Lokakuun ruoat

Ruokapostauksia pyydetään silloin tällöin, tässä nyt yksi esimerkkikuukausi vähän päivityksenä vanhempiin postauksiini. Jos aihe kiinnostaa, voit lukea myös esim. tämän tekstin vuodelta 2017.

Lokakuussa söin aamu-, väli- ja iltapaloiksi;
- itsetehty (tai siis puolison tekemä) leipä, jonka päällä margariinia, juustoa/kananmunaa, paprikaa/tomaattia
- kaurapuuro, jonka kanssa omenaa, omena-/lakka-/ananas&passion- hilloa, omena-kanelimarmeladia, kanelia&sokeria, mustikkakeittoa tai maapähkinälevitettä
- neljänviljanpuuro samoilla lisillä
- smoothie; maustamaton jugurtti, banaani, mustikka
- banaani, omena, päärynä, klementiini, persimon
- maustamaton jugurtti & mysli
- sokerijugurtti (esim. Pirkka pähkinäruisjugurtti)
- karkki, suklaa, kauravälipalakeksi, suolakeksi, cashewpähkinä, parapähkinä

Lokakuussa söin lounaaksi/päivälliseksi (siis kerran päivässä);
- kikhernepata (kikherne, kesäkurpitsa, paprika, ananas, peruna, tomaattimurska, mausteet) (6 päivänä)
- makaronilaatikko (kaurapasta, tonnikala, tomaattimurska, juusto, mausteet) (6 päivänä)
- bataatti-porkkana-peruna-paprikakeitto
- linssikeitto (pinaatti, linssi, peruna, porkkana, maissi ja mausteet)
- pestopasta kirsikkatomaateilla
- riisiä, wok-vihanneksia ja quornia
- riisiä, wok-vihanneksia ja tofua
- perunamuusia, porkkanaa ja vihapullia (Oumphin soijapyöryköitä) + kastike
- perunamuusia, porkkanaa ja kalapullia (4 päivänä)
- perunamuusia, porkkanaa ja kalapuikkoja
- perunamuusia, porkkanaa ja nakkeja (lol, ei ikinä syödä nakkeja, nyt oli valittu nakkipaketti Lidlin ilmaisvaihtoehdoista, kun kaksi muuta oli jotain vielä huonompia vaihtoehtoja)
- kerran buffetissa söin kasvisten, nyhtiksen ja lohen lisäksi viipaleen naudanlihaa (+samana päivänä myös juustokinkkusämpylän)

Lokakuussa ei siis vietetty lihatonta lokakuuta.
Joka päivä söin juustoa ja kananmunaa.
Kalaa söin 12 päivänä, lihaa kahtena.
Lakto-ovo-veg söin 18 päivänä.

Merkitsin erikseen ruokiin, joita tuli syötyä yli 3 päivänä. Muita siis 1-3 kertaa. Mainitun ruoan lisäksi lautasella on saattanut olla esim. tomaattia tai omenaa, mutta ei mitään varsinaista salaattisekoitusta. Ja keittojen ja kikhernepadan kanssa olen syönyt leipää.

Rahaa kului lokakuussa ruokaostoksiin n. 110 €, mutta tästä poikkeuksellisen paljon, n. 20 €, meni alkoholiin. Eikä tietty muutenkaan kuukauden ostokset vastaa kuukauden ruokia, koska paljon tulee ostettua ruokaa, joka syödään vasta kuukauden tai parin päästä. Mutta näyttäisi nyt siltä että mun ennen n. 80 €:n ruokakulut on nykyään n. 100 €/kk.

Kuukauden kaikki ruoat 70 €:lla

Ruokamenoni on matalat, vaihtelevasti n. 55-95 €/kk, keskimäärin suunnilleen 70-75 €/kk. Tätä on paljon hämmästelty, ja olen usein lyhyen vastauksen lomassa ohjannut lukemaan blogin alkuaikojen postauksia, joissa on tunnisteena 'ruoka'. Kehotan edelleen toimimaan niin, esim. ensimmäinen kirjoitukseni ruokamenoista löytyy tästä ja seuraavat on tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä.

Nyt päätin ottaa projektiksi jatkaa hieman tätä ruokaostosten avaamista. Esimerkkikuukaudeksi sattui helmikuu. (Vaikka se onkin 2-3 päivää lyhyempi kuin muut, se on ihan yhtä kätevä ja totuudenmukainen, koska siitä voi helposti laskea päivämenot, viikkomenot ja keskimääräisen kuukauden.)

Helmikuun ruokakuluni oli 63,44 €.
Se on keskimäärin 2,27 € päivässä, 15,90 € viikossa ja 70 € kuussa.

Listasin kaikki ruokaostokset erikseen ja myös kaikki syömäni ruoat. Ne eivät ole ihan samat, koska esim. helmikuun alussa tuli syötyä tammikuun ostoksia, ja helmikuun lopun ostoksia taas tulee syötyä maaliskuun alussa. En aina syö näin, tämä oli vain sattumalta valittu otos yhdeltä aikaväliltä. En kertonut tästä Puolisolle etukäteen, jotta hän ostaisi ihan niitä ruokia kaupasta, mitä ostikin, ilman sitä tietoa mahdollisesti alitajuisestikin vaikuttamassa, että nämä kaikki tulee sitten mun blogiini. Itsekin koitin olla ottamatta tätä huomioon. ;D

Ruokavalioni on enimmäkseen lakto-ovo-vegetaarinen, mutta kalaa ja lihaakin kyllä syön. Tänä esimerkkikuukautena söin näköjään noin joka toinen päivä edes vähän lihaa tai kalaa. Yllättävän usein, mutta toisaalta niiden määrät oli aika vähäisiä.
Kuukauden aikana söin yhtenä päivänä ruokaa ravintolassa, yhtenä kylässä, yhtenä hesen hampparin kotona, ja 25 päivänä vain kotona valmistettua ruokaa.

