Blogissani
olen kertonut, mihin kaikkeen minä käytän rahani. Samalla on
tietenkin näkynyt, mihin kaikkeen en käytä ollenkaan rahaa. Olen
ollut yksi esimerkki, miten taloutta voi hoitaa. En ole kuitenkaan
juurikaan antanut mitään suoria neuvoja. Miksi?
Ensinnäkin
koen, että koska ihmisten elämät on niin erilaisia, ei kaikille
sopivia neuvoja voi antaa. Mikä mä olen esim. pitkähiuksisena
neuvomaan lyhythiuksisia, että älkää käykö parturissa, säästyy
rahaa, tai ruokavaliovammattomana neuvomaan keliaakikkoja tai
laktoosi-intolerantikkoja siitä, että syökää halvemmin, tai
lapsettomana ja tervejalkaisena kaupunkilaisena neuvomaan
lapsellisia, liikuntaongelmaisia tai maalaisia, että pyöräilkää
tai käyttäkää edes bussia, ei omaa autoa tarvitse?
Toiseksi
musta itsestäni tuntuu vastaavia neuvoja lukiessani, että jostain
syystä ne on ihan turhia; joko ne on juuri sellaisia, mistä olen
tuossa yllä maininnut, ettei ne omaan elämään sovellu, vaikka
muille onkin toteuttamiskelpoisia, tai sitten jo automaattisesti
noudatan niitä (esim. itsestäänselvyys, että kannattaa pitää
"älä osta mitään"-päiviä), tai sitten ne on esim.
sellaisia, että "näin ajat/matkustelet taloudellisesti"
(Ei mitään merkitystä itselle, kun ei sitä autoa ole, tai
kiinnosta matkustella).
Tämä
ei tietenkään tarkoita sitä, että ne vinkit oikeasti olisi
millään tavalla huonoja, vaan pikemminkin se saattaa kertoa siitä,
että koska jo elän niin erilaisessa moodissa, kuin useimmat, en
ehkä ole sopiva ihminen neuvomaan muita. Neuvomisen sijaan olen
mieluummin halunnut vain esimerkilläni kertoa, että näinkin voi
elää. Neuvojen antaminen on toki käynyt mielessä, mutta se on
tuntunut jotenkin kummallisesti vähän keksimällä keksityltä
ajatukselta, ehkä senkin vuoksi, että itse jotenkin luontaisesti
automaattisesti olen säästeliäs, enkä koe erityisesti pyrkiväni
ja ponnistelevani säästötavoitteiden saavuttamiseksi, vaan mä en
vaan tykkää käyttää paljoa rahaa, vaan rahaa jää yli tulojen
pienuudesta huolimatta.
Edellä
siis joitain syitä siihen, miksi neuvoja en ole aiemmin jaellut.
Mutta nyt asiaan tulee muutos, viisiosaisella "Miten säästää
rahaa?"-sarjallani. Viimeisimmissä kahdessa osassa annan
joitakin neuvoja ihan suoraan, mutta en varsinaisesti vielä tässä
postauksessa. (Paitsi tietenkin vähän, ja epäsuorasti, sellaista
toki rivieni välistä löytyy paljonkin, ja onhan toki jo pelkästään
esimerkkinä oleminen tavallaan neuvomista.) Tässä, ja kahdessa
seuraavassa, postauksessa nimittäin kerron esimerkkejä, millä
tavalla en toimi samoin, kuin yleensä talousasioissa neuvotaan!
Laadi
itsellesi vuosi/kuukausi/viikkobudjetti
En
siis tosiaankaan ole ikinä koskaan milloinkaan laatinut budjettia.
