tiistai 23. tammikuuta 2024

Vuoden 2023 tulot, menot ja säästöt


· Tällä kertaa oli erikoinen poikkeusvuosi, jolloin tuli siten myös ennätyksiä;

Vuonna 2023 oli "peruslukujen" osalta:
- suurituloisin yksittäinen kuukausi; 12 439,76 € (maaliskuu)
- suurimmat kuukausisäästöt; 12 031,55 € (maaliskuu)
- suurimmat vuositulot; 27 380,61 € (
2281,72 €/kk)
- suurimmat vuosisäästöt; 23 102,43 € (1925,20 €/kk)

Menoissa ei tullut ennätyksiä kuukaudessa tai vuodessa suuntaan eikä toiseen.


Näissä tämän postauksen luvuissa ja kuvioissa ei tuloissa ja säästöissä ole mukana perintönä saatua reilua sataatonnia. Perintöverotuspäätöstä en ole vieläkään saanut, enkä siten voi laskea tarkkaa nettorahamäärää, joka perintönä tuli. Olisin toki voinut laskea kaiken rahan tuloihin ja ensi vuonna perintöveron menoihin, mutta en näin halunnut tehdä. Tässä kuitenkin arvio vuoden kokonaisuudesta, jossa perintöraha olisi mukana;


Vuoden kokonaistulot n. 134 300 €

Vuoden menot n. 4 300 €
Vuoden kokonaissäästöt n. 130 000 €

Säästöprosentti n. 97!


Sitten tarkemmin kaikkiin vuoden lukuihin, joissa ei ole huomioitu perintörahaa:


· Vuoden tulot;



Kaikki nettotulot siis 27 380,61 € (2281,72 €/kk).

Kuukausitulot oli enimmillään 12 439,76 €, vähimmillään 720,10 €.

Palkkatulot oli enimmillään 1343,53 €, vähimmillään 0 €.


Työttömyyskorvaus (kelan soviteltu peruspäiväraha) oli enimmillään 1126,56 €, vähimmillään 0 €.


Pääomatulot on suurimmat koskaan! Siellä on perintönä saamistani osakkeista saatujen osinkojen lisäksi korkotuloja neljältä eri tililtä ja S-osuuksista sekä lunastamieni rahasto-osuuksien voittoja.


Muissa tuloissa on mm. kirppistuloa ja galluppeihin vastaamisesta saamillani pisteillä lunastettuja lahjakortteja.





· Vuoden menot;




Kaikki menot siis 4278,18 € (356,52 €/kk).

Kuukausimenot oli enimmillään 572,08 €, vähimmillään 227,32 €.
Vastikkeen n. 123 € (sisältää hoitovastikkeen lisäksi veden ja sähkön) lisäksi menoni olivat keskimäärin n. 233 €/kk; enimmillään 447,43 € ja vähimmillään 102,67 €
.
Vastike, ruoka, puhelin ja netti oli yhteensä 3243,13 € eli 76 % menoista, kaikkeen muuhun meni yhteensä 1035,05 € eli 24 %.




2023 menoni oli siis n. 360 €/kk. Tästä n. 36 % meni asumiseen, 32 % syömiseen ja juomiseen ja 32 % muuhun.




keskimääräinen kuukausi; menot 15,62 % tuloista


· Säästöön;


Kaikki säästöt siis 23 102,43 € (1925,20 €/kk). 84,38 % tuloista.

Kuukausisäästöön jäi enimmillään 12031,55 €, ja vähimmillään 216,20 €.
Säästöprosentti oli enimmillään 96,72, ja vähimmillään 27,43, ja säästöön jäi kolmea kuukautta lukuunottamatta muina kuukausina yli 50 % tuloista, kuutena kuukautena yli 75 %.



 · Tarpeelliset lisätiedot vuoden rahavirroista, koska listaamissani tuloissa ja menoissa ei näy seuraavia asioita;

· Lunastin Nordnetin ja Seligsonin rahastoista osuuksia vajaalla 1000 €:lla.

· Seligsonin ja Nordnetin rahastoihin laitoin yhteensä n. 25 000 €.

· En ole huomioinut laskelmissa pullopantteja, jotka on vähentäneet ruokakuluja. Enkä k-plussaa tai Lidlin etuja.


