Viime
postauksessa kerroin, miksi en ole varsinaisesti aiemmin jaellut
säästöneuvoja, vaan olen lähinnä halunnut tuoda ilmi esimerkkini
kautta, miten voi elää mukavasti, mutta vähällä kulutuksella.
Lisäksi aloin kertoa esimerkkejä, millä tavalla en itse toimi
ollenkaan samoin, miten usein neuvotaan. Tässä sellaisia
esimerkkejä lisää;
Älä
metsästä senttejä, vaan keskity isoihin kuvioihin
Yhtenä
neuvona on, että sen sijaan, että esim. vertailee eri kauppojen
juuston tai hiivan (Lidlissä 16 snt, Citymarketissa 22 snt, btw :D)
hintoja, tulisi vertailla lähinnä sellaisia suuria summia, joilla
on olennaista merkitystä. Hyödyttömästä säästönäpertelystä
ei ole iloa. Senkin ajan voisi käyttää tuottavammin lisätulojen
hankintaan.
Jos
on hyvin pienet tulot, eikä keinoja/haluja niiden kasvattamiseen,
pientenkin menojen optimointi voi olla hyödyllistä. Itselläni
tulojen nostaminen tarkoittaisi sitä, että tekisin enemmän työtä,
joka vähentäisi suuresti mun elämäni mielekkyyttä. Kustannus
olisi isompi kuin hyöty. Niinpä koska elämääni ei muutenkaan
kuulu isot menot (esim. auto, lapset, ylisuuret vakuutukset,
kaikenlaiset luksusturhuudet), ei pienten menojen kanssa näpertely
ole ihan turhaa. Hintatietoisuus ja euroerojen vertailu on ihan hyvä
harrastus.
Suunnittele
viikon ruokaostokset etukäteen
Myönnän
heti, että me suunnitellaan vähän liian huonosti syömisiä, mutta
mihinkään koko viikon ruokalistaan en edes haluaisi ryhtyä. Itse
ostan ruokaa lähinnä näillä perusteilla;
1)
mikä perustarvike on loppu kotoa, ja pitää ostaa heti lisää,
2)
mikä on nyt tarjouksessa, ja jota haluan ostaa,
3)
mitä edullista tarvitaan edellisen tarjousruoan kanssa, ja
4)
mitä perustarviketta, joka ei ole vielä loppu, mahtuu vielä
reppuun/kassiin.
Jos
jokin tuote on kovin kallis, en sitä osta. (Esim. paprikan hinta
vaikuttaa siihen, ostanko sitä vai en.) Heräteostoksia tulee tehtyä
silloin tällöin, ja usein ne on jotain tarjouksia, joita en yleensä
normaalihintaisena osta koskaan (esim. avokadot). Mutta tiukan
ruokalistan/kauppalapun puuttumattomuus ei johda siihen, että
ostelisin usein kaupasta mitä sattuu kalliilla.
Hanki
rahaa blogillasi
Vihaan
kaikenlaisia värikkäitä mainoksia joka paikassa. Varsinkin
vilkkuvia, argh! Käytän adblockia pöytäkoneella, jolla
suurimmaksi osaksi surffailen, mutta aina kännykällä netissä
ollessani huomaan, miten raivostuttavaa on, kun mainokset näkyvät.
(Ja kännykän näytössä ne viekin harmittavan suuren tilan niin
että itse asia, jota haluaisin nähdä, ei kunnolla näy.) Haluan
pitää blogini mainoksettomana, koska haluan vain, että tällä on
lukijoita, en että hyödyn tästä taloudellisesti, jos hintana
olisi ärsyttävät mainokset. Haluan, että blogiani on miellyttävä
lukea, joten vaikka kaikki pienetkin ylimääräiset tulot toki
olisivat tervetulleita, en halua niitä hinnalla millä hyvänsä.
Tarjoa
asunnosta vähemmän, mitä pyydetään
Asuntojen
myynti-ilmoituksissa on hinnoissa aina reilusti ilmaa, eikö niin?
Vain hölmöt maksaa sen, mitä pyydetään, ja fiksut tarjoaa alle
pyydetyn? Ei aina.
Me
teimme tästä meidän ihanasta omistusasunnostamme ostotarjouksen,
joka oli juuri se, mitä pyydettiin. Emme kuitenkaan tehneet näin
siksi, että olemme tyhmiä ja tietämättömiä. Päinvastoin, me
mietimme summaa hyvin tarkasti. Syitä, miksi päädyimme tähän;
-
Asunnosta pyydetty hinta oli aivan selvästi alle sen tason, mitä
vastaavan kokoisista ja kuntoisista asunnoista oli samalla alueella
aiemmin pyydetty, ja jopa alle sen tason, mitä toteutuneet kaupat
näytti olevan.