Eli etukäteen kirjannut ylös, millaisia summia tulen mihinkin
asiaan kuluttamaan. Olen kyllä jälkikäteen, kuten blogista huomaa,
laittanut summat ylös senttienkin tarkkuudella, mutta en ole koskaan
etukäteen suunnitellut talouttani niin. Tietenkin olen jossain
vaiheessa karkeasti arvioinut kuluja, esim. että seuraavan puolen
vuoden aikana tulen kuluttamaan n. 2000 - 6000 €, mutta mitään
tarkkaa suunnitelmaa ei ole koskaan ollut. Jotenkin tulot ja menot ja
elämä on niin epävarmaa ja yllätyksellistä, että en ole kokenut
missään vaiheessa mitenkään mielekkäänä leikkiä jonkun tarkan
budjetin kanssa. Toisaalta taas koska olen ilmankin mitään
budjetteja säästeliäs, ei niille ole tarvettakaan.
Maksa
ensin itsellesi , automatisoi säästäminen
Monet
neuvovat siirtämään heti palkkapäivänä osan rahoista säästöön,
esim. säästötilille tai rahastoon. Syynä on, että näin pakottaa
itsensä säästämään tietyn summan, ja loput on kulutukseen.
Itse
olen aina toiminut päinvastoin; säästän vasta jälkikäteen sen,
mitä on jäänyt kuluttamatta. Käyttötililleni kerääntyy
pikkuhiljaa "ylijäämää", jota sitten ohjailen
harkintani mukaan köntissä muualle.
Toki
multa menee kuukausittain asuntolainan lyhennys automaattisesti,
mutta asuntolainan lyhennys on ollut mulla hyväkin olla niin pieni,
että silloin tällöin on kerääntynyt rahaa laitettavaksi
ylimääräisiin lyhennyksiin. Tein myös vuosi sitten
rahastosäästösopimuksen Nordean kanssa (jonka olen päättänyt
keskeyttää kesällä, ja siirtyä mahdollisesti syksyllä
Nordnettiin/Seligsoniin), mutta sekin automaattinen kuukausisumma on
säädetty suhteellisen pieneksi. Ja lähtee muuten tililtäni juuri
ennen palkkapäivää. (Tosin mulla on ollut tuloja 3 kertaa
kuussa, koska olen saanut palkkani kahdessa erässä ja
työttömyyskorvauksen siinä välissä.)
Eli
osittain liittyen tuohon edelliseen, budjeetittomuuteen, en halua
suunnitella tarkkaan etukäteen, minkä summan tulen käyttämään
menoihin ja minkä säästöihin, vaan haluan, että mulla on aina
mahdollisuus käyttää paljonkin rahaa menoihin, vaikka isoja menoja
harvoin onkin. Sitten kaiken lopun säästän. Yksinkertaista,
stressitöntä.
lauantai 21. toukokuuta 2016
perjantai 13. toukokuuta 2016
EU-ruokakassin sisältö
Aluksi varsinaiseen postauksen aiheeseen hatarasti liittyvänä oheistiedotteena näin 13. päivä perjantaina semmosta, että mut irtisanottiin kaksi viikkoa sitten vappuaatonaattona. (Tuotannolliset ja taloudelliset syyt, kaikki toimipisteessämme irtisanottiin.) Irtisanomisaikani on 2 kk, joten ellen uutta työtä kohta onnistu saamaan, kokoaikatyöttömyys alkaa 1.7. Silloin tuloni tulee olemaan n. 560 €/kk. (+ Kaikki satunnaiset pienet tulot, kuten kirppistulot, lahjatulot ja pääomatulot.) Olen nyt hakenut vain yhteen työpaikkaan, kun sopivia ilmoituksia ei vaan tunnu olevan.
Sitten asiaan:
Tiesittekö, että Suomessakin jaetaan EU-ruokakasseja? Mäpä kävin nyt elämäni ensimmäistä kertaa ruokajonossa (ei kyllä oikeesti ollut jonoa) sellasen hakemassa, kun osuin sattumalta tällaiseen ei-uskonnollisen tahon järjestämään ruokajakoon yhden tapahtuman yhteydessä.