· Varallisuustilanne;

Vuoden 2023 joulukuun lopussa mulla oli varallisuutta n. 150 000 €:n arvosta listaamattoman yhtiön osakkeissa, n. 135 000 € osakerahastoissa, n. 65 000 €:n arvosta asunnonpuolikkaassa, ja tileillä n. 141 000 €. Velkaa 0 €. (Perintöverovelka arvioitu pois tilirahasta.)
Nettovarallisuus n. 491 000 €.


Nettovarallisuuteni nousi vuodessa
arviolta n. 293 000 €. Suurin osa tästä oli tietenkin perinnön ansiota, mutta mukana on myös reilusti sijoitusten arvonnousua ja säästöjä.



· Tavoitteiden täyttyminen;

Vuodelle 2023 en asettanut numeraalisia tavoitteita, mm. koska tiesin, että saan perintöä, mutta en tiennyt mitä ja kuinka paljon. Asetin kuitenkin tavoitteeksi pöyhiä ja analysoida ajatuksiani ja valmistautua taloudellisesti riippumattomaksi heittäytymiseen.

Vuodenvaihteessa ajatukseni oli aika sekavia. Toisaalta kihisin innosta ja onnesta, että vihdoin pääsen eroon kaikesta byrokratiapaskasta, auktoriteettitraumoista ja oravanpyörässä raahautumisesta. Toisaalta pelkäsin enkä uskaltanut vielä uskoa onneani todeksi. Mitä jos perunkirjoituksessa jokin menisikin aivan eri tavalla mitä odotin? (Se viivästyikin parista syystä ja matkalla oli monta väärinkäsitystä enkä ollut ainoa lopputulosta ihmettelevä.) Mitä jos ostetaankin kallis asunto ja otetaan kallis asuntolaina ja vanha asunto pitääkin myydä halvalla? Mitä jos jokin odottamaton asia menee pieleen ja hauraat suunnitelmani epäonnistuu? Tunsin päättämättömyyttä siitä, miten lopetan työkkärin ja kelan asiakkuuden. En osannut heti täysin lopettaa töitäkään, vaan ajattelin että ehkä haluan hivuttaa ne vähemmäksi ja lopettaa kokonaan vasta kesän jälkeen. En osannut päättää mitään. Kaipasin taukoa suunnitteluun. Aika ironista oikeastaan; Olin taas niin läkähdyksissä ja uupunut, ettei ollut kaistaa ajatella miten sen paskan lopetan. Koin myös hieman haikeutta silloisen työpaikan ja osan työkavereiden jäämisestä pois elämästä, joten en ollut valmis siihen heti. Koin painetta, että pitää miettiä, mitä etuja haluan vielä käyttää ennen kuin menetän ne (oman konsernin henkilöstöostoetu sekä myös kauppakeskuksen henkilöstöostoetu), mutta en jaksanut
pohtia sen tarkemmin.

Miten sitten onnistuin tavoitteessani muutoksiin valmistautumisessa? Ennen perinnönjakoa en mitenkään. Kaikki tuntui epämääräiseltä mössöltä ja koin olevani hukassa. Kun jako saatiin tehtyä, hommat selveni huimasti, mutta koska on pitänyt odotella verottajalta laskelmaa perintöverosta, en vieläkään ole päässyt täysin kiinni konkreettisiin täsmällisiin lukuihin. En myöskään oikein päässyt kiinni muuten tulevaisuuden ajatteluun, ja marraskuussa tekemäni epäonninen työpaikan valinta vei kaiken energian. Mutta kauheudessaan se kokemus kuitenkin vahvisti ajatusta siitä, että työelämä ei tosiaan ole mua varten. Vuoden lopulla tein myös päätöksen, että byrokratiasta ja tuista irtaudun kun saan käytettyä peruspäivärahapäivät loppuun, ja olisi työmarkkinatukeen siirtymisen aika. Aion siis nostaa vielä muutaman kerran työttömyyskorvaukset, mutta työmarkkinatukea en aio hakea, vaikka sitäkin soviteltuna saisin. Eli onnistuiko tavoite vai ei? En ole varma, onnistuiko kunnolla, mutta ainakin osittain. Tämän tavallaan välivuoden jälkeen olen nyt valmiimpi kohtaamaan vuoden 2024, jolloin vihdoin hyppään oravanpyörästä.

Vaikken vuodelle 2023 asettanut numeraalisia tavoitteita, niin koontina vielä kuitenkin mitä kävi
;
-
Nettovarallisuus ylitti 200 000 €:n rajan tammikuussa.
-
Rahastosijoitukset ylitti 100 000 €:n rajan tammikuussa.
- Nettovarallisuus ylitti 400 000 €:n rajan maaliskuussa.
-
Säästöprosentti oli joko n. 84 tai 97!


