tiistai 28. maaliskuuta 2023

Työuupumus, paska työelämä

Perimmäinen syy, miksi olen haaveillut hyvin pitkään taloudellisesta riippumattomuudesta, on työelämän uuvuttavuus.

Mulla on mielenterveysongelmahistoriaa, enkä ole yli 15 vuoteen ollut kunnolla työkykyinen. Mun ongelmat on johtunut sekä työelämän ulkopuolisista seikoista, että itse työstä. Olen uupunut osa-aikatöissäkin pahasti. Nelipäiväinen työviikko on mulle liikaa.

Joitakin ajatuksia/kokemuksia mitä olen kohdannut yli 20-vuotisen työhistoriani aikana useissa eri työpaikoissa (tai no, lähinnä nää on kyllä viimeisen 10 vuoden ajalta);

- Töissä on ollut riittämätöntä perehdytystä ja liian nopeasti on joutunut yksin pähkäilemään, miten helvetissä jotain asiaa pitäisi tehdä, kun kukaan ei ole opettanut.
Matalapalkkaiseltakin oletetaan todella hyvät tiedot ja taidot. Työkuorma ja kiire voi olla musertavaa. Muutoksia työhön voi tulla pikavauhdilla. Organisaatio ja esihenkilö voi muuttua niin että pitkään aikaan pomo ei esim. tiedä mitä työssäni teen tai pitkään aikaan en edes tiennyt, minkä niminen hän on saati tavannut häntä. Sairaan stressaavaa.
- Asiakaspalvelutyössä asiakkaat saattaa olla hyvin ilkeitä, vihaisia, töykeitä ja vaativia. Olen monta kertaa itkenyt töissä jonkun paskan asiakkaan takia. Olen kyllä kohdannut myös typeriä yritysasiakkaita, mutta suurin osa näistä hankala ihminen -kokemuksista on käsittämättömän hirveistä kuluttaja-asiakkaista. Miten voi olla, että niin monet on niin tylyjä ja tyhmiä asiakaspalvelijoita kohtaan?
- Olen ollut toimipisteissä, jossa ei ollut lämmintä vettä, ei ollut wc:tä, ei ollut jääkaappia eväille,
ei ollut mahdollisuutta istua, on ollut hyvin kuuma tai tosi kylmä, on ollut liian meluisaa, on ollut liikaa keskeytyksiä.
- Kävin neljän vuoden aikana läpi kolmen eri firman yt:t. Toisen ja kolmannen välissä olin työttömänä mukana tehostetun työnhaun pakotuksessa, jossa karenssin uhalla mua tungettiin sellaisten työpaikkojen haastatteluihin, joihin en olisi voinut mennä töihin.
- Vuokratyöfirmat rikastuu turhana välikätenä toimimisesta, mutta eivät usein tarjoa työterveyshuoltoa. Lääkärintodistusta kuitenkin vaaditaan, ja sairauslomakorvaus on usein vain 50 % palkasta, jos sitäkään. Tämän vuoksi monet työntekijät on sairaana töissä. Myös korona-aikana liveasiakaspalvelussa. Perseestä. Ahdistavaa. Itse en juuri ole ollut fyysisesti sairaana töissä, vaan olen "perunut" työvuorot 0 € palkalla, mutta tiedän varmaksi pari työkaveria, jotka on ollut flunssassa tartuttamassa sitä muihin, koska ei ole ollut mahdollisuutta sairauslomaan.
- Useissa työpaikoissa työntekijöitä on kohdeltu keskenään eriarvoisesti. En tarkoita mitään sellaista, että se, että pomo saa parempaa palkkaa ja työpuhelimen, olisi epäreilua, vaan esim. sitä, että samaa työtä tekevistä vain osa voi saada vaikkapa erilaisia bonuksia, työvaatteita, kulttuuriseteleitä, työmatkapyörän. Tai sen työterveyshuollon ja sairausloman ajalta palkkaa. Nämä on pahalta tuntuvaa rakenteellista eriarvoistamista, ja sitten on lisäksi ollut esim. sitä, että tiettyjä tyyppejä suositaan sunnuntaivuorojen saamisessa.
- Myös suuremmassa kaavassa eriarvoisuus ja epäreiluus on ärsyttänyt. Otetaanpa esimerkiksi tasa-arvoisena hehkutettu tuorein kaupan alan neuvottelutulos. Siinä on yhtenä elementtinä kertaerä, jonka saavat vain ne, joilla sattuu tiettynä aikana olemaan voimassa pysyvä tai pitkä määräaikainen työsopimus, ei esim. keikkasopparilaiset tai ne, joilla määräaikaisuuksissa on tauko juuri keväällä. Sillä ei ole merkitystä, kuinka monta tuntia töitä tekee, vain sillä, mitä sopparissa lukee minimituntimääränä. Myöskään kesäkuussa nousevat palkat ei nouse kaikilla saman euromäärän mukaan, vaan tuntipalkkaa taulukon mukaan saavilla nousu voi olla vähemmän kuin 0,66 €/h, mitä on hehkutettu. Pyrkimys euromääräisiin korotuksiin prosenttimääräisten sijaan on toki erittäin hyvä, mutta toteutus jäi nyt vähän surkeaksi. Tässäkin "tasa-arvoistavassa" tes-ratkaisussa kun paremmassa asemassa olevat saivat jälleen suuremman määrän lisää euroja kuin huonommassa asemassa olevat.
Sekin on monesti harmittanut, että usein pitkissäkään määräaikaisissa työsuhteissa ei kerry palkallista lomaa. Määräaikaisuuden päätyttyä toki saa saman verran lomakorvausta (mulla nyt 10 % palkasta) mitä saisi loma-ajalta palkkaa, mutta lomaraha (
5 % palkasta) jää saamatta. Tällaiset pienetkin jutut kyllä kovasti vituttelee. En ole katkeroitunut sentään.

