Kohtuullisen minimin viitebudjetti vuodelle 2018

Viime marraskuussa ilmestyi "Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018" -julkaisu, johon pääset tästä.

Eli kyseessä on arvioitu viitteellinen kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso Suomessa.

Halusin verrata omaa kulutustani minuun soveltuvaan viitebudjettitalouteen, mutta yllätyksekseni huomasin, ettei sellaista olekaan! Talouteni on muotoa "30-40 -vuotias lapseton pari", mutta sellaista ei ole otettu ollenkaan huomioon! Monta muutakin talousryhmää on jätetty huomioimatta, erikoista! Minuun lähinnä sopivat lienee "yli 50-vuotias pari (työssä, ei kotona asuvia lapsia)" ja "yksin asuva alle 45-vuotias nainen", joten käytän vaihdellen niitä. Ja tietenkin siis vertaan omia menojani tuon esimerkkiparin puolikkaaseen.

Omiksi menoikseni valitsin viime vuoden lukujen sijaan viimeisen viiden vuoden keskiarvoluvut, koska ne on suuremmat kuin pelkästään viime vuodelta olisi ollut. Viime vuonna ei juurikaan ollut mitään erikoisia ekstramenoja (lähinnä uusi puhelin ja kahdet silmälasit), joten pelkästään viime vuoden menoihin vertaamalla voisi tulla vääristynyt vertailu, koska menoni näyttäisivät selvästi pienemmiltä, mitä oikeasti ovatkaan pitkällä aikavälillä. Toisaalta taas viimeisen viiden vuoden aikana on tullut ostettua ensiasunto ja sinne paljon mm. huonekaluja, joten tämä viiden vuoden keskiarvo on todennäköisesti myös hieman vääristynyt toiseen suuntaan, ollen isompi, mitä pitkällä aikavälillä kulutukseni oikeasti onkaan. No mutta, koska toistaiseksi tarkkaa informaatiota kulutuksen jakautumisesta eri kategorioihin ei ole kuin viideltä vuodelta, sillä mennään.


Alla olevissa numerokohdissa on:

Otsikkona menoryhmä,

jonka alla ensin viitebudjetin mukainen kuukausikulutus,

sitten oma kulutukseni pinkillä,

ja alinna kulutukseni osuus viitebudjettiarvostani.

Lopuksi vielä mahdollisia huomioita.

1. Ruoka

261 (vertailuna yksin asuva alle 45-v nainen, koska miehille on laskettu suuremmat ruokamenot kuin naisille)

86

33 %

Tässä oli huomioitu mm. työpaikkalounas. Sellaista en ole ikinä syönyt, vaan aina on ollut omat eväät. Mutta vaikka työpaikkalounaan (65 €/kk) olisi poistanut täysin laskuista, olisi jäljelle jäänyt vielä yli 190 €, eli yli tuplat omiin menoihini verrattuna.

Muu ulkonasyöminen, 20 €/kk, sentään oli laskettu melko maltilliseksi, joten se täsmäsi edes jokseenkin omaani.

Mutta tässä laskelmassa tarjoushintoja ei ole otettu mukaan, ja hinnat on otettu K- ja S-ryhmästä, eikä Lidlistä, joten ei ihme, että on kallista. Lihaa tai kalaa oli ajateltu keskimäärin joka päivälle yhdelle pääaterialle.

2. Vaatetus 

59 (vertailuna yksin asuva alle 45-v nainen, koska miehille on laskettu pienemmät vaatemenot kuin naisille)

6

10 %

Laskelmien perustana ovat keskihintaiset, hypermarketista uutena ostetut vaatteet, eli ei ole huomioitu alennusmyyntejä tai kirppiksiä. Jeps. (Yksityiskohtaisempaa vaatehöpinää vielä postauksen lopussa.)