Vuodelle 2024 päätin juuri äsken asettaa jälleen numeraalisiakin tavoitteita;
- Säästöprosentti yli 50.

-
Nettovarallisuus ylittää 520 000 €.
-
Rahastosijoitukset ylittää 150
000 €.

Sekä epämääräinen mutta tärkein;
- Nauttia elämästä taloudellisesti riippumattomana (
huhtikuun jälkeen), kun aluillaan on nyt loppuelämäni ensimmäinen vuosi.


12 kommenttia:

  1. Upea suoritus, ei voi kun nostaa hattua. Kahlasin parin kuukauden aikana blogisi läpi vanhimmasta uusimpaan. Aluksi "jännitti" selviääkö missä asut. Kirjoitit muutaman kerran Hullareista ja niistä päättelin että asut Turussa tai Oulussa. Turku olisi ollut virallinen veikkaus ja olin myöhemmin iloinen, että osui oikeaan.
    Ja nyt vielä perintö. Aika monella lähtisi ostokset lapasesta tuollaisen perinnön jälkeen, joten aivan mieletön suoritus jos vuosimenot olleet vähän päälle 4000 €.

    Iloa tähän vuoteen! Toivottavasti jaksat jatkossakin päivittää blogia.

    t. Milla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, no siinä on ollut kyllä kahlattavaa. Itsekin olen lukenut joitakin pitkiäkin blogeja alusta loppuun, ja siinä menee kyllä välillä pitkän aikaa. Kiitos kun kerroit!
      Ennen asuinpaikkani kertomista ajattelin, että mun teksteista vois ajatella asuvani myös esim. Tampereella, mutta Oulu ei ollut mielessä!
      Kiitos toivotuksesta, eiköhän tää vuosi ainakin nyt tätä tammikuuta iloisemmaksi ja muutenkin paremmaksi väkisinkin muodostu. :)
      - Violacea

      Poista
  2. Uskomaton suoritus, miten pienet menot? Kysymys: etkö matkustele ollenkaan? Onko työpaikkaruokailua? ja vielä että mikä puhelinliittymä/netti kun on noin pieni meno? Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kiitos, olikin kyllä mukava ilta, kun selvisi, että Halla-Ahon sijasta presidentinvaalien toiselle kierrokselle pääsi Haavisto, huh, en joudu vieläkään äänestämään Kokoomuslaista. :D

      En matkustele. Aluksi siinä oli kyse enemmän siitä, että ei ole hintansa arvoista, nykyään enemmän siitä, että en halua kasvattaa hiilijalanjälkeäni siihen. Mutta perimmäisin syy siis, että ei vain kiinnosta, joten on kieltämättä helppo sanoa, etten lennä, kun se ei mulle ole oikeasti mikään uhraus. 90-luvulla teininä lensin viimeksi, enkä nyt sano, ettei enää koskaan, mutta silti tuskin koskaan.

      Olen aina syönyt töissä omia eväitä. Tauot on yleensä ollut niin lyhyitä, esim. 24 min, että en siinä mihinkään lounasravintolaan ehtisikään. Osassa työpaikoissa ei ole ollut mahdollisuuttakaan muuta kuin omiin eväisiin (ei ravintoloita lähellä), eikä missään ole ollut varsinaista työpaikkaruokalaa. Lähes aina käytössä on ollut jääkaappi, mikro ja vedenkeitin, niillä olen pärjäillyt.

      Puhelinliittymänä mulla on Moin 9 €/kk + puhelut ja tekstarit, joita tulee harvoin, tätä liittymää ei enää ole myynnissä uusille asiakkaille, vaan hinta on kalliimpi.
      Nettinä kotona on taloyhtiölaajakaistan upgreidaus Telialta, nykyään maksaa meille 13 €/kk. Kotona puhelin on siis wifi-yhteydessä, jolloin ei kulu mobiilidataa.

      -Violacea

      Poista
  3. Miten ruokakulut noin alhaiset? Itse syön kanssa aina eväitä töissä, laitan kaikki ruoat kotona jne, mutta silti ruokakauppaan menee 250€/kk (3000€/v).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa klikata tunnistetta ruoka, siitä pääsee lukemaan tekstejä aiheesta, uusin on tämä; https://mihinrahakuluu.blogspot.com/2022/11/lokakuun-ruoat.html
      Koska vanhimmat tekstit on jo hyvin vanhoja, tietyt asiat on muuttunut, eli en syö enää samalla tavalla kuin blogin alkuaikoina. Osa pätee toki edelleen.