Mitä hyvää töissäkäymisessä on ollut;
- Osa työkavereista on ollut kivoja, ja pari ystävääkin on näistä jäänyt elämääni.
- Pienistä palkoista huolimatta rahaa on saanut kivasti säästettyä. Ei ole ollut pakko hakea sovitellun työttömyyskorvauksen lisäksi muita tukia. Ei ole ollut pakko olla sairausloma -- kuntoutustuki -- eläkehakemuksen hylkäys -- työelämä -- uupumus -- sairausloma -limbossa.
- Työmatkapyöräilystä olen saanut hyötyliikuntaa. Itse työkin on monesti ollut jotenkin fyysistä, mutta aina ei hirveän terveellä tavalla.
- Työkkäri ja kunta on ahdistellut vähemmän kun ei ole ollut kokonaan työtön.
- On saanut kokemusta siitä, että kuuluu johonkin. Että on osana tiimiä.
- On saanut ilmaista teetä ja kahvia (yleensä).
- On saanut ostaa yrityksen myymiä tuotteita henkilökunta-alennuksella.

Mutta siis, kokemani työelämä on ollut mulle aivan liian stressaavaa, ja on hyvä, että jatkossa mulla on aikaa ja energiaa muulle elämälle. En ole kokenut työntekoa merkityksellisenä ja mielekkäänä vaan pakollisena pahana.
Uskon, että muunkinlaista työelämää on monille muille olemassa kuin paskaa, mutta itseni kohdalle en usko sen olevan mahdollista. Nyt kun työt selvästi vähenee ja joskus vielä (kun vain päätän koska) loppuu kokonaan, en koe pelkästään iloa ja helpotusta, vaan päällimmäisenä on valtava väsymys. Siitä pitää ensin toipua. Riemu vapaudesta tullee myöhemmin. Mutta helpotus ja ilo silti vähän kuplii jo!