--

Ensin esittelen syömäni ruoat, lopuksi ruokaostokset.


Peruspäiväni oli tällainen;

* aamupala; mustaa irtoteetä (joskus pussiteetä), 3 siivua Puolison leipomaa leipää, jossa päällä;
- margariinia ja
- juustoa/keitetty kananmuna ja
- tomaattia/paprikaa ja
- joskus salaattia/meetwurstia.

* välipala; esim. banaani, päärynä, omena, appelsiini, veriappelsiini, jugurtti, jugurtti&mysli, smoothie(jugurttia, banaania, mustikoita), kaurapuuro&aprikoosihillo, hapankorppu(+margariini ja juusto), cashew-pähkinöitä, karkkia.

* varsinainen ruoka; tästä lista tuossa alla

* vastajauhetuista pavuista tehty kahvi ja yksi pala suklaata

* välipala; kts. lista yllä

* iltapala; sama kuin aamupala


Sitten kuukauden aikana syömäni varsinaiset ruoat;

- ravintolassa
- hesen kerroshampurilainen
- kyläily
- soijarouhetomaattikastikemakaronilaatikko x 6
- tulinen bataattiperunasosekeitto x 3
- purkkihernekeitto x 2
- härkäpapupinaattiletut & aprikoosihillo x2
- riisipapumunavihannespaistos
- uunissa paahdettua bataattia, vihreät pitkät pavut, paistettu muna
- uunissa paahdettua bataattia, vihreät pitkät pavut, kalapullia
- bataattiperunamuusi, uunissa paahdettua porkkanaa, kalapullia
- bataattiperunamuusi, uunissa paahdettua porkkanaa, kalapuikkoja x 2
- pinaattiruorepasta tonnikalatomaattikastikkeella
- bami goreng -pakaste (kanavihannespasta)
- itse tehty salamipaprikapizza x 2
- itse tehdyt hampparit bataattiranuilla x 2

(sis. pun lihaa; 5, kanaa; 2, kalaa; 6, lakto/ovo; 15)

--

Ja sitten ruokaostoksiin. Listasin erikseen Puolison kanssa yhteiset ja vain mun omat. Suurin osa ruokaostoksistamme on siis yhteisiä, mutta kuitenkin osa on selvästi vain toisen, esim. omat alkoholit, limsat, karkit, jugurtit. Toki tulee ostettua esim. yhteisiäkin alkoholeja ja jugurtteja, mutta siis ne ruokaostokset, jotka on selvästi vain toisen, ei päädy yhteismaksettaviksi. Ja Puolisoni ei syö täysin samoin kuin minä. Tuo varsinainen ruoka on yleensä meillä sama, mutta välipaloissa on eroa.

Kuvissa listaa kaikesta kuukauden aikana ostetusta;

Sitten joitakin huomioita;

- Tässä oli siis kuukauden ostokset, ei kuukauden syömiset! Syömiset näkee tuolta ylempää.
- Joo, ostettiin 100 kananmunaa! Nykyään me kulutetaan niitä molemmat paljon.
- Kahvi maksoi mulle tässä kuussa 7 €. Vuodessa kahvikuluni on kai n. 75 € eli n. 6 €/kk. Noin 20 cnt/kuppi. Jos siis haluaisin pihistellä menoissani, kahvin vaihtaminen edullisempaan säästäisi jonkin verran.
- Välillä syömme kausittaisesti jotain ruokaa paljon ja jotain taas vähän. Parin kuukauden päästä voi olla päinvastoin. Nyt esimerkiksi näkyy olleen bataatti- ja veriappelsiinikausi, ja vaikkapa salaattia&kurkkua&tomaattia&paprikaa ostettiin aika vähän.
- Edulliseen syömiseeni sisältyy muutamia yksittäisiä kalliita ostoksia, mutta suurin osa ostoksista on halpoja. Kalliiden osuus ei siis juuri nosta kokonaiskuluja, kun niitä on vain vähän.
- Tässä kuussa 3 päivää "ulkona" syömistä on hiukan enemmän mitä yleensä. Muina kuukausina arvioin syöväni yleensä vain 1-2 päivänä kuussa ravintolassa/kylässä, ja muuten aina kotona.
- Tässä kuussa ostettiin ruokaa ehkä hiukan enemmän Citymarketista, mitä yleensä. Prismassa taas ei käyty kertaakaan, vaikka sieltäkin kyllä aina välillä ostellaan.
- Tässä kuussa heitettiin ruokaa pois n. 100 g. Vähän eri määrä mitä keskimääräinen suomalainen; 2000 g/hlö/kk!

Saa kommentoida miten huvittaa, mutta postauksen pointtina ei siis ole pyytää (eikä antaa ;) ) ravitsemusneuvontaa, vaan tarkoituksena oli kertoa taas hieman tarkemmin, miten edulliset ruokaostokset on mulle mahdollisia, sitä kun tosiaan on kyselty muutamaan otteeseen. En väitä, että ruokaostokseni olisi erityisen eettisiä tai terveellisiä, mutta eipä ole ainakaan kamalan epäeettisiä tai epäterveellisiäkään!