Tiesin etukäteen, että EU:n ruoka-apu on jotain kauan säilyvää, vastakohtana niille "perus"leipäjonoille, joissa kai jaetaan lähinnä päivämäärän ylittäneitä kauppojen ylijäämiä. Kuvitelmani EU-kassista oli suunnilleen "vehnäjauhoa, sokeria, makaronia, kaurahiutaleita, näkkileipää". Sokeria ja näkkileipää ei ollut, mutta noita muita kyllä, ja lisäksi muutakin. EU:n ruoka-apukassi siis sisältää;
- vehnäjauho 2 kg
- sämpyläjauho 2 kg (vehnäjauhoja ja vehnälesettä)
- maitojauhe 500 g
- puurohiutale 500 g (kaurahiutaleita)
- aamiaisviljavalmiste 500 g (myslisekoitus)
- pastatuote 500 g (makaronia)
- pastaa juustokastikkeessa 200 g -pussi
- hapankorppuja 370 g
- hernekeitto 435 g
- sian- ja naudanlihavalmiste 400 g
Vehnäjauho, kaurahiutaleet, mysli, hapankorput ja hernekeitto oli mieluisia. Vehnälese- ja -jauhoseos, maitojauhe, makaroni ja pastapussikin tulee syötyä. Vain toi nötkötti oli meille turhake. (Ei tiedetä mitä ihmettä sillä tekisi, ainakin säilyy pitkään. :D)
Pussipasta ei ollut hyvää, mutta kyllä sen söi. Normaalisti ei tule tollasta vaaleeta makaronia muutenkaan juuri syötyä, ja annos oli aika ankea. Ei kuitenkaan pahaa. Muut tuotteet nyt on selvästi sellaisia, mitä niiden heti nimestä ja kuvauksesta odottaakin olevan. Myslissä mukavasti rusinoita ja muita hedelmiä joukossa.
Vielä kuva tästä jokaisen keliaakikon toiveiden täyttymyksestä;
(Tää ei sitten ollut mikään vinkki, että näin säästät ruokakuluissa. Kunhan osittain uteliaisuuttani kassin nappasin mukaani, ja päätin samalla tehdä sisällöstä jutun. Tää oli siis eka kerta kun mitään ruoka-apua vastaanotin (paitsi vanhempieni ruoka-apu opiskelijana ollessani ;) ), eikä mun ruokakulujen vähyys siis selity sillä, että veisin ilmaiset ruuat kaikkien köyhien nenän edestä.
En siis varsinaisesti kaipaa mitään vittuiluviestejä siitä, miten paha ihminen olen, kun hain ruokaa, vaikken sitä ehdottomasti tarvinnut. Ja eipä muuten tarvitse monet muutkaan, jotka sitä hakee. Mutta toki voidaan keskustella siitä, että kenelle teidän mielestä ruoka-apua saisi antaa. Itselläni ei ole asiasta selvää mielipidettä, joten kuulen mielelläni, mitä te muut ajattelette.
Ja ettei nyt jää epäselväksi, niin kerron vielä, että ymmärrän kyllä, että monille pienikin ruoka-apu on ihan oikeasti tarpeen, ja arvostan suuresti sitä, että esim. seurakunnat (joiden toiminnasta en uskontoallergisena ateistina muuten tykkää,) auttavat ruoan syötäväksi päätymiseen roskiskohtalon sijasta.)
Sitten asiaan:
Tiesittekö, että Suomessakin jaetaan EU-ruokakasseja? Mäpä kävin nyt elämäni ensimmäistä kertaa ruokajonossa (ei kyllä oikeesti ollut jonoa) sellasen hakemassa, kun osuin sattumalta tällaiseen ei-uskonnollisen tahon järjestämään ruokajakoon yhden tapahtuman yhteydessä.