Ja loppuun vielä podcast-suositus; Heta Tuppuraisen 'Uppoava v***n laiva', sarja työuupumuksesta ja paskasta työelämästä. (Linkki Spotifyhyn)


perjantai 10. maaliskuuta 2023

Perintö

Olen nyt saanut perintöä, elämäni ensimmäistä kertaa, kun sukulaiseni valitettavasti kuoli viime vuonna.

Muuten en kerro vainajan omaisuudesta kuin itselleni tulevasta, mutta sananen perinnönjaosta silti; Ei hitto mitä säätöä. Ei siis todellakaan ollut maailman yksinkertaisin prosessi tää perunkirjoitus ja omaisuuden jako, vaikka heti toki laki-ihminen palkattiinkin asioita hoitamaan. Oli monta epäselvyyttä ja hankalaa väärinymmärrystä matkalla. Helpolla tästä jakamisesta kuolinpesän osakkaista ei päässyt kukaan, mutta saatiin sentään jaettua, niin ei jäänyt keskeneräisenä roikkumaan, ja kaikki on siitä helpottuneita. Eikä kukaan siis riitautunut kenenkään kanssa.

Ensinnäkin sain vuonna 2021 tältä sukulaiseltani lahjaksi 25 000 €, ja nyt tämä lahja ja siitä maksamani lahjavero (1700 €) mahdollisesti huomioidaan osana perintöä, ja siten tuosta summasta maksamani vero ei olekaan riittävä, vaan maksan vielä tästä osuudesta 2300 € lisää veroa. Varmistuu kun verottajan päätös tulee.

Saan perinnöksi:
- listaamattoman yhtiön osakkeita
- rahaa

Rahat on kohta tulossa tililleni ja osakeomistusmuutos on jo merkitty yhtiön papereihin (osakkeet eivät siis ole säilytyksessä arvo-osuustililläni, vaan yritys hoitaa omistusluettelon hallinnoinnin).
Musta tuli siis yksi näistä toistaiseksi etuoikeutetuista listaamattoman yhtiön omistajista, joille osinkoverotus on pienempää kuin pörssiyhtiön omistajana olisi. Elämäni ensimmäiset osingot näette maaliskuun kuukausikatsauksessa.

Verottajan päätös ei siis ole vielä tullut, joten en kerro vielä tarkkoja summia. Mutta yli satatonnia rahaa sain ja yli sadalla tonnilla on osakkeet arvotettu ja yli 30 000 € on veroja tulossa maksettavaksi. Palaan näihin (kesällä?) kun verottajan päätös on tullut ja homma on selvillä.

Suuren perinnön myötä identiteettini pienituloisesta pihistelijästä on muuttumassa rikkaaksi pihistelijäksi.

En tiedä olenko jo aivan ehdottoman varmasti taloudellisesti riippumaton, vai liittyykö listaamattoman yhtiön osakkeisiin ja osinkoihin niin suuri riski, että oikein huonotkin skenaariot on mahdollisia. Toki itse rakentamani rahastovarallisuus tuo vakaudessaan ja hajautuksessaan paljon turvaa ja nämä lienee yhdessä jo tuplat ellei jopa triplat mitä firetykseeni vaaditaan.

Tänä vuonna totuttelen, laskeskelen ja kaikin tavoin tarkemmin vielä prosessoin muutosta ja valmistaudun sanomaan työkkärille "kiitos edellisistä vuosista, jotka byrokratiallaan aiheutti mulle pahoja mielenterveysongelmia, toivottavasti ei tarvitse enää koskaan olla yhteydessä", ja heittäytymään pelkästään pääomatulojen ja säästöjen varaan.

Ehkä vapaus työkkäristä on yhtä tärkeä kuin vapaus palkkatyöstä tuomaan fiiliksen taloudellisesti riippumattomana. Mutta koska minkään tuen saaminen loppuu sitten täysin yli 25 vuoden ajaksi ennen vanhuuseläkkeelle pääsyä, en riemusta kiljuen heti lopettanut korvauksen nostoa, vaan odottelen rauhassa sopivaa hetkeä. Vain työmarkkinatukeenhan vaikuttaa pääomatulot, ansiosidonnaiseen tai peruspäivärahaan ei, ja mulla on peruspäivärahapäiviä nyt jäljellä yli 200. Ehkä siis nostelen ne jopa loppuun asti, jos ei ala taas työkkäri tai kunta pakotuksineen vitutella tarpeeksi jo sitä ennen.