EU-ruokakassin sisältö

Aluksi varsinaiseen postauksen aiheeseen hatarasti liittyvänä oheistiedotteena näin 13. päivä perjantaina semmosta, että mut irtisanottiin kaksi viikkoa sitten vappuaatonaattona. (Tuotannolliset ja taloudelliset syyt, kaikki toimipisteessämme irtisanottiin.) Irtisanomisaikani on 2 kk, joten ellen uutta työtä kohta onnistu saamaan, kokoaikatyöttömyys alkaa 1.7. Silloin tuloni tulee olemaan n. 560 €/kk. (+ Kaikki satunnaiset pienet tulot, kuten kirppistulot, lahjatulot ja pääomatulot.) Olen nyt hakenut vain yhteen työpaikkaan, kun sopivia ilmoituksia ei vaan tunnu olevan.

Sitten asiaan:
Tiesittekö, että Suomessakin jaetaan EU-ruokakasseja? Mäpä kävin nyt elämäni ensimmäistä kertaa ruokajonossa (ei kyllä oikeesti ollut jonoa) sellasen hakemassa, kun osuin sattumalta tällaiseen ei-uskonnollisen tahon järjestämään ruokajakoon yhden tapahtuman yhteydessä.
Tiesin etukäteen, että EU:n ruoka-apu on jotain kauan säilyvää, vastakohtana niille "perus"leipäjonoille, joissa kai jaetaan lähinnä päivämäärän ylittäneitä kauppojen ylijäämiä. Kuvitelmani EU-kassista oli suunnilleen "vehnäjauhoa, sokeria, makaronia, kaurahiutaleita, näkkileipää". Sokeria ja näkkileipää ei ollut, mutta noita muita kyllä, ja lisäksi muutakin. EU:n ruoka-apukassi siis sisältää;

- vehnäjauho 2 kg
- sämpyläjauho 2 kg (vehnäjauhoja ja vehnälesettä)
- maitojauhe 500 g
- puurohiutale 500 g (kaurahiutaleita)
- aamiaisviljavalmiste 500 g (myslisekoitus)
- pastatuote 500 g (makaronia)
- pastaa juustokastikkeessa 200 g -pussi
- hapankorppuja 370 g
- hernekeitto 435 g
- sian- ja naudanlihavalmiste 400 g

Vehnäjauho, kaurahiutaleet, mysli, hapankorput ja hernekeitto oli mieluisia. Vehnälese- ja -jauhoseos, maitojauhe, makaroni ja pastapussikin tulee syötyä. Vain toi nötkötti oli meille turhake. (Ei tiedetä mitä ihmettä sillä tekisi, ainakin säilyy pitkään. :D)
Pussipasta ei ollut hyvää, mutta kyllä sen söi. Normaalisti ei tule tollasta vaaleeta makaronia muutenkaan juuri syötyä, ja annos oli aika ankea. Ei kuitenkaan pahaa. Muut tuotteet nyt on selvästi sellaisia, mitä niiden heti nimestä ja kuvauksesta odottaakin olevan. Myslissä mukavasti rusinoita ja muita hedelmiä joukossa.

Vielä kuva tästä jokaisen keliaakikon toiveiden täyttymyksestä;

(Tää ei sitten ollut mikään vinkki, että näin säästät ruokakuluissa. Kunhan osittain uteliaisuuttani kassin nappasin mukaani, ja päätin samalla tehdä sisällöstä jutun. Tää oli siis eka kerta kun mitään ruoka-apua vastaanotin (paitsi vanhempieni ruoka-apu opiskelijana ollessani ;) ), eikä mun ruokakulujen vähyys siis selity sillä, että veisin ilmaiset ruuat kaikkien köyhien nenän edestä.
En siis varsinaisesti kaipaa mitään vittuiluviestejä siitä, miten paha ihminen olen, kun hain ruokaa, vaikken sitä ehdottomasti tarvinnut. Ja eipä muuten tarvitse monet muutkaan, jotka sitä hakee. Mutta toki voidaan keskustella siitä, että kenelle teidän mielestä ruoka-apua saisi antaa. Itselläni ei ole asiasta selvää mielipidettä, joten kuulen mielelläni, mitä te muut ajattelette.
Ja ettei nyt jää epäselväksi, niin kerron vielä, että ymmärrän kyllä, että monille pienikin ruoka-apu on ihan oikeasti tarpeen, ja arvostan suuresti sitä, että esim. seurakunnat (joiden toiminnasta en uskontoallergisena ateistina muuten tykkää,) auttavat ruoan syötäväksi päätymiseen roskiskohtalon sijasta.)

Pienet ruokakulut

Olen täällä blogissani kertonut muutamaan otteeseen siitä, että ruokakuluni on pienet. Alle satasen kuussa. Aiheesta mulla ei nyt ole lisättävää (mahdollisille uusille lukijoille vinkiksi; klikkaa ruoka-tunnistetta tuossa oikealla olevassa tunnistepilvessä tai tämän postauksen lopussa), mutta haluan linkittää viikko sitten menaisissa olleen jutun pariskunnasta, jonka yhteiset ruokakulut on "alle 60 € viikossa", eli siis kai n. 110 — 130 €/kk/hlö.
Tässä juttu.
Emme puolisoni kanssa tietenkään syö samalla tavalla kuin tuossa haastateltu pariskunta, mutta monia samankaltaisuuksia kuitenkin löytyy, hauskojakin yksityiskohtia, kuten se, että hunajan pitää olla laadukasta oikeaa hunajaa, vaikka se onkin kallista, kalliimpaa kuin ne edullisemmat vaihtoehdot, jotka saattaa sisältää kaikenlaisia siirappeja.
(Olipas muuten taas typeriä kommentteja tuo juttu saanut... :( )