Tiesin etukäteen, että EU:n ruoka-apu on jotain kauan säilyvää, vastakohtana niille "perus"leipäjonoille, joissa kai jaetaan lähinnä päivämäärän ylittäneitä kauppojen ylijäämiä. Kuvitelmani EU-kassista oli suunnilleen "vehnäjauhoa, sokeria, makaronia, kaurahiutaleita, näkkileipää". Sokeria ja näkkileipää ei ollut, mutta noita muita kyllä, ja lisäksi muutakin. EU:n ruoka-apukassi siis sisältää;
- vehnäjauho 2 kg
- sämpyläjauho 2 kg (vehnäjauhoja ja vehnälesettä)
- maitojauhe 500 g
- puurohiutale 500 g (kaurahiutaleita)
- aamiaisviljavalmiste 500 g (myslisekoitus)
- pastatuote 500 g (makaronia)
- pastaa juustokastikkeessa 200 g -pussi
- hapankorppuja 370 g
- hernekeitto 435 g
- sian- ja naudanlihavalmiste 400 g
Vehnäjauho, kaurahiutaleet, mysli, hapankorput ja hernekeitto oli mieluisia. Vehnälese- ja -jauhoseos, maitojauhe, makaroni ja pastapussikin tulee syötyä. Vain toi nötkötti oli meille turhake. (Ei tiedetä mitä ihmettä sillä tekisi, ainakin säilyy pitkään. :D)
Pussipasta ei ollut hyvää, mutta kyllä sen söi. Normaalisti ei tule tollasta vaaleeta makaronia muutenkaan juuri syötyä, ja annos oli aika ankea. Ei kuitenkaan pahaa. Muut tuotteet nyt on selvästi sellaisia, mitä niiden heti nimestä ja kuvauksesta odottaakin olevan. Myslissä mukavasti rusinoita ja muita hedelmiä joukossa.
Vielä kuva tästä jokaisen keliaakikon toiveiden täyttymyksestä;
(Tää ei sitten ollut mikään vinkki, että näin säästät ruokakuluissa. Kunhan osittain uteliaisuuttani kassin nappasin mukaani, ja päätin samalla tehdä sisällöstä jutun. Tää oli siis eka kerta kun mitään ruoka-apua vastaanotin (paitsi vanhempieni ruoka-apu opiskelijana ollessani ;) ), eikä mun ruokakulujen vähyys siis selity sillä, että veisin ilmaiset ruuat kaikkien köyhien nenän edestä.
En siis varsinaisesti kaipaa mitään vittuiluviestejä siitä, miten paha ihminen olen, kun hain ruokaa, vaikken sitä ehdottomasti tarvinnut. Ja eipä muuten tarvitse monet muutkaan, jotka sitä hakee. Mutta toki voidaan keskustella siitä, että kenelle teidän mielestä ruoka-apua saisi antaa. Itselläni ei ole asiasta selvää mielipidettä, joten kuulen mielelläni, mitä te muut ajattelette.
Ja ettei nyt jää epäselväksi, niin kerron vielä, että ymmärrän kyllä, että monille pienikin ruoka-apu on ihan oikeasti tarpeen, ja arvostan suuresti sitä, että esim. seurakunnat (joiden toiminnasta en uskontoallergisena ateistina muuten tykkää,) auttavat ruoan syötäväksi päätymiseen roskiskohtalon sijasta.)
tiistai 3. toukokuuta 2016
Huhtikuu 2016
Huhtikuun
tulot;
Palkkatulot: 767,21 €
Työttömyyskorvaus: 424,12 €
Pääomatulot: 6,00 € (1)
Muut tulot: 0 €
Yhteensä: 1197,33 €
(Summat nettona)
Huhtikuun menot;
Vastike: 122,95 €
Muut menot 122,52 €;
Perusruokakauppaostokset: 82,10 €
Kosmetiikka ja hygienia: 20,60 € (Hulluilta päiviltä Kanebon Sensai 38 -ripsiväri 16,90 € (2), Lidlistä Cienin kolme huulirasvaa 2,69 € ja Formilin litran valkopyykinpesuaine 1,99 €)
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 5,47 €
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 3,95 € (Citymarketista jatkojohto 7,95 €)
Harrastukset: 2,95 € (Prismasta 5 ompelukoneneulaa)
Yhteensä: 245,47 €
Tulot 1197,33 - menot 245,47 = 951,86 € säästöön.