      Tähän on aina lyhyesti vaikea vastata, kun ei ole mitään yksittäistä hokkuspokkusjuttua, enkä tiedä, mihin verrata, mutta siis esimerkiksi syön kasvispainotteisesti, ei allergioita, hävikkiä todella vähän, olen normaalipainoinen, puoliso leipoo leivät itse, pääpaino edullisissa raaka-aineissa ja kalliita vähän, herkkuja vähän, alkoholia vähän.

      Poista
  4. Olisi kiva joskus lukea puolisosi parin kuukauden tuloista ja menoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa! Ei hän kyllä halua. Eikä hän kyllä seuraakaan tulojaan ja menojaan, toki jonkinlainen mutukäsitys on, muttei tarkkaa dataa. Muakin kiinnostaisi tietää hänen esim. 5 vuoden menojen jakautuminen eri kategorioihin. Mutta olennaista siis on tietää se, että yhteiset menot maksetaan puoliksi ja omat menot itse. Joten esim. hänen asumiskulut on nyt kyllä tarkkaankin tiedossa kun ne on yhteenmuutosta lähtien ollut samat kuin mulla, mutta monissa muissa menoissa on eroja.

      Poista
  5. Hei, olisiko sinun mahdollista avata uudelle lukijalle tarkemmin mistä sait rahaa sijoitettavaksi esim. tuon 25 000 eur rahastoihin? Se on enemmän kuin vuoden säästösi, joka huomattava sumna sekin pienistä tuloista, joten onnittelut! Yritin etsiä, mutta en löytönyt ja jonain vuonna rahastoon sijoitettu summa oli 45 000, jos oikein muistan. Jos siis voisit avata vaikka miten eri varallisuuslajit ovat kertyneet ja miten aiot kerryttää niitä tänä vuonna, jos esim et tee töitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, tervetuloa lukemaan!
      Sijoitin rahastoihin tosiaan 2022 ennätysmäärän, n. 45 000 €. Tässä yhteenvetoa suunnilleen sijoittamistani määristä;
      2015: 1700
      2016: 3600
      2017: 7200
      2018: 10 400
      2019: 6000
      2020: 6900
      2021: 3500
      2022: 45 000
      2023: 25 000
      (Yhteensä n. 109 000 €)
      Ja vuosina 2016-2023 olen lunastanut joka vuosi vajaan 1000 €:n arvosta rahastoja, jolloin voittojen osuudet on verovapaita.

      Vastaavien vuosien säästöt;
      2015: 7600
      2016: 9700
      2017: 10 800
      2018: 13 300
      2019: 6900
      2020: 11 000
      2021: 36 200
      2022: 13 700
      2023: 23 100
      (Yhteensä n. 132 000 €)
      Eli yhteensä säästöt on suuremmat kuin sijoitukset näiden vuosien osalta. (Ja sitten on vielä vuosi sitten saamani perintörahat yli satatonnia tähän lisäksi, jotka ei ole mukana noissa laskuissa.)

      Tästä postauksesta (nyt toiseksi uusin) saanee vielä lisätietoa tästä pidemmän aikavälin tilanteesta; http://mihinrahakuluu.blogspot.com/2024/02/10-vuoden-tulot-menot-ja-saastot.html

      Eli vuoteen 2014 asti mulla oli vain rahaa, sen lopussa ostettiin asunto ja asuntolainani siitä maksoin pois 2016. 2015 aloitin rahastosijoittamisen. 2023 perin osakkeita. Siis:
      -2014: rahaa
      2014-2015: rahaa, asunto, asuntovelkaa
      2015-2016: rahaa, asunto, asuntovelkaa, rahastoja
      2016-2023: rahaa, asunto, rahastoja
      2023-: rahaa, asunto, rahastoja, osakkeita

      Tänä vuonna tienaan suurimman osan tuloistani tammi-huhti ja joulu (palkka, työttömyyskorvaus & osingot ja korot) ja touko-marras lieneekin sitten miinuskuukausia. Jatkossa saatan saada lähes kaikki tuloni joulukuussa ja tammikuussa ja helmi-marras menee miinuksella.

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta ja jakamisesta! Hain juuri sitä, että miten olet saanut sekä säästettyä että sijoitettua rahaa verrattuna vuosituloihin ja maksettua asuntovelan, vai oletko saanut vuosien varrelta muualta tuloa säästettäväksi tilille ja sijoitettavaksi rahastoihin ?