Työn totaalinen lopettaminen taitaa myös olla yllättävän vaikea päätös. Nyt olen jo vähentänyt huomattavasti, ja keskustellut pomon kanssa tulevaisuuden vaihtoehdoista. Ehkä siis annan tahdin nyt hiipua ensin kunnolla, jotta olen valmis muutokseen. (Miten voikin tuntua niin vaikealta lopettaa työssäkäynti, vaikka siitä olen yli vuosikymmenen haaveillut? Tähän liittyy ehkä eniten työkaverit ja johonkin tiimiin kuulumisen tunne. Itse työ kuormittaa valtavasti edelleen eikä juuri tuo mielekkyyttä tai merkityksellisyyttä. Mutta silti tuntuu kovin haikealta.)

Vaikka kuolemasta on jo aikaa, perunkirjoitus venähti hyvin pitkälle ja lopputulos oli melkein loppuun asti epäselvää, joten en uskaltanut luottaa vahvaan rikastumiseeni ennen kuin nyt kun kaikki (paitsi verotus) on tiedossa. Nyt alkaa matka rikkaana.

En todellakaan osannut odottaa tällaista lopputulosta, että musta tulee oikeasti rikas. Olen tietenkin hyvin kiitollinen siitä, että suuri perintö mahdollistaa mulle taloudellisen riippumattomuuden, jota toki jo itsekin olin pitkälle rakentanut vuosien ajan. Mutta haaveilusta ja varautumisesta huolimatta tää tuli silti aika äkkiä, ja tässä on sopeuduttavaa. Työuupumuksen myötä olo on nimensä mukaisesti uupunut, eikä automaattisesti taloudellisen vapauden myötä tule sellaista yli äyräiden pursuavaa intoa. Vaan pikkuhiljaa voimistuvaa helpotusta. Riemun aika on myöhemmin.

Näistä identiteettimuutoksista postaan lisää, kunhan vaan saan ajateltua lisää. Jo tätä kirjoittaessa tuntui oivalluksia tulevan. Esim. ei kyllä ole mitään järkeä jatkaa työssä josta en pidä, vaikka pidän työkavereista. On kuitenkin niin paljon sitä uuvuttavaa ja typerää sisältöä työnteossa ja harmittavat rakenteet, että ihana pomo ei pelasta riittävästi. (Paskoilla rakenteilla tarkoitan mm. vuokratyöfirmaa, joka ei tarjoa työterveyshuoltoa. Mutta nyt ei pitänyt ollenkaan valittaa paskasta työelämästä, koska ajattelin tästä teemasta kirjoitella myöhemmin ihan erikseen, mutta ajatukset nyt rönsyilee ja sinkoilee sinne tänne...) Mutta koen, että kun lopetan täysin, niin sitten myös lopetan täysin, joten teen sen vasta kun olen kokeillut jonkin aikaa miltä todella tuntuu vähempi työskentely "harrastuksenomaisesti".

lauantai 4. maaliskuuta 2023

Helmikuu 2023

Helmikuun tulot;

P
alkkatulot: 1343,53 €
Työttömyyskorvaus: 252,00 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 1595,53 €
(Summat nettona)

* Palkassa on neljän viikon työvuorojen lisäksi 3 kk:n lomakorvaukset.

* Työttömyyskorvaus on neljän viikon soviteltu peruspäiväraha.