Miten kulutin vuonna 2014

Olen kertonut viikkopostauksissani, mihin olen minäkin päivänä kuluttanut rahaa. On päiviä, jolloin rahaa meni vain perusruokakauppaostoksiin, on päiviä, jolloin rahaa meni vain johonkin muuhun, on päiviä, jolloin rahaa meni sekä ruokaan että johonkin muuhun, ja on päiviä, jolloin rahaa ei mennyt yhtään mihinkään. (Vain vuokranmaksu on jäänyt pois laskuista, muuten tämä jaottelu täsmää todellisuuden kanssa.) Tein tästä ruutupaperille havainnollistuksen. Minkäänlaista tavoitetta minkään suhteen mulla ei ollut, joten en yrittänyt saavuttaa mahdollisimman paljoa kulutusvapaita päiviä tai mitään muutakaan, kunhan elin normaalisti.

sininen = rahaa meni ruokaan
pinkki = rahaa meni johonkin muuhun
liila = rahaa ei mennyt mihinkään

Niinpä
· päiviä, jolloin rahaa kului vain ruokaan, oli 130 (35,6 %)
· päiviä, jolloin rahaa kului vain johonkin muuhun oli 21 (5,8 %)
· päiviä, jolloin rahaa kului sekä ruokaan että johonkin muuhun oli 53 (14,5 %), ja
· päiviä, jolloin rahaa ei kulunut yhtään mihinkään oli 161 (44,1 %).
(Eli ruokaan yhteensä 183 päivänä, eli joka toinen päivä. Johonkin muuhun yhteensä 74 päivänä, eli joka viides päivä.)

Taulukosta näkee myös mm. sen, minä viikonpäivinä on tullut käytyä kaupassa eniten ja milloin vähiten. Täysin kulutusvapaa päivä oli useimmiten sunnuntai, seuraavaksi useimmin lauantai. Torstaisin ostelin eniten, seuraavaksi useiten maanantaisin. Ainoastaan yksi viikko oli sellainen, että joka päivä meni rahaa johonkin. Jokaisena viikkona rahaa meni ainakin ruokaan. Viikkoja, joissa oli eniten kulutusvapaita päiviä, 5 kpl, oli yhteensä 4. Pisin yhtäjaksoinen aika, jolloin rahaa ei kulunut mihinkään muuhun kuin korkeintaan ruokaan, oli 19 päivää. Keskimääräisesti 2 viikkoa olisi seuraavanlaiset;

Lokakuun tulot ja menot

Lokakuun tulot;

Palkkatulot: 599,10 €
Työttömyyskorvaus: 411,14 €
Pääomatulot: 808,11 € (ASP-tilistä)
Muut tulot: 5,00 € (verhojen myymisestä)

Yhteensä: 1823,35 €
(Summat nettona)

Lokakuun menot;

Vuokra: 271,80 €
Muut menot 310,60 €;
Juhlat: 140,00 € (paikkavuokra)
Terveys: 98,90 € (hammashoitoa ja d-vitamiineja)
Perusruokakauppaostokset: 59,80 €
Keittiötarvikkeet: 7,90 € (mukit)
Ravintola/kahvila/baari: 4,00 €

Yhteensä: 582,40 €

Tulot 1823,35 - menot 582,40 = 1240,95 € säästöön. (1)

Tässä kuussa ylläolevat summat eivät kerro ihan kaikkea. Siispä lisätietoja kuukauden rahavirroista;
· Maksoin puolikkaan asunnon kauppahinnan 52859,50 €, mutta en huomioi tätä tavallisena menona, koska kyseessä on kuitenkin jonkinlainen sijoitus/säästö itselle.
· Myöskään ottamaani lainaa 25 000 € en laske tuloksi, koska se on velkaa, joka pitää maksaa pois.
· Lisäksi tuloissa ja menoissa ei ole huomioitu k-plussapisteseteliä, jonka vuoksi ruokakulut oli 2,50 € pienemmät kuin mitä ne ilman sitä olisi ollut.
· Lisäksi tajusin, että en ole huomannut huomioida pullonpalautuspantteja tuloina (ostaessa juomia olen toki laskenut pantit menoiksi). Joinakin kuukausina palautuspulloista ei ole tullut ollenkaan rahaa, joinakin n. 1-5 €. Arviolta n. 20 € vuodessa, joten aika pienistä summista kuitenkin kyse. Ruokaan olisi siis mennyt kuukausittain n. 2 € enemmän rahaa, ellei pulloja olisi tullut palautettua.
(Niinpä ruokakulut 59,80 on oikeasti n. 59,80 + 2,50 + 2,00 = 64,30 €. Lokakuussa söin muuten aina kotona, paitsi kolmena päivänä sain ruokaa muualla, mikä on aika tavallinen määrä. (2) Alettiin tulevaa muuttoa helpottaaksemme käyttää kaapeissa olevia ruokia vähän pois, joten varmaankin se on hieman pienentänyt kuluja.)

(1) Pääomatulojen vuoksi lokakuussa tulot oli toistaiseksi vuoden suurimmat.
Tilavuokran ja hammashoitolaskujen vuoksi myös menot oli toistaiseksi vuoden suurimmat.
Suurten tulojen vuoksi säästöt oli toistaiseksi vuoden suurimmat, mutta suhteellisesti suurten menojen vuoksi säästöprosentti oli vain toiseksi suurin.

