maanantai 28. huhtikuuta 2014

Viikko 17

Kalenteriviikko 17; 21.—27.4.

Tiistaina ja sunnuntaina rahaa kului vain ruokakauppaan, ja muina päivinä ei mihinkään.

Hesarin artikkeli keskituloisten esimerkkiperheiden rahankäytöstä sai mietteliääksi.
http://www.hs.fi/elama/T%C3%A4h%C3%A4n+k%C3%A4yt%C3%A4n+rahani++kolme+keskituloista+perhett%C3%A4+kirjasi+menonsa/a1398227663517
(, lopussa linkit kolmeen esimerkkiin.)

Ajatuksia heräsi eri asioista, mutta päällimmäiseksi jäi kuitenkin mieleen, olisikohan omat menoni lähes yhtä hurjat, jos tulonikin olisivat noin isot?
Olen kyllä kuullut useammalta opiskelijasta palkansaajaksi siirtyneeltä, että samalla kun tulot nousee, myös menot nousee. Mutta käykö niin kaikilla? Väistämättä jossain vaiheessa, vaikkei heti?
Ei ainakaan mulla käynyt niin, kun siirryin opintotukiköyhyydestä pienpalkkalaiseksi & työttömäksi, mutta tosiaan ero ei ole niin merkittävä, kun siirtyy köyhästä pienituloiseksi kuin jos siirtyisi köyhästä keskituloiseksi. Jos mun nettotulot pompsahtaisikin yli 2000 €:n, miten kävisi?
Luulen, että menot kyllä nousisi, muttei niin suoraviivaisesti kuin tulot. Lisääntynyt kulutus menisi varmaan ainakin ruokaan, mm. ulkona syömiseen, ja harrastuksiin. Paitsi et jos mulla ois noin isot tulot, ei mulla ois enää mitään aikaa harrastaa mitään! En siis haaveile keskituloisuudesta, koska sen edellyttämä työmäärä tekisi mut onnettomaksi ja sairaaksi. Mun on ihan yhtä turha kuvitella, mitä tekisin, jos palkkatulot olis keskitulon verran, kuin kuvitella, mitä tekisin, jos voittaisin lotossa miljoonia. En muuten ole ikinä lotonnut.

4 kommenttia:

  1. Mä luulen että meille työelämään siirtyminen ei sinänsä muuttanut peruskulutustottumuksia ja rahankäyttöä juurikaan (mitä nyt ostettiin oma asunto). Se mikä muuttui, oli se tunne kun sitä rahaa käyttää. Enää ei kauhistu jos tulee yllättäviä menoja, ja voidaan entiseen tapaan käydä ulkona syömässä, mutta nyt ei podeta siitä huonoa omaatuntoa. Säästäväisiä tietyissä asioissa ollaan oltu jo opiskeluaikana ja sillä linjalla on jatkettu myös työelämään siirryttyä. Nyt työelämässä rahankäyttöä on tullut mietittyä joskus jopa aikaisempaa tarkemmin, nyt kun sen eteen joutuu tekemään enemmän töitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää tuo huono omatunto ulkona syömisestä! Noh, nyt se on jo sentään mennyttä. :)
      Kyllä mä koin, että opiskellessa rahan eteen joutui tekemään kohtuuttoman paljon töitä. Ehkä se johtui osittain siitä, kun piti maksaa takaisin opintorahaa ja asumislisää, kun en saanut kasaan tarpeeksi paljon opintoviikkoja ja opintopisteitä. Vaikka nyt työnteko tuntuu nihkeeltä ja raskaalta, niin kyllä se tuntuu helpolta ja kevyeltä verrattuna niihin seminaarityönvääntötuskiin! :D

      Niin tuo mikä muuttui, tunne. Hmm... Oikeastaan luulen, että se saattaisi olla suurin muutos mulla, et enää kaikki ei vaan tuntuis hirveän kalliilta, vaan samat asiat alkais tuntua halvoilta. Että kun tuloista jäis niin paljon säästöön, menot tuntuisi entistä pienemmiltä ja käsitys rahan arvosta muuttuisi jonkin verran.

      Poista
  2. Nuo summat tuntuvat järkyttävän suurilta! Nyt kun ajattelen, kokisin varmaan itseni suorastaan rikkaaksi, jos olisin keskituloinen. Tai ehkä sitä inflaatiota sitten tapahtuu, ja menot väistämättä nousevat, kun rahaa on enemmän.

    Tavoitteenani on kuitenkin jatkaa yksinkertaista elämäntapaa vielä valmistuttuani ja työelämään päästyäni. En hankkisi liian isoa asuntoa, kasoittain turhaa tavaraa, autoa ja kesämökkiä. Palveluihin ja elämyksiin varmaan saisinkin kulumaan aika paljon, mutta ehkä teatterissa ja ravintolassa ei silloinkaan tarvitse käydä joka viikko.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta on käytössä, koska sain liikaa roskaposteja. Käyn hyväksymässä kaikki asialliset (kriittisetkin) kommentit mahdollisimman pian. Kiitos kun kommentoit!