      Mutta välissä oli siis myös toinen rahana tullut perintö ja sait maksettua nopeasti asuntolainan pois? Nämä meni alun perin ohi. On niin paljon infoa, että hetken kesti päästä kärryille ja saada logiikasta kiinni ja täsmäytettyä miten säästö ja sijoitus osuvat yhteen tulojen kanssa :) Toki myös rahastot kasvavat arvoa ja lisäävät kokonaisvarallistuutta ja merkittävän summan joka vuosi olet saanut ihan itse kerättyä.

      Vertaan siis itseeni kuukausituloja ja -menoja, kun olen samanikäinen ja en ole todellakaan saanut vastaavia summia säästöön vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka hieman enemmän olen tiennannut, mutta kuluni ovat suuremmat ja ne ovat toki arkisia valintoja, joita täytyy tehdä joka päivä ja olla tarkkana. Haaveilen siitä, että olisinpa aloittanut aiemmin kaiken menojen karsimisen. Sinä olet onnistunut uskomattoman hyvin pienillä tuloilla!

      Sitä jäin vielä pohtimaan, jos lopetat työt ja palkkatulot loppuvat kokonaan, miten saat tänä vuonna kerrytettyä varallisuutta esim. rahastoihin?

      Poista
    3. Ymmärrän, että voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuuksia, kun "tulee mukaan kesken kaiken", joten saa kysellä! Auttaa hahmottamaan itseäkin, millä tavalla muut tilanteen näkee, tai mitkä asiat tuntuu oudolta tai mitä ei ymmärrä, tai miten asiat tulkitsee.

      Ennen asunnon ostoa kolmekymppisenä 2014 olin siis säästänyt jo yli 15 vuoden ajalta (teininä kesäisin töissä, opiskelijana vähän muutenkin, yliopiston jälkeen jo 5 vuotta pätkätöissä) rahaa niin paljon, että kasassa oli melkein tarvittava määrä. Kaupantekohetkellä maksoin omalla rahalla n. 30 000 € ja otin asuntolainaa 25 000 €, josta maksoin nopeasti pois 10 000 €, jotka oli ollut mulla vielä hetken "jumissa" määräaikaistilillä kun kaupat tehtiin. Eli oikeastaan 15 000 € oli se summa, jota sitten lyhentelin. Eli ei mitään perinteistä "otin 100 000 € asuntolainaa". Eli asuntolainaa varten en saanut mistään mitään lahjarahaa! Kaikki muut tulot vuosien varrelta on täällä luvuissa mukana paitsi vuosi sitten saatu (elämäni ensimmäinen) perintöraha ja kaikki muut menot on menoissa mukana paitsi asunto, ja näistäkin mainitsen aina vähän väliä että jos ne laskisi mukaan, luvut olisi x ja y.

      Mulla on siis aina ollut säästöjä, ja tavallaan voisi mieltää niin, että sijoitukset tekisin vanhoilla säästöillä enkä juuri sen vuoden säästöön jääneillä rahoilla. Lasken siis tulot-menot=säästöt, ja sijoitukset on näistä irrallaan olevaa rahansiirtelyä säästöstä sijoituksiin, eikä sijoitukset vuositasolla täsmää säästöihin.

      Niinpä tämän vuoden tulevat rahastomerkinnätkin teen alkuvuoden (tai viime vuoden tai miten nyt haluaakaan ajatella) säästöillä, en sen kuun tuloilla, koska tulot ei tule riittämään edes menoihin. Mutta koska nyt on pari viime vuotta mennyt rahastoilla vähän huonosti ja olen laittanut sinne paljon rahaa, ehkä tänä vuonna rahastoilla meneekin paremmin ja laitan vähemmän rahaa. (En suosittele mitään ajoittamisen yrittämistä muille, mutta pientä fiilispohjaista mutuilua itse harrastan siinä, että vähän koitan ostaa enemmän silloin kun on halvempaa ja vähemmän silloin kun on kalliimpaa.) Ja nyt kun rahastojeni arvot on reilu 140 000 €, niin jos rahastot nousisi esim. 5 %, se olisi mulle n. 7000 €, joten pientä sijoitusten arvonnousua olen laskeskellut tavoitteisiin mukaan.

      Poista

Kommenttien valvonta on käytössä, koska sain liikaa roskaposteja. Käyn hyväksymässä kaikki asialliset (kriittisetkin) kommentit mahdollisimman pian. Kiitos kun kommentoit!