· Tällä kertaa oli erikoinen poikkeusvuosi, jolloin tuli siten myös ennätyksiä;
Vuonna 2023 oli "peruslukujen" osalta:
- suurituloisin yksittäinen kuukausi; 12 439,76 € (maaliskuu)
- suurimmat kuukausisäästöt; 12 031,55 € (maaliskuu)
- suurimmat vuositulot; 27 380,61 € (2281,72 €/kk)
- suurimmat vuosisäästöt; 23 102,43 € (1925,20 €/kk)
Menoissa ei tullut ennätyksiä kuukaudessa tai vuodessa suuntaan eikä toiseen.
Näissä tämän postauksen luvuissa ja kuvioissa ei tuloissa ja säästöissä ole mukana perintönä saatua reilua sataatonnia. Perintöverotuspäätöstä en ole vieläkään saanut, enkä siten voi laskea tarkkaa nettorahamäärää, joka perintönä tuli. Olisin toki voinut laskea kaiken rahan tuloihin ja ensi vuonna perintöveron menoihin, mutta en näin halunnut tehdä. Tässä kuitenkin arvio vuoden kokonaisuudesta, jossa perintöraha olisi mukana;
Vuoden kokonaistulot n. 134 300 €
Vuoden menot n. 4 300 €
Vuoden kokonaissäästöt n. 130 000 €
Säästöprosentti n. 97!
Sitten tarkemmin kaikkiin vuoden lukuihin, joissa ei ole huomioitu perintörahaa:
· Vuoden tulot;
Kaikki nettotulot siis 27 380,61 € (2281,72 €/kk).
Kuukausitulot oli enimmillään 12 439,76 €, vähimmillään 720,10 €.
Palkkatulot oli enimmillään 1343,53 €, vähimmillään 0 €.
Työttömyyskorvaus (kelan soviteltu peruspäiväraha) oli enimmillään 1126,56 €, vähimmillään 0 €.
Pääomatulot on suurimmat koskaan! Siellä on perintönä saamistani osakkeista saatujen osinkojen lisäksi korkotuloja neljältä eri tililtä ja S-osuuksista sekä lunastamieni rahasto-osuuksien voittoja.
Muissa tuloissa on mm. kirppistuloa ja galluppeihin vastaamisesta saamillani pisteillä lunastettuja lahjakortteja.
· Vuoden menot;
Kaikki menot siis 4278,18 € (356,52 €/kk).
Kuukausimenot oli enimmillään 572,08 €, vähimmillään 227,32 €.
Vastikkeen
n. 123 € (sisältää hoitovastikkeen lisäksi veden ja sähkön)
lisäksi menoni olivat keskimäärin n. 233 €/kk; enimmillään 447,43 € ja
vähimmillään 102,67 €.
Vastike, ruoka, puhelin ja netti oli yhteensä 3243,13 € eli 76 % menoista, kaikkeen muuhun meni yhteensä 1035,05 € eli 24 %.
2023 menoni oli siis n. 360 €/kk. Tästä n. 36 % meni asumiseen, 32 % syömiseen ja juomiseen ja 32 % muuhun.
keskimääräinen kuukausi; menot 15,62 % tuloista
· Säästöön;
Kaikki säästöt siis 23 102,43 € (1925,20 €/kk). 84,38 % tuloista.
Kuukausisäästöön jäi enimmillään 12031,55 €, ja vähimmillään 216,20 €.
Säästöprosentti oli enimmillään 96,72, ja vähimmillään 27,43, ja
säästöön jäi kolmea kuukautta lukuunottamatta muina kuukausina yli 50 %
tuloista, kuutena kuukautena yli 75 %.
· Tarpeelliset lisätiedot vuoden rahavirroista, koska listaamissani tuloissa ja menoissa ei näy seuraavia asioita;
· Lunastin Nordnetin ja Seligsonin rahastoista osuuksia vajaalla 1000 €:lla.
· Seligsonin ja Nordnetin rahastoihin laitoin yhteensä n. 25 000 €.
· En ole huomioinut laskelmissa pullopantteja, jotka on vähentäneet ruokakuluja. Enkä k-plussaa tai Lidlin etuja.
· Varallisuustilanne;
Vuoden
2023 joulukuun lopussa mulla oli varallisuutta n. 150 000 €:n arvosta listaamattoman yhtiön osakkeissa, n. 135 000 € osakerahastoissa, n. 65 000 €:n arvosta
asunnonpuolikkaassa, ja tileillä n. 141 000 €.
Velkaa 0 €. (Perintöverovelka arvioitu pois tilirahasta.)
Nettovarallisuus n. 491 000 €.
Nettovarallisuuteni nousi vuodessa arviolta n. 293 000 €. Suurin osa tästä oli tietenkin perinnön ansiota, mutta mukana on myös reilusti sijoitusten arvonnousua ja säästöjä.
· Tavoitteiden täyttyminen;
Vuodelle 2023 en asettanut numeraalisia tavoitteita, mm. koska tiesin, että saan perintöä, mutta en tiennyt mitä ja kuinka paljon. Asetin kuitenkin tavoitteeksi pöyhiä ja analysoida ajatuksiani ja valmistautua taloudellisesti riippumattomaksi heittäytymiseen.
Vuodenvaihteessa ajatukseni oli aika sekavia. Toisaalta kihisin innosta ja onnesta, että vihdoin pääsen eroon kaikesta byrokratiapaskasta, auktoriteettitraumoista ja oravanpyörässä raahautumisesta. Toisaalta pelkäsin enkä uskaltanut vielä uskoa onneani todeksi. Mitä jos perunkirjoituksessa jokin menisikin aivan eri tavalla mitä odotin? (Se viivästyikin parista syystä ja matkalla oli monta väärinkäsitystä enkä ollut ainoa lopputulosta ihmettelevä.) Mitä jos ostetaankin kallis asunto ja otetaan kallis asuntolaina ja vanha asunto pitääkin myydä halvalla? Mitä jos jokin odottamaton asia menee pieleen ja hauraat suunnitelmani epäonnistuu? Tunsin päättämättömyyttä siitä, miten lopetan työkkärin ja kelan asiakkuuden. En osannut heti täysin lopettaa töitäkään, vaan ajattelin että ehkä haluan hivuttaa ne vähemmäksi ja lopettaa kokonaan vasta kesän jälkeen. En osannut päättää mitään. Kaipasin taukoa suunnitteluun. Aika ironista oikeastaan; Olin taas niin läkähdyksissä ja uupunut, ettei ollut kaistaa ajatella miten sen paskan lopetan. Koin myös hieman haikeutta silloisen työpaikan ja osan työkavereiden jäämisestä pois elämästä, joten en ollut valmis siihen heti. Koin painetta, että pitää miettiä, mitä etuja haluan vielä käyttää ennen kuin menetän ne (oman konsernin henkilöstöostoetu sekä myös kauppakeskuksen henkilöstöostoetu), mutta en jaksanut pohtia sen tarkemmin.
Miten sitten onnistuin tavoitteessani muutoksiin valmistautumisessa? Ennen perinnönjakoa en mitenkään. Kaikki tuntui epämääräiseltä mössöltä ja koin olevani hukassa. Kun jako saatiin tehtyä, hommat selveni huimasti, mutta koska on pitänyt odotella verottajalta laskelmaa perintöverosta, en vieläkään ole päässyt täysin kiinni konkreettisiin täsmällisiin lukuihin. En myöskään oikein päässyt kiinni muuten tulevaisuuden ajatteluun, ja marraskuussa tekemäni epäonninen työpaikan valinta vei kaiken energian. Mutta kauheudessaan se kokemus kuitenkin vahvisti ajatusta siitä, että työelämä ei tosiaan ole mua varten. Vuoden lopulla tein myös päätöksen, että byrokratiasta ja tuista irtaudun kun saan käytettyä peruspäivärahapäivät loppuun, ja olisi työmarkkinatukeen siirtymisen aika. Aion siis nostaa vielä muutaman kerran työttömyyskorvaukset, mutta työmarkkinatukea en aio hakea, vaikka sitäkin soviteltuna saisin. Eli onnistuiko tavoite vai ei? En ole varma, onnistuiko kunnolla, mutta ainakin osittain. Tämän tavallaan välivuoden jälkeen olen nyt valmiimpi kohtaamaan vuoden 2024, jolloin vihdoin hyppään oravanpyörästä.
Vaikken vuodelle 2023 asettanut numeraalisia tavoitteita, niin koontina vielä kuitenkin mitä kävi;
- Nettovarallisuus ylitti 200 000 €:n rajan tammikuussa.
- Rahastosijoitukset ylitti 100 000 €:n rajan tammikuussa.
- Nettovarallisuus ylitti 400 000 €:n rajan maaliskuussa.
- Säästöprosentti oli joko n. 84 tai 97!
Vuodelle 2024 päätin juuri äsken asettaa jälleen numeraalisiakin tavoitteita;
- Säästöprosentti yli 50.
- Nettovarallisuus ylittää 520 000 €.
- Rahastosijoitukset ylittää 150 000 €.
Sekä epämääräinen mutta tärkein;
- Nauttia elämästä taloudellisesti riippumattomana (huhtikuun jälkeen), kun aluillaan on nyt loppuelämäni ensimmäinen vuosi.