Helmikuun menot;

Vastike: 124,65

M
uut menot 216,47 €;

Perusruokakauppaostokset: 111,18
Kulttuuri ym. huvi: 22,50

Lahja: 21,60
Vakuutus: 19,17
Bussi: 18,09
Puhelin ja netti: 13,95 € (Moin mobiililiittymä kuukaudelta 9 € ja Telian kiinteä netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)

Vaatteet: 9,98

Yhteensä: 341,12 €
(Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 1595,53 - menot 341,12 = 1254,41 € säästöön. Säästöprosentti 78,62.


Menot 341,12 € =21,38 % tuloista 1595,53 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 2020 €.

maanantai 13. helmikuuta 2023

Nettovarallisuus yli 200 000 €!

Varallisuuteni arvo on yli 200 000 €!

Tämä oli yksi viime vuoden tavoitteistani, joka ei täyttynyt ihan vielä joulukuussa, mutta nyt viime kuussa, tammikuussa 2023, kyllä!

Toki tämä on vain arvio, ja luku hieman heittelee. Velkaa minulla ei ole, joten varallisuus=nettovarallisuus.

Reilun 200 000 €:n varallisuuteni sisältää;

* Osakerahasto-osuuksia, arvo nyt n. 106 000 €;

· Nordnet n. 66 000 €
· Seligson n. 40 000

* Velaton asunnonpuolikas, arvo n. 65 000

* S-osuudet 1400

* Tilivarat ja käteinen n. 31 500 €, joista

· Bank Norwegianin talletus 28 000 €, ja
· käyttövarat yht. n. 3500 €;
- S-pankissa
- Nordnetissä
- Konkreettisena käteisenä

Yhteensä kaikki siis n. 204 000

Kuvioon vähän yksinkertaistin (poistamalla s-osuuksien erityismaininnan);



Nettovarallisuuteni ylitti 150 000 € vuoden 2021 heinäkuussa. Viimeisimpään +50 k kertymiseen meni siis puolitoista vuotta! Silloin heinäkuussa ajattelin, että 200 000 €:n tavoite voisi täyttyä vuonna 2024, mutta tähän tuli väliin mm. 2021 marraskuussa saamani yli 20 000 €:n rahalahja.

Nettovarallisuuteni ylitti 100 000 € joulukuussa 2018, joten tähän edelliseen +50 k matkaan meni reilu 2,5 vuotta. Ja ihan ensimmäiseen 50 k etappiin meni n. 30 vuotta ja toiseen n. 4. Eli;

0 -> 50 000 €;                  n. 30 vuotta

50 000 € -> 100 000 €;    n. 4 vuotta

100 000 € -> 150 000 €;  n. 2,5 vuotta

150 000 € -> 200 000 €;  n. 1,5 vuotta

Eli nyt 38-vuotiaana siis 200 000 €:n varallisuus. Nyt alan pitää itseäni varakkaana ihmisenä pienituloisuudesta huolimatta. Jännää. Ja myöhemmin tänä vuonna tulevan perinnön myötä alan olla jo huomattavan varakas muidenkin mittapuulla. Outoa.

keskiviikko 8. helmikuuta 2023

Osakerahastosijoitukset yli 100 000 €!

Rahastosijoitusteni arvo ylitti jo 100 000 €!

· Osakerahasto-osuuksieni arvo on siis tällä hetkellä noin 105 500 €;

* Nordnet n. 65 600 €;
- Suomi n. 15 900 €
-
Ruotsi n. 11 400 €
-
Norja n. 10 200 €
- Spiltan Aktiefond Investmentbolag n. 8900 €
-
Handelsbanken USA n. 8400 €
-
Tanska n. 5700 €
- Handelsbanken
Eurooppa n. 5100 €

* Seligson n. 39 900 €;

- Global Top 25 Brands n. 12 900 €

-
Global Top 25 Pharma n. 7600
-
Pohjois-Amerikka n. 7600 €
- Aasia n. 6600 €
- Eurooppa n. 5200  €


Merkintöjen osuus tällä hetkellä reilu 80 000 € ja arvonnousun reilu 20 000 €. Noin 26 % plussalla.