(2) Monet viettivät lihatonta lokakuuta. Me ei. Mielenkiinnosta olen kuitenkin jatkanut alkuvuoden jälkeenkin ruokien ylöskirjaamista, ja lokakuussa kirjasin ylös ruoan eläinperäisyyttä. Söimme mielestäni aika normaalisti, mutta meidän normaalisyöminen on aina aika sattumanvaraista ja kausiluonteista. Joka ainut päivä käytimme maitotuotteita, kuten juustoa, jugurttia, raejuustoa, jäätelöä, leivonnassa piimää tai ruoanlaitossa maitoa. Kananmunat kuuluivat ravintooni 16 päivänä 31:stä. (En siis syönyt munia joka toinen päivä, vaan mm. makaronilaatikossa ja omenapiirakassa oli munaa.) Kalaa söin yhtenä päivänä, kanaa yhtenä päivänä, nakkeja yhtenä päivänä, jauhelihaa yhtenä päivänä ja yhtenä päivänä sekä kanaa että kinkkua. Eli 5/31 lihaa, muut 26 lakto-ovo-linjalla. Söin mm. sienirisottoa, kikhernepataa, makaronilaatikkoa, soijarouhepihvihampurilaisia, riisiohraa&wok-vihanneksia, uunikesäkurpitsaa&-paprikoita, kasvispitsaa, helmipuuroa, kaurapuuroa, lohkoperunaa&-porkkanaa&raejuustoa.

Leipä

Puoliso leipoo usein itse leipää, ja se vaikuttaa paljon meidän ruokakuluihin.

Syön ehkä keskimäärin 8—9 viipaletta leipää päivässä. Leipää päivittäin n. 220—270 g, jolloin esim. 12x2 kpl:n 660 g:n paketti menee 3 päivässä, 9x2 kpl:n 500 g:n paketti 2 päivässä. Kuukaudessa leipää kuluu n. 6,6—8,3 kiloa. Vuodessa n. 80—98 kiloa.

Mitä leipä tulisi maksamaan vuoden aikana, jos kaiken leivän ostaisi kaupasta, jos kulutus olisi 90 kiloa ja jos kilohinta 3,00 €/kg? Vastaus: 270 €. Reilu 20 €/kk.

Entä jos leipoisi puolet leivästä itse, ja ostaisi puolet kaupasta? Kaupan leipä 135 € + kotileivän hinta.

Mitäs se kotileivän hinta sitten on? Perussetti, mitä Puoliso leipoo, on kaksi leipää, yhteensä n. 650—700 g, n. 13 senttiä per leipä. Meillä kotileivän kilohinta on n. 0,39 €/kg. Hintaan ei ole laskettu sähköä (eikä vettä), koska ne kuuluu meillä vuokraan. Myöskään anopilta ilmaiseksi saadun vanhan leipätaikinanvatkauskoneen arvoa ei ole laskettu, eikä ystävältä puoli-ilmaiseksi saadun pitsakiven arvoa, vain siis jauhot sun muut. (1) Verrattuna 3 €/kg leipään, kotileipämme maksaa 13 % sen hinnasta.

Puolet ja puolet -mallissa tulos olisi siis 135 € + 17,55 € = 152,55 €. Säästöä kertyisi 117,45 € vuodessa. (2) 

Jos en ostaisi juuri ollenkaan leipää kaupasta, rahaa säästyisi laskennallisesti minulta yli 200 €! Saisin ostaa 6 kiloa kaupasta (6x3 = 18 €), eli yhden 500 g:n paketin kuukaudessa, ja kotileipä maksaisi silloin (84x0,39 =) 32,76 €, yhteensä siis 50,76 €. Säästöä 219,24 €.

Todellisuus saattaa karkeasti arvioiden olla se, että ostetaan n. 60 kiloa leipää vuodessa kaupasta. Mun osuus siis n. 30x3 = 90 € + kotileipä 60x0,39 = 23,40 €, yhteensä 113,40 €. Säästöä mulle laskennallisesti siis yli 150 €.

Leipää saa toki kaupasta halvemmallakin, välillä jopa edullisesti; ostetaankin melko usein tarjouksia 1 €/pussi tai -30 %. Mutta itsetehty tuore leipä maistuu niin hyvältä, että ei sitä ihan voi verrata kaupan halvimpiin leipiin. Silloinkin toki hintaero olisi huomattava, vrt. esim. 500 g:n pussi 1 €; kilohinta 2 €, jolloin kotileipämme olisi 19,5 % sen hinnasta. (3)

(1) Työn hintaa ei ole myöskään laskettu, vaikka Puolison tämänhetkinen tuntipalkka työssään onkin naurettavan alhainen. Työn hinnan laskeminen tietenkin tekisi leivän leipomisesta itse todella kallista.

(2) Säästö laskettu siis pelkästään minulle, koska tässä oli nyt puhe siitä 90 kilosta vuodessa.

(3) Tän kirjoituksen tarkoitus ei ollut kertoa, että tehkää kaikki näin, pääsette halvalla. Tää on vain esimerkkinä siitä, miten jossakin asiassa multa ei mene juurikaan rahaa johonkin "itsestäänselvyyteen".