Säästöprosentiksi tuli 79,50. Se ei ole ennätyksellisen suuri, mutta toinen ennätys kyllä tuli; Menot oli pienimmät koskaan!
Lisätieto kuukauden rahavirroista;
Huhtikuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin aiemmin, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 211,25 €
· korkokulut 3,17 €
· veloituskulu 2,30 €
Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.
(1) Korko SSO:n S-osuudesta. Tästä menee vielä 0,45 € veroa, mutta se näkyy vasta vuoden 2017 joulukuun veronpalautuksissa.
(2) Tosi kallis ripsiväri, mutta tykkään tästä vaan tosi paljon. Normaalihinnasta (n. 24 €) sentään ihan hyvä alennus.
Palkkatulot: 767,21 €
Työttömyyskorvaus: 424,12 €
Pääomatulot: 6,00 € (1)
Muut tulot: 0 €
Yhteensä: 1197,33 €
(Summat nettona)
Huhtikuun menot;
Vastike: 122,95 €
Muut menot 122,52 €;
Perusruokakauppaostokset: 82,10 €
Kosmetiikka ja hygienia: 20,60 € (Hulluilta päiviltä Kanebon Sensai 38 -ripsiväri 16,90 € (2), Lidlistä Cienin kolme huulirasvaa 2,69 € ja Formilin litran valkopyykinpesuaine 1,99 €)
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 5,47 €
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 3,95 € (Citymarketista jatkojohto 7,95 €)
Harrastukset: 2,95 € (Prismasta 5 ompelukoneneulaa)
Yhteensä: 245,47 €
Tulot 1197,33 - menot 245,47 = 951,86 € säästöön.
Säästöprosentiksi tuli 79,50. Se ei ole ennätyksellisen suuri, mutta toinen ennätys kyllä tuli; Menot oli pienimmät koskaan!
![]() |
| Menot 245,47 € = 20,50 % tuloista 1197,33 € |
Lisätieto kuukauden rahavirroista;
Huhtikuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin aiemmin, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 211,25 €
· korkokulut 3,17 €
· veloituskulu 2,30 €
Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.
(1) Korko SSO:n S-osuudesta. Tästä menee vielä 0,45 € veroa, mutta se näkyy vasta vuoden 2017 joulukuun veronpalautuksissa.
(2) Tosi kallis ripsiväri, mutta tykkään tästä vaan tosi paljon. Normaalihinnasta (n. 24 €) sentään ihan hyvä alennus.
torstai 14. huhtikuuta 2016
Verotuspäätös 2015
Viime vuoden esitäytetty veroilmoitus saapui, ja koska mitään muutoksia en siihen tee, on minulla tiedossa jo lopulliset verot ja vähennykset.
Viime vuoden verotettavat ansiotuloni oli yhteensä 14386,04 €;
- palkkatulot 7672,84 €
- työttömyyskorvaus 6713,20 €
Maksan veroja yhteensä 1580,87 €;
- kunnallisvero 1335,19 €
- sairausvakuutuksen päiväraha- ja sairaanhoito- ja korotettu sairaanhoitomaksu 152,07 €
- yleisradiovero 93,61 €
Koska ennakonpidätykseni oli 1812,14 €, veronpalautusta tulee 232,14 € (sisältää 0,87 € korkoa).
Pakollisia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja maksoin 486,11 €.
Verot ja veroluontoiset maksut siis yhteensä 2066,98 €.
Ns. todellinen veroprosenttini on siis 14,37.
Vuoden 2014 verotustiedot näkee täältä.
Vuosien vertailussa on hyvä huomioida, että vuosi sitten unohdin ottaa huomioon nuo eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Ne oli silloin 563,65 €, eli "verot" yhteensä 2060,21 €, eli todellinen veroprosentti oikeasti 14,10.
Palkkatulojen lasku on ollut vuodessa 1644,16 €, ja työttömyyskorvauksen nousu 1417,61 €, joten ansiotulojen lasku yhteensä 226,55 €.
Kunnallisveron nousu oli 95,94 €, sairausvakuutusmaksujen ja yleveron lasