lauantai 16. marraskuuta 2019

Älä osta mitään -vuoden kuulumiset lokakuun jälkeen

Vain kaksi kuukautta jäljellä älä osta mitään -vuotta!

Lokakuussa rahaa kului;

- 241,60 € pakollisiin vastikkeeseen, ruokaan, nettiin ja puhelinliittymään, sekä myös kotivakuutukseen

- 3,50 € jo aluksi sallittuihin ravintola/kahvila/baari-menoihin


Siispä lokakuun rahanmenoista ei tarvitse perustella mitään. Ostin kyllä näiden lisäksi vielä kalenterin Suomalaisesta kirjakaupasta, mutta maksoin sen (4,95 €) lahjakortilla, enkä laskenut näitä tuloihin ja menoihin. Mutta koska tämäkin nyt olisi hyvä perustella, käytän tähän poikkeussääntöä vanha vastaava loppuu kesken ja tarvitsen tai haluan uuden. Todellakin vuoden 2019 kalenteri loppuu vuodenvaihteessa, enkä halunnut odottaa tammikuulle vuoden 2020 kalenterin ostamista. Ja minulle taskukalenteri on todellakin tarve, ei halu; Olisi erittäin hankala opetella elämään ilman kalenteria. Ainut vaihtoehto olisi väsäillä sellainen itse, koska minun elämässäni kännykän kalenteri ei mitenkään korvaisi paperista.

Syksyllä kesä kuolee ja pimeys valtaa tilan valolta.

Tunnelmat 10 kuukauden ostamattomuuden jälkeen;

Ehkä tästä ostamattomuusvuodesta ja syksyisestä kiivaasta työnhakemisesta on päällimmäisenä nyt noussut mieleen se, miten olen alkanut ajatella tavaroiden ostamista ja myymistä yhä enemmän yhtenä asiana, johon en haluaisi osallistua. Tässä on ehkä muutos aiempaan näkyvissä; ennen olin kuitenkin jossain määrin välinpitämätön asiasta, nyt taas suhtaudun asiaan negatiivisesti! Olen siis hakenut mm. töitä, joissa myydään jotain tai jotka auttavat jonkin myymistä. Mutta kun en enää kuitenkaan juuri haluaisi osallistua tähän ostelurumbaan! Tuntuu ikävältä ja ristiriitaiselta hakea töihin, joihin ei halua. Mutta kun en ole keksinyt mitään sellaista työtä, jota haluaisin tehdä, niin en näe paljon vaihtoehtoja; joko haen töitä joihin en halua, tai en hae töitä. Ja koska byrokratiakoneistojen painostus alkoi ahdistaa niin hirveästi, että aloin pelätä, että mut pakotetaan johonkin pahimpaan paskaan, jollen itse hakeudu johonkin siedettävään paskaan, niin sitten päätin alkaa hakeutua johonkin siedettävään paskaan. Onneksi töissä on sentään eroja, eikä ole pakko hakea pahimpaan paskaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien valvonta on käytössä, koska sain liikaa roskaposteja. Käyn hyväksymässä kaikki asialliset (kriittisetkin) kommentit mahdollisimman pian. Kiitos kun kommentoit!