Kun aloitin sijoittamisen 7-8 vuotta sitten, en mitenkään voinut kuvitella, että mulla vois olla 100 000 € jo kasassa alle neljäkymppisenä! Hyvältä ja hurjalta tuntuu.

lauantai 4. helmikuuta 2023

Tammikuu 2023

Tammikuun tulot;

P
alkkatulot: 828,53 €
Työttömyyskorvaus: 270,47 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 1099,00 €
(Summat nettona)

* Palkka on neljän viikon ajalta.

* Työttömyyskorvaus on neljän viikon soviteltu peruspäiväraha.


Tammikuun menot;

Vastike: 136,20
€ (Hoitovastike sähkö- ja vesiennakkoineen 124,65 € - puolen vuoden ajalta vesimaksuennakoiden palautusta + vuoden ajalta sähkön lisälasku. Hoitovastike nousi siis n. 0,24 €/m2, lähinnä kaukolämmön hinnan nousun vuoksi.)
M
uut menot 250,90 €;

Perusruokakauppaostokset: 119,48
Jäsenyys: 70,00
(Suomen luonnonsuojeluliiton (38 €) ja Animalian (32 €) vuosijäsenmaksut)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 20,46

Puhelin ja netti: 13,95 € (Moin mobiililiittymä kuukaudelta 9 € ja Telian kiinteä netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Pyöräily: 11,45

Kosmetiikka ja hygienia: 10,22
Terveys: 5,34

Yhteensä: 387,10 €
(Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 1099,00 - menot 387,10 = 711,90 € säästöön. Säästöprosentti 64,78.


Menot 387,10 € = 35,22 % tuloista 1099,00 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 3370 €.

maanantai 30. tammikuuta 2023

Vuoden 2022 tulot, menot ja säästöt

· Tällä kertaa ei tullut varsinaisia ennätyksiä;

Kuukausitulot, -menot ja -säästöt ei siis ollut ennätyksellisen pieniä tai suuria. Joulukuun 2022 säästöprosentti 92,99 oli kuitenkin melkein ennätys; Marraskuussa 2021 meni poikkeuksellisten suurten tulojen takia 98,91 % säästöön, joten jos sitä ei lasketa, nyt tuli suurin kk-säästöprosentti.

Vuosituloissa, -menoissa ja -säästöissäkään ei tullut ennätyksiä suuntaan tai toiseen. Mutta tulot ja säästöt olisi suurimmat, ellei 2021 olisi ollut poikkeuksellisen suuria tuloja.

Sitten tarkemmin näihin ja kaikkiin muihin vuoden lukuihin:


· Vuoden tulot;



Kaikki nettotulot siis 17955,86 € (1496,32 €/kk).

Kuukausitulot oli enimmillään 2994,60 €, vähimmillään 604,62 €.

Palkkatulot oli enimmillään 1879,22 €, vähimmillään 76,26 €.

Keskimäärin 897,59 €/kk.
Työttömyyskorvaus oli enimmillään 604,96 €, vähimmillään 33,40 €.
Keskimäärin 337,95 €/kk.
Pääomatuloissa on korkotuloja tileiltä ja S-osuuksista sekä lunastamieni rahasto-osuuksien voittoja.

Lahjoissa on myös vuoden 2021 joululahjarahaa helmikuussa.

Muissa tuloissa on mm. galluppeihin vastaamisesta saamillani pisteillä lunastettuja lahjakortteja.


Tänä vuonna palkkatulot 10771,04 € oli suurimmat koskaan. Entinen ennätys oli 9470,79 € (2021).

Työttömyyskorvaus 4055,40 € olikin suurten palkkatulojen myötä pienin viimeisen 9 vuoden ajalta. (Sitä ennen taas korvaus oli aina vieläkin pienempi.)

Pääomatulot 865,67 € oli 2. suurimmat ikinä. Suurimmat 1023,49 € oli vuonna 2014 ASP-lisäkoron vuoksi.




· Vuoden menot;




Kaikki menot siis 4238,82 € (353,24 €/kk).