3. Tietoliikenne

47,50 (vertailuna pari, jolla halvempaa yhteiskulujen jakamisen vuoksi)

30

63 %

Itselläni on yhtenä kategoriajaotteluna 'kodinkoneet ja elektroniikka'. Laskin sen nyt tähän tietoliikenne-kohtaan mukaan, koska euroissa siitä suurin osa on tullut juuri tietokoneosista. Tässä 30 €:n luvussa on siis mukana myös paljon pieniä kodinkoneita, jotka kuuluisivat tuohon seuraavaan luokkaan. (Mm. imuri, sähkövatkain, leivänpaahdin, keittiövaaka, paristoja.) Omalta osaltani tässä laitteet onkin maksanut selvästi enemmän ja kuukausimaksut selvästi vähemmän, mitä viitebudjetissa. (Suomalaisista 71 %:lla on käytettävissään kannettava tietokone, ja vain 36 %:lla pöytäkone. Tämä yllätti minut, olin kuvitellut läppärien olevan harvinaisempia ja pöytäkoneiden yleisempiä.)


4. Kodin tavarat ja laitteet

30 (vertailuna pari, jolla halvempaa yhteiskulujen jakamisen vuoksi)
33

110 %

Tässä olisi siis kuulunut olla mukana vielä esim. pesuaineet, jotka itse olen laskenut mukaan tuohon seuraavaan kategoriaan, hygienia ja kosmetiikkaan sekä joitakin kodinkoneita, jotka olen taas laskenut mukaan edelliseen elektroniikka -luokitukseen. Eli nyt selvästi löytyi kohta, jossa olen törsännyt enemmän kuin olisi kohtuullista! :D Selityksenä lähinnä useiden uusien huonekalujen osto vuosina 2014 ja 2015; Viitebudjetin mukaan pelkän huonekalujen ja sisustuksen (matot, tekstiilit ym.) osalta mun viitelukemani olisi 14 € ja oikeasti se on ollut 31 €.

5. Terveys, hygienia ja kauneudenhoito

66 (vertailuna yksin asuva alle 45-v nainen, koska miehille on laskettu tässä pienemmät menot kuin naisille)
27

41 %

Tuossa mun 27 €:n kulussani on myös kaikki pyykin- ym. pesuaineet, jotka on viitebudjetissa laitettu edelliseen kategoriaan, kodin tavaroihin.

Terveyskulujen osuus olisi viitebudjetissa 32 € ja kosmetiikan 34 €, mulla ne on 22 € ja 5 €.

Hiustenleikkauksiin mulla on viime vuosien aikana kulunut 0 €. Mulla on pitkät hiukset, jotka Puoliso leikkaa kotona, koska lopetin kampaajalla käymisen sen jälkeen kun huolestuin hiusvärien haitallisuudesta, enkä halunnut enää värjätä hiuksiani. Lähes 14 €/kk näköjään säästöä siis pelkästään siitä.

6. Harrastukset ja vapaa-aika

45 (vertailuna pari, koska yksinasuvilla esim. lahjat kalliimpia)

40

89 %

Tämä kutoskohta täsmäili mulla näistä kaikista kategorioista kaikista parhaiten, esimerkiksi lahjat sekä viitebudjetissa että mulla on ollut 6 €/kk, toki erojakin löytyy paljon tämän sisältä, esim. liikuntamaksuista (budjetti 5 €/kk, mulla 0).

7. Asuminen ilman vuokraa; sähkö ja vakuutukset

26,5 (vertailuna pari, jolla halvempaa yhteiskulujen jakamisen vuoksi)

15 (arvio)

57 %

Meillä on sähkön kokonaishinta ollut nyt 13,2-14 snt/kWh, viitebudjettilaskelmassa oli käytetty lukua 19,6. Meillä on kulutus ollut keskimäärin 1900 kWh/vuosi, laskelmassa oli käytetty lukua 2250. (Meillä 56 neliön kaksio, budjetissa 72 neliön kolmio.) Eli sähköön 18 €/kk sijasta mulla menee 11 €/kk. Ja kotivakuutukseen menee 8 €:n sijasta 4 €.

8. Liikkuminen

63 (kumpi vain viiteryhmä)

18

29 %

Polkupyörän kokonaiskuluihin oli laskettu 8 €/kk ja julkiseen liikenteeseen 55 €/kk. Itsellä on mennyt juuri se 8 €/kk pyöräilyyn ja sitten vain 9 €/kk bussimatkoihin. (+ 1 € taksiin.)