Miten syön alle satasella kuukaudessa (osa 4)

Esimerkkejä ruokaostoksista (siis vain joitakin esimerkkejä, ei mitään edustavaa otosta kahden viikon ostoksista):

Lidl 1/6;

Lidl 2/6;

Lidl 3/6;

Lidl 4/6;

Lidl 5/6;

Lidl 6/6;

Tori;

kurkku 1,00 €/kg (kuvassa olevat n. 0,45 €)
banaani 1,20 €/kg (n. 0,80 €) 
nektariini 1,50 €/kg (n. 0,35 €)
tomaatti 1,00 €/kg (n. 0,45 €) 
salaatti 1,00 €/kpl
omena 0,80 €/kg (n. 0,15 €) 
sitruuna 1,00 €/kg (n. 0,20 €)

yhteensä 3,40 €

Miten syön alle satasella kuukaudessa (osa 3)

Viimeisten kuukausien aikana olen syönyt seuraavia ruokia kotona:

(Jaottelu vähän summittaisesti itsetehtyihin, puolivalmiisiin, eineksiin, kevyihin ja pieniin)

Itsetehdyt:

kana ja riisiohra ja ratatouille (<- ratatouillea ei jatkoon, oli syötävää muttei hyvää purkkikamaa)
kana ja riisiohra ja paprika ja tomaatti
kana ja ohra ja kesäkurpitsa ja paprika
kana ja ohra ja tomaatti ja leipäjuusto
kana ja ohra ja tomaatti ja banaani (kuva 1)
kana ja paprika-sipuli-linssimössö
(kanajuttuja tuli siksi niin paljon, kun melkein joka kerta on eri lisukkeet, en oikeasti kovin usein syö kanaa)
risottoriisi ja paprika-sipuli-linssimössö
kesäkurpitsafetapihvit ja riisiohra (nam!)
kirsikkatomaatti-feta-pinaatti-piirakka
makaronilaatikko (mm. tomaattimurskaa, soijarouhetta, porkkanaa, kesäkurpitsaa)
paprika-sipuli-munakas
pitsa (Siis pohja tehty itse alusta asti, kastike keitelty tomaattimurskasta jne. Täytteenä esim. mozzarellaa, tomaattia ja kesäkurpitsaa tai tonnikalaa ja ananasta tai munakoisoa ja kesäkurpitsaa ja paprikaa.)
pulled pork -hampurilaisia (itsetehdyt sämpylät ja possu jne.)
pulled pork -uunileipää
riisiohra ja paistettuja kesäkurpitsa- ja tomaattiviipaleita
ohra ja paistettuja kesäkurpitsa- ja tomaattiviipaleita (kuva 2)
uunissa lohkoina perunaa, porkkanaa ja päälle fetaa
uunissa peruna- ja porkkanalohkoja
uunipaprika; täytetty paprika, jossa mm. riisiohraa ja tonnikalaa sisällä
uunikesäkurpitsa; samoin sisältö ^

kuva 1; kanaa, ohraa, tomaattia ja banaania

Puolivalmiit:

lohitortilla; valmiit lätyt ja itse paistettu kala, kasviksia ja jugurttikastiketta
pinaattituorepasta, tonnikalaa, paprikaa, sipulia, tomaattimurskaa
purkkihernekeitto leivän kanssa
ratatouille ja riisiohra
tuunattu pakastepitsa; lisätty täytettä ja juustoa
wok-vihannespakaste ja riisiohra

kuva 2; ohraa ja paistettuja kesäkurpitsa- ja tomaattiviipaleita

Einekset:

broilerikiusaus
chili con carne
kanapasta
kana ja muusi
lohikiusaus (ja paistettua kesäkurpitsaa)
pakastepitsa; mozzarella, pollo, tonno (kuva 3)
uunimakkara ja hemapa-pakaste

kuva 3; Lidlin mozzarella-pakastepitsa, 1,33 € ja 335g

Välipalat tai kevyet ateriat:

jugurtti ja mysli
nuudeli
paistettu muna -leipiä
pinaattiletut ja vadelmahillo
kaurapuuro ja mustikkakeitto
kaurapuuro ja banaanihillo (<- hillo itse tehtyä) (kuva 4)
ruisleipä ja banaani (siis pelkkää ruisleipää ja päällä banaania, nam!)

kuva 4; näistä aineksista tulee hilloa; banaania, omenaa, ruskeaa raakaruokosokeria ja sitruunanmehua

 
Pienet; herkut ja naposteltavat:

banaani
nektariini
harvoin muut hedelmät, kuten persimon ja omena
jugurtti
jäätelö
korvapuusti
kuivattuja hedelmiä
leipäjuusto
mustikkamuffinssi
mustikkamunkki
omenapiirakka
pähkinöitä
suklaata
suklaamuffinssi
suklaavanukas
smoothie (kuva 5)
voileipä
voileipäkeksejä

kuva 5; smoothie; maustamatonta jugurttia, banaani, mustaherukoita ja hunajaa

Lisäksi on tullut syötyä muualla kuin kotona keskimäärin kahden viikon välein, ei siis edes yhtenä päivänä viikossa.

Joka ikinen päivä on tullut syötyä voileipiä. 4—12 kpl, keskimäärin kai 8—9. Leivän päällä margariinia, juustoa, tomaattia ja/tai kurkkua ja/tai paprikaa ja välillä lisäksi salaattia tai meetvurstia. Leipään kulunut rahamäärä on pieni, koska Puoliso leipoo usein itse leipää. Leivästä on vielä tulossa erillinen kirjoitus.

