin, kun
omien vaatteiden ikä on niiden lukumäärän runsauden vuoksi
pitkä...
*
vain yksi pipo ja yksi lippis! Huh. Huiveja vain 2! Mitvit!?
*
ylipäätään vaatteita ja asusteita aika vähän ja hassuja
painotuksia. Itsellä on huomattavasti runsaampi vaatevarasto
huomattavasti halvemmalla, ja tuntuisikin surulliselta joutua
käyttämään noin niukkaan vaatemäärään noin paljon rahaa.
-
Huonekalujen ja kodinkoneiden arvioituja kestoikiä on hankala
arvioida, en osaa sanoa, kuinka realistisia ne ovat. (Myös mm.
kodintekstiilien ja keittiötarvikkeiden iät vaikeita...) Kuitenkin,
kiinnitin huomiota siihen, että vedenkeittimen kestoiäksi oli
arvioitu 8 vuotta. Meillä on kyllä ollut lyhyempi, mutta
käytetäänkin vedenkeitintä useimmiten kolme kertaa päivässä,
välillä enemmän ja joskus harvoin vähemmän. 16 vuoden ajalta on
nyt menossa ehkä neljäs vedenkeitin, mutta se onkin kyllä kestänyt
jo yli 5 vuotta, hmm.
-
Aikuisten pyöräilykypärän käyttöiäksi arvioitu 15 vuotta.
Mulla on nyt toinen kypärä aikuisiällä menossa, ekan ostin kymmenen
vuotta sitten ja toisen kaksi vuotta sitten. Kolmannen ostan varmaan
aiemmin kuin 13 vuoden päästä...
-
Tiskiharjan käyttöikä ilmeisesti puoli vuotta; meillä vaihtuu
vaihtopäät tiskiharjoihin useammin, vaikka onkin tehokkaasti kaksi
harjaa käytössä (ns. "puhdas" ja "likainen"
harja "puhtaaseen" ja "likaiseen" tiskiin), mutta
meilläpä ei olekaan tiskikonetta lainkaan.
-
Talouspaperia on laskettu menevän 2 hengen taloudessa 22 rullaa
vuodessa! Meillä menee ehkä 2.
-
Hammasharjoja vain 3 kpl vuodessa, mulla menee vissiin 5.
Huulirasvoja 1 tai 2 vuodessa! Apua, mulla menee varmaan 10.
Parisuhteessa olevalle naiselle 2,5 ladyshave-terää vuodessa? Mulla
menee partateriä vissiin parikymmentä vuoden aikana... Eikä
miehelle ollut lainkaan listattu partateriä tai partakonetta?!
(Mutta after shave -voide kuitenkin...) Sitten oli vastapainoksi
kyllä paljon mulle turhaakin kosmetiikkaa listattu, esimerkiksi
kasvovesi.
Jaksoiko
joku muu lukea raporttia ja katsoa lopun liitteiden hyödykelistoja?
Mitä ajatuksia heräsi?