(Mun edullisten pyöräilykulujen taustalla on se, että Puoliso hoitaa korjaukset ja huollot, ja maksan vain osista, en työstä tai edes työkaluista. Hänellä kuluu pyöräilyyn paljon rahaa, mutta se onkin osittain harrastus hänelle, ja siksi työkalutkin on hänen eikä meidän. Vastaavasti esim. käsityöt on harrastus minulle, eikä Puolison tarvitse maksaa langoista, neuloista, ompelukoneesta, saumurista tai ompelupalveluksistani mitään, vain omat erikoiskangasostoksensa.)

Kaikki poimimani menot ilman vuokraa:

598 (sekavertailuna siis, täysin sinkkunaisen kulut olisi ollut 642 € ja pariskunnan puolikkaan 595 €)

255

43 %

[9. Vuokra

Tätä on turha ottaa mukaan, koska omistusasujan vastike on niin paljon pienempi kuin vuokra olisi.

466 € olisi kuitenkin ollut mun viitevuokramenot

110,45 € menee tällä hetkellä oikeasti vastikkeeseen ja vesiennakkoon, mutta viimeisen viiden vuoden ajalta on rahaa mennyt myös asuntolainakuluihin ja entisen asunnon vuokraan(, johon siihenkin sisältyi netti, vesi ja sähkö).]

Hyödykeluettelo ja ajatukset sen taustalla on kiinnostavaa pohdittavaa! Omaan silmääni listattavista hyödykkeistä, erityisesti vaatteista, korostuu ensimmäisenä kaksi asiaa; niiden pieni määrä ja varsinkin lyhyt käyttöikä. (Joissakin kohdissa kyllä tavaroiden suuri määrä ja pitkä käyttöikäkin yllättää!)

Lyhyt käyttöikä siis siitäkin huolimatta, että raportissa sanotaan "Kestävien tuotteiden [eli niiden, joiden käyttöikä on yli vuosi] käyttöiät on määritelty suhteellisen pitkäksi, koska mukaan valitut tuotteet ovat melko laadukkaita, eikä niitä viitebudjetin periaatteiden mukaisesti vaihdeta uusiin ennen kuin ne ovat käyttökelvottomia." (Btw, "kestävät tuotteet valittiin keskihintaisten, suosittujen tuotteiden joukosta. Niiden oletettiin olevan laadukkaampia kuin edullisimmat tuotteet ja sen vuoksi pidempi-ikäisiä.")

Itse en todellakaan ole minimalisti, joten tavaraa löytyy melko paljon, mutta niitä ei tarvitse olla koko ajan haalimassa lisää. Käyttöiät on pitkiä. Toisaalta on hyvinkin loogista, että jos esim. vaatteita on paljon, niiden käyttöikä on pitkä, ja jos vaatteita on vähän, niiden käyttöikä on lyhyt. (Tästä raportissa sanottiinkin mm. siten, että "viitebudjeteissa työikäisten useimpien vaatteiden käyttöiäksi on arvioitu 3–5 vuotta", (vaikka kuluttajakyselyn mukaan vaatteita käytetään yleensä hieman pidempään,) koska viitebudjeteissa oli huomioitu kohtuullisen minimin mukainen vain välttämätön vaatemäärä, ei ihmisten keskimääräistä vaatemäärää. (Raportissa työikäisten naisten vaatemäärä on vain n. 100 kpl, miesten 90.))

Erikoisia poimintoja;

- Työikäisten naisten vaatelistauksessa oli mm. 