Listassa on joitakin rivejä, jota on tullut syötyä vain kerran, joitakin, joita on tullut syötyä hyvinkin usein. Ainakin makaronilaatikko (joka ei tosiaan ole mitään jauheliha-makaronilaatikkoa vaan pikemminkin jotain kasvismakaronitomaattipaistosta), täytetyt paprikat, tonnikala-pinaattituorepasta, hernekeitto, wok-vihannekset ja riisiohra, pakastepitsa, paistettu muna -leivät, kaurapuuro, banaani ja smoothie on mun pidempiaikaista perusmättöä. Sienirisotto ja kikhernepata on myös aina välillä tehtyjä ruokia, jotka muistui mieleen, kun mietin, mitä nyt ei olla muutamaan kuukauteen syöty.

Miten syön alle satasella kuukaudessa (osa2)

Aiemmin kerroin yleisesti, miksi ruokakulut on pienet; http://mihinrahakuluu.blogspot.fi/2014/02/ruokamenot.html, mm. että syödään vain yksi lämmin ateria päivässä, puoliso leipoo usein itse leipää, ei heitetä ruokaa roskiin, ostetaan vain edullisia hedelmiä ja vihanneksia (kaupasta tarjouksesta tai torilta lähes aina edulliseen hintaan), ylipäänsä ostetaan paljon tarjoustuotteita.

Jotain lisää, aika irrallisiakin asioita mun syömisestä: 
· Kalliita raaka-aineita ostetaan vain harvoin, perusruoka on lähes aina edullista.
· Välillä syödään pelkkää salaattia (siis esim. salaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, fetajuustoa, kirsikoita, pähkinöitä, leipäkuutioita -setti), välillä pelkkää "ruokaa" ilman mitään lisukkeita.
· Kalaa syödään nykyään valitettavan harvoin (lähinnä purkkitonnikalaa ja tarjouskirjolohta kotona + joskus ravintolassa tai sukulaisten luona).
· Syön todella paljon banaania, rakastan sitä! Tykkään sen mausta ja se on myös kätevä eväs ja välipala. Ja yleensä aika halpakin, torilla yleensä 0,80-1,50 €/kg, Lidlissä usein 0,99-1,29 €/kg. Veikkaisin, että joku pari kiloa viikossa menee...
· Kevyen aterian lisäksi syötäviä välipaloja esim. mysli ja jugurtti, kaurapuuro, itsetehty smoothie (maustamaton jugurtti, banaani, marjoja, hunajaa), ja se banaani.
· Tietyt hyviksi huomatut edulliset tuotteet ostetaan Lidlistä, tietyt tuotteet esim. Citymarketista. Ostetaan melko paljon Pirkkaa, Euroshopperia ja Lidlin omia merkkejä kuten Milbonaa.
· Lidlissä useat "brändituotteetkin" on edullisempia kuin keskolla tai ässällä. Esim. Arla Naturan kermajuusto, jota juustoista eniten syödään, maksoi lähilidlissämme aiemmin normaalisti 5,79 €/kg, tarjouksessa vielä vähemmän, nykyään normaalihinta 5,45 €/kg! Ei toki ole halvin juusto, edameja saisi halvemmalla, mutta mun mielestä on hinta-laatu-suhteeltaan paras juusto. Citymarketissa sama köntti maksaa 6,99 €/kg. (Lidlissä muuten sama hiivapala maksaa 17 senttiä, mikä maksaa K-Supermarketissa 25 senttiä! Minimaalisen pieni ero rahassa, mutta prosentuaalisesti aika huima ero. Citymarketissa se taas on 19 senttiä.)
· Jos on esim. Pirkkatonnikalatarjous, ostetaan todella monia purkkeja kaappiin, koska ne säilyy niin hurjan pitkään, ja kuitenkin varmasti tulee kaikki syötyä vuoden sisällä. Tällä hetkellä meillä on kaapissa 10 purkkia tonnikalaa... Myös lyhyen säilyvyyden tarjoustuotteita hamstrataan, tietysti vain sen verran mitä varmasti ehditään käyttämään, esim. kun Lidlissä on Milbonan maustamattomat jugurtit tarjouksessa, syödään melkein joka päivä parin viikon ajan smoothieita, eikä edes kyllästytä (tai mä en ainakaan kyllästy, Puolisosta en ole täysin varma, en ainakaan muista että se olisi mitään nurissut).

Tässä salaatissa on ainakin basilikan, viinisuolaheinän, rucolan ja lehtisaalaatin lehtiä sekä fetaa, tomaattia, kurkkua, paprikaa ja kuivattuja gojimarjoja

No entä onko mun ruokavalio sitten terveellinen? Moni taatusti sanoisi, että siitä puuttuu sitä ja tätä, (ehkä proteiinia ja jotain tiettyjä vitamiineja,) mutta ei sitä kyllä varsinaisesti epäterveelliseksikään voi mielestäni sanoa. Ei varmaan ole liikaa rasvaa tai suolaa, eikä kuitenkaan pelkkää hiilihydraattiakaan. Enkä todellakaan syö pahaa ruokaa.

Seuraavassa postauksessa tulen kertomaan tarkemmin, mitä kaikkea olen viimeisten kuukausien aikana syönyt.

Miten syön alle satasella kuukaudessa (osa1)

Multa on kyselty useaankin otteeseen, miten ihmeessä ruokakulut voi olla alle satasen kuussa.

Päätin jo paljon aiemmin, että tästä asiasta pitää tehdä vielä lisää postauksia, mutta en ole oikein osannut aloittaa.
En ole ollut varma siitä, mistä näkökulmasta haluan asiaa lähestyä, miten siis toteuttaa tarkemman selonteon.
Olen miettinyt, että miten muut sitten syövät, mitä erikoista mun syömisessä on, kun en tunne syöväni erikoisesti.