Kuukausimenot oli enimmillään 740,90 €, vähimmillään 209,93 €.
Vastikkeen 118,23 € (sisältää hoitovastikkeen lisäksi veden ja sähkön) lisäksi menoni olivat keskimäärin 235,01 €/kk; enimmillään 622,95 € ja vähimmillään 91,98 €.

M
enoni olivat hieman suuremmat mitä edellisinä vuosina 2019-2021, lähinnä kymmenen viime vuoden keskitasoa.




2022 menoni oli siis n. 350 €/kk. Tästä n. 35 % meni asumiseen, n. 31 % syömiseen ja juomiseen, ja n. 34 % muuhun.



 

keskimääräinen kuukausi; menot 23,61 % tuloista



· Säästöön;




Kaikki säästöt siis 13717,04 € (1143,09 €/kk). 76,39 % tuloista.

Säästöön jäi enimmillään 2784,67 €, ja vähimmillään 94,34 €.
Säästöprosentti oli enimmillään 92,99, ja vähimmillään 14,86, ja säästöön jäi vain tuota yhtä kuukautta lukuunottamatta muina kuukausina yli 50 % tuloista.

Suurista tuloista johtuen vuoden säästösumma oli siis toiseksi suurin heti poikkeuksellisen viime vuoden jälkeen.

Kaikki uudet säästöt voi laskea menneen rahastoihin ja lisäksi säästötililtä vielä vanhoja säästöjä n. 31 000 €.


 · Tarpeelliset lisätiedot vuoden rahavirroista, koska listaamissani tuloissa ja menoissa ei näy seuraavia asioita;


· Lunastin Nordnetin rahastoista osuuksia n. 120 €:lla ja Seligsonista n. 860 €:lla.

· Seligsonin ja Nordnetin rahastoihin laitoin yhteensä n. 45 000 €.

· En ole huomioinut laskelmissa pullopantteja, joista on tullut rahaa arviolta n. 20 € vuodessa. Ne on vähentäneet ruokakuluja.


· Varallisuustilanne;


Vuoden 2022 joulukuun lopussa mulla oli varallisuutta n. 98 000 € sijoituksissa, n. 65 000 €:n arvosta asunnonpuolikkaassa, ja tileillä n. 35 000 €. Velkaa 0 €.
Nettovarallisuus n. 198 000 €.


Varallisuuteni kasvoi vuodessa n. 13 000 €. Kasvu oli saman verran kuin säästöt, ja rahastojen arvonlasku oli samoissa kuin merkitty asunnon arvonnousu (5000 €).
Asunnon arvoa olen arvioinut hyvin varovaisesti vuosien aikana, nyt merkitsin ekan kerran isomman hyppäyksen, vaikkakin just tää vuosi voi olla se, jolloin arvo jopa laski muutaman tonnin. Mutta kun katsoo taloyhtiön toteutuneita myyntihintoja ja alueen pyyntihintoja, kirittävää todelliseen arvoon lienee edelleen tälläkin arvoarviolla, jonka itseasiassa päätin jo viime tammikuussa. Joten olkoon nyt noin. Pidetään vaikka tossa kunnes todellinen arvo mahdollisesti lähivuosina myydessä selviää.


· Tavoitteiden täyttyminen;

Vuodelle 2022 asetin seuraavat tavoitteet;

- Säästöprosentti yli 50.

-
Nettovarallisuus ylittää 200 000 €.
-
Rahastosijoitukset ylittää 75 000 €.

Säästöprosentti oli 76 eli yli 50
.

Nettovarallisuus ei ihan vielä 2022 ylittänyt 200 000 €:n rajaa, pari tonnia jäi alle.

Rahastosijoitukset ylitti 75 000 € jo heinäkuussa.

2/3 tavoitteista siis täyttyi. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että sain itseni tunkemaan reippaasti rahaa sijoituksiin, kun kurssit laskivat.