-
Puoliso oli huomannut, että juuri tämän asunnon
kiinteistönvälittäjällä oli muissakin kohteissaan ollut
huomattavan alhaiset pyyntihinnat. Hänen strategiansa oli siis
taivutella myyjät pyytämään matalaa hintaa, ja tekemään paljon
nopeita kauppoja, jolloin omat tienestit muodostuvat suuren volyymin
vuoksi isoiksi.
-
Asuntonäytössä oli paljon kiinnostuneen oloisia ostajaehdokkaita,
ja meillä ei siten ollut syytä olla uskomatta siihen, kun välittäjä
kertoi joidenkin muiden tehneen tarjouksen. Jälkikäteen saimme
kuulla, että tarjouksia oli tullut useita.
-
Vaikka meillä ei ollut mikään kiire ostaa asuntoa, olimme
kuitenkin sopivan löydettyämme valmiita panostamaan siihen, että
saamme tämän joidenkin muiden nenän edestä. Välittäjä kertoi,
että tarjouksemme oli ainut pyydetyn summan korkuinen, mutta muut
tarjoukset oli kuulemma ollut hyvin lähellä.
-
Kiireettömyytemme vuoksi emme kuitenkaan halunneet asuntoa niin
kovasti, että olisimme harkinneet tarjoamista yli pyydetyn.
Halusimme saada asunnon melko edullisesti, ja meillä oli juuri
toinenkin (kylläkin arvokkaampi & kalliimpi) asunto kiikarissa,
josta olisimme jonkun tarjouksen tehneet, ellemme olisi tätä
saaneet.
Olemme
jälkikäteenkin seurailleet alueen samankaltaisten asuntojen
hintapyyntejä. Kaikki on ollut selvästi suurempia, mitä tästä
maksoimme.
Siispä
hyvä ohje asuntoa ostaessa on, että ota tarkasti selvää
hintatasosta, ja mahdollisuuksien mukaan koita päästä sen alle.
Älä mieti, kuinka monta prosenttia alle pyydetyn hinnan tarjoat,
vaan mieti juuri sen kohteen tilannetta ja hintapyynnön
realistisuutta!
Tarjosimme meidän asunnosta muutamia vuosia sitten 8500 € vähemmän. Tarjous tehtiin heti ekan näytön jälkeen ja tarjouksen voimassaoloaika laitettiin hyvin lyhyeksi. Asunto oli jo tyhjillään, joten edellinen omistaja halusi päästä siitä nopeasti eroon.
VastaaPoistaTarjous hyväksyttiin ja me teimme hyvät kaupat. Saimme asunnon lopulta alueen keskihintaa halvemmalla.
Hyviä vinkkejä, noudatankin näistä jokaista (siis sinun tyylilläsi, en niitä alkuperäisiä yleisohjeita :D). Ainoastaan tuo asuntohomma ei ole nyt ajankohtainen minulle, koska asun vielä ainakin muutaman vuoden vuokralla.
VastaaPoistaSenttien laskeskeleminen todellakin kannattaa, sen avulla säästän tuloihini nähden suuria summia. Käyn säännöllisesti useissa eri ruokakaupoissa ja torilla, ja muistan aika hyvin, mitä mikäkin maksaa kussakin paikassa. Hinta ei ole ainoa kriteeri, vaan punnitsen myös ekologisia, eettisiä, kansantaloudellisia ym. näkökulmia. Mutta jos täsmälleen sama tuote on toisessa kaupassa halvempi kuin toisessa, ostan sen tietysti sieltä, missä se maksaa vähemmän. Hauskaa, että ruokaostostyylimme on muutenkin aika samanlainen.
Oletko muuten blogissasi paljastanut, missä päin Suomea asut?
Kiva iituv kun kommentoit! :)
PoistaEn ole paljastanut. Päätin aluksi, etten kerro, vaikka ei se nyt oikeastaan haittaisi, vaikka sen olisinkin kertonut. Koitan vain minimoida anonymiteettiäni vaarantavien yksityiskohtien määrää. Mietin melko tarkasti, mitä yksityiskohtia kerron, ja siksi olenkin jättänyt mainitsematta kaupungin lisäksi esim. joitakin sellaisten kauppojen ja ravintoloiden nimiä, joita ei ole ympäri Suomea. Tosi utelias lukija kyllä saisi paikkakunnan selville, jos oikein haluaisi. ;)
Olen kertonut heti alkuun, etten asu pääkaupunkiseudulla. Se on tietenkin oleellista elinkustannusten erojen vuoksi. Lisäksi olen kertonut mm. että kaupungissani on toimiva joukkoliikenne, ja että olen muuttanut tänne yliopiston vuoksi vietettyäni lapsuuteni ja nuoruuteni kauempana pikkukaupungissa.