Uuniin menossa lohkoina punajuurta, porkkanaa, perunaa ja bataattia

Olen ajatellut, että tekisikö sitten vain seurannan, että kuvaisi kaikki ruokakauppaostokset kuukauden ajan, mutta se ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. (Lyhyempi aika, esim. viikko, ei ole järkevää, koska yhtenä viikkona saatetaan ostaa ruokaa yli 50 €:lla ja toisena viikkona saatetaan ostaa vain parilla eurolla.) Tuntuu kuitenkin työläältä alkaa kuvaamaan kaikkia ostoksia kuukauden ajalta. Me käydään kuitenkin suunnilleen neljänä päivänä viikossa kaupassa, ja usein eri kaupoissakin samana päivänä. Kun tulee kotiin, haluaisi laittaa tavarat heti pakkaseen ja jääkaappiin, eikä alkaa niitä kuvaamaan.
Toisaalta pelkkien kuittien kuvaaminen tuntuu turhalta; tylsistä kuiteista ei näe, miltä tuotteet näyttää. En siis toistaiseksi ole toteuttanut tällaista systemaattista ostosseurantaa, mutta en sano ei koskaan, saatan myöhemmin vaikka innostuakin vielä.
Niin ja yksi mutta on kyllä myös se, että mietin, että jos raportoin kaiken, vaikuttaako se kuitenkin jotenkin alitajuisesti siihen, mitä valitsen. Epäilen siis otoksen vääristymistä, sitä että kuukauden aikana ostokset eivät olisikaan todellinen edustava otos, vaan jotain hieman silotellumpaa. Tai että ihan sattumalta sinä kuukautena ei ostettaisi jotain sellaista, jota normaalisti ostetaan paljon, ja ostettaisiin runsaasti jotain, mitä ei yleensä koskaan osteta.
Otoksen vääristymistä epäilen hieman myös siinä, että jos pitäisin vaikka viikon ajan ruokapäiväkirjaa, kuten eräs anonyymi viime kirjoituksen kommentissa ehdotti. Epäilen myös tätä kahdesta syystä; alkaisiko sitten jotenkin alitajuisesti syömään "paremmin" kuin normaalisti, ja tärkeämpänä sattuma, koska jonain viikkona saatetaan syödä kolmena peräkkäisenä päivänä samaa ruokaa ja seuraavat kolme peräkkäistä päivää samaa ruokaa ja taas jonain viikkona saatetaan syödä paljon enemmän vaikkapa pakastepitsaa tai grilliruokaa, mitä yleensä.

Grillattua ryynimakkaraa, possua, peruna-herkkusieni-paprika-sipuli-kesäkurpitsa-nyytti, salaattia ja patonkia

Päädyin siihen, että teen tämän alkukirjoituksen lisäksi kolme postausta;

· yleistä sepustusta, esimerkkejä ja selityksiä
· luettelo muutaman kuukauden aikana syödyistä ruoista
· esimerkkiostosreissuja kuitteineen

Lisäksi vielä lyhyt kirjoitus itsetehdystä leivästä, joka vaikuttaa oleellisesti ruokalaskuihimme.

Ruokamenot

Tammikuun ruokamenoni (sisältäen myös juomamenoja) oli vähän alle satasen. En vielä osaa sanoa, onko se edustava otos koko vuoden ajalta, vai onko ensimmäinen kuukausi sattumalta pienempi (tai isompi) kuin loppuvuonna. Joka tapauksessa mun ruokamenot on pienet, ja syitä tähän on useita:

· Töissä mulla on aina omat eväät, muuta mahdollisuutta ei itseasiassa olisikaan.
· Puolison kanssa syödään paljon itsetehtyä ruokaa, mutta myös eineksiä; eineksiä ostetaan lähinnä vain tarjouksesta tai jos ne on perushinnaltaankin edullisia.
· Syödään yleensä vain yksi lämmin ateria päivässä. (En kyllä ole varma, laskeeko tämä kustannuksia vai ei. Ehkä enemmänkin kertoo vain siitä, että ruokaa jaksaa paremmin tehdä itse, kun sitä ei tarvitse olla koko ajan tekemässä, ja siitä, että molemmat on melko pieniruokaisia, vaikka jonkin verran liikuntaakin tulee harrastettua.)
· Käyn todella harvoin ravintoloissa ja kahviloissa.
· Suurin osa hedelmistä ja vihanneksista ostetaan kauppatorilta, jossa ne on halvempia kuin ruokakaupoissa.
· Ostetaan usein -30 % tai -50 % tai 1 € -laputettuja ruokia.
· Hävikkiä on hyvin vähän; ruokaa ei juurikaan jouduta heittämään roskiin.
· Puoliso leipoo usein itse leipää.
· Ollaan sekasyöjiä, mutta kasvisruokaa tulee tehtyä useammin kuin ruokia, joissa on lihaa tai kalaa.
· Kummallakaan ei ole laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa tai muuta kallista ruokarajoitetta.
· Ruokajuomana on yleensä vettä. Alkoholia, limsaa, kahvia ja teetä tulee kyllä ostettua, mutta melko vähän ja melko edullista. (Limsa lähes aina halvinta, kahvi keskihintaisena.)

Varmasti syitä on vielä lisää, mutta en muista niitä tähän hätään luetella. Tuleeko lukijoille mieleen joitakin tästä puuttuvia asioita, miksi omat ruokakulut on pieniä (tai suuria)?

Kuvassa itsetehtyä nokkosleipää ja kirsikkatomaatti-nokkospesto-pastaa