Vuodelle 2023 en aseta vastaavia numeraalisia tavoitteita. Sen sijaan asetan merkittävämpiä tavoitteita; Aion käydä läpi
sitä, mitä oikein elämältäni haluan. Aion pohtia suuria muutoksia. Mitä, milloin, miten? Vaikka vielä 2023 ei tapahtuisi merkittäviä konkreettisia muutoksia, valmistaudun siihen, että suuria muutoksia kyllä on tulossa. Perinnön myötä taloudellinen riippumattomuuteni aikaistuu yhtäkkiä huomattavasti, enkä ole vielä ehtinyt kunnolla valmistautua tähän. Asunnonvaihto saattaa tulla vastaan, joka vie aikaa, energiaa ja rahaa, ja joka vaikuttaa siten paljon kaikkeen muuhun. Saatan lopettaa työttömyyskorvauksen nostamisen ja työkkärin kirjoilla olon. Saatan lopettaa työt. Vähintään vähennän työtä huomattavasti, aloitan tämän jo helmikuussa ja viimeistään kesällä vielä lisää. 2023 on mahdollisesti viimeinen vuosi ikinä palkkatöissä ja tuilla (ennen eläkettä joskus 2050-luvulla). Ainakin se on vuosi, jolloin käännän mieleni oravanpyörässä raahautumisesta pääomatulojen varaan heittäytymiseen. Byrokratiapaskasta ja stressistä kohti vapautta. Irtautumista pelosta, voimattomuudesta ja auktoriteettitraumoista. Voi olla, että toivun kaikesta uupumuksesta ja muiden asettamien velvoitteiden taakasta vielä pitkäänkin irtaantumisen jälkeen ja ilo ja vapaus tunnetasolla alkaa vasta myöhemmin ajan kanssa. Mielekkääseen elämään tarttuminen voi olla myös haastavaa. Mutta ihanaa, että päässen sitä vihdoin opettelemaan pelkän ahdistuksen ja selviytymisen sijaan.

keskiviikko 11. tammikuuta 2023

Joulukuu 2022

Joulukuun tulot;

Palkkatulot: 1198,72 €
Työttömyyskorvaus: 604,96 €
Pääomatulot: 640,92 €
M
uut tulot: 550,00


Y
hteensä: 2994,60
(
Summat nettona)

* Palkka on neljän viikon ajalta.

*
Työttömyyskorvaus on kahdeksan viikon sovitellut peruspäivärahat.
*
Pääomatuloissa on lunastamieni rahasto-osuuksien voitot (270,04 €) sekä Bank Norwegianin säästötilin ja S-pankin käyttötilin vuoden korot (370,68 € ja 0,20 €).
*
Muissa tuloissa on lahjarahaa.


Joulukuun menot;

Vastike: 117,95
Muut menot 91,98 €;
Perusruokakauppaostokset: 74,15
Puhelin ja netti: 14,83 € (Moin mobiililiittymä kuukaudelta 9,88 € ja Telian kiinteä netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Pyöräily: 3,00

Yhteensä: 209,93
(
Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 2994,60 - menot 209,93 = 2784,67 € säästöön. Säästöprosentti 92,99.


Joulukuussa oli vuoden suurimmat kuukausisäästöt ja säästöprosentti, koska joulukuussa oli myös vuoden suurimmat tulot ja pienimmät menot!

Menot 209,93 € = 7,01 % tuloista 2994,60 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 2850 €.


Myin taas, nyt Seligsonin Pharmarahastoa n. 450 €:lla ja Nordnetin Suomirahastoa n. 120 €:lla, ja näiden voitot on laskettu tuloihin.


Bank Norwegianin korkotulosta maksetaan 30 %:n pääomatulovero vasta vuosiverotuksen yhteydessä. Aiempina vuosina sijoittajan työhuonevähennys on kompensoinut hyvin tätä veroa, mutta nyt on suuremmat tulot, joten BN:n nettotulot ei enää ole läheskään yhtä suuret kuin bruttotulot. Merkitsin silti heti käytettävissä olevan koron kokonaan tuloksi.