* ohuet sukkahousut 7 kpl ja villasukat 2 kpl! Heh, itsellä ois välttämätöntä vain yhdet ohuet sukkahousut ja nekin kestää yksinään yli vuoden ja villasukkia taas ehdottomasti enemmän kuin kahdet. Ja jos ois vaan kahdet villasukat, ne ei todellakaan kestäisi neljää vuotta, vaikka parsisikin niitä! Mulla kun on villasukat melkein koko ajan jalassa, usein kahdet päällekkäinkin. Kun monet vaatemäärät tuntuu olevan todella vähäiset, sukkahousujen määrä vaikuttaa ihan älyttömän suurelta! Se itseasiassa taitaa olla ainoa kohta listauksessa, jossa mulla on itsellä vähemmän vaatteita, kaikkia muita on kai enemmän kuin tuo "välttämätön"...

(Paitsi eipäs olekaan; paitapuseroita mulla on just vaan se 2+2, kun en niitä oikeastaan käytä, ja "kevytjakkuja" vain 1, eikä 2, ja sisäliikuntavaatteita ei sitä yhtäkään. Eikä mulla oo kenkien pohjallisia tai liukuesteitä.)

* collegehousut 1 kpl. Mä käytän kotihousuina lähes pelkästään collegehousuja, joten aivan ehdoton minimi olisi 2 kpl. Ja jälleen, jos ois vaan yhet housut, ne ei kestäisi kolmea vuotta, vaikka kuinka paikkailisi vähän väliä. Okei, ehkä tuo käyttöikä kaikessa ei olekaan niin hirveän lyhyt, mitä ensin ajattelin, kun omien vaatteiden ikä on niiden lukumäärän runsauden vuoksi pitkä...

* vain yksi pipo ja yksi lippis! Huh. Huiveja vain 2! Mitvit!?

* ylipäätään vaatteita ja asusteita aika vähän ja hassuja painotuksia. Itsellä on huomattavasti runsaampi vaatevarasto huomattavasti halvemmalla, ja tuntuisikin surulliselta joutua käyttämään noin niukkaan vaatemäärään noin paljon rahaa.

- Huonekalujen ja kodinkoneiden arvioituja kestoikiä on hankala arvioida, en osaa sanoa, kuinka realistisia ne ovat. (Myös mm. kodintekstiilien ja keittiötarvikkeiden iät vaikeita...) Kuitenkin, kiinnitin huomiota siihen, että vedenkeittimen kestoiäksi oli arvioitu 8 vuotta. Meillä on kyllä ollut lyhyempi, mutta käytetäänkin vedenkeitintä useimmiten kolme kertaa päivässä, välillä enemmän ja joskus harvoin vähemmän. 16 vuoden ajalta on nyt menossa ehkä neljäs vedenkeitin, mutta se onkin kyllä kestänyt jo yli 5 vuotta, hmm.

- Aikuisten pyöräilykypärän käyttöiäksi arvioitu 15 vuotta. Mulla on nyt toinen kypärä aikuisiällä menossa, ekan ostin kymmenen vuotta sitten ja toisen kaksi vuotta sitten. Kolmannen ostan varmaan aiemmin kuin 13 vuoden päästä...

- Tiskiharjan käyttöikä ilmeisesti puoli vuotta; meillä vaihtuu vaihtopäät tiskiharjoihin useammin, vaikka onkin tehokkaasti kaksi harjaa käytössä (ns. "puhdas" ja "likainen" harja "puhtaaseen" ja "likaiseen" tiskiin), mutta meilläpä ei olekaan tiskikonetta lainkaan.

- Talouspaperia on laskettu menevän 2 hengen taloudessa 22 rullaa vuodessa! Meillä menee ehkä 2.

- Hammasharjoja vain 3 kpl vuodessa, mulla menee vissiin 5. Huulirasvoja 1 tai 2 vuodessa! Apua, mulla menee varmaan 10. Parisuhteessa olevalle naiselle 2,5 ladyshave-terää vuodessa? Mulla menee partateriä vissiin parikymmentä vuoden aikana... Eikä miehelle ollut lainkaan listattu partateriä tai partakonetta?! (Mutta after shave -voide kuitenkin...) Sitten oli vastapainoksi kyllä paljon mulle turhaakin kosmetiikkaa listattu, esimerkiksi kasvovesi.

Jaksoiko joku muu lukea raporttia ja katsoa lopun liitteiden hyödykelistoja? Mitä ajatuksia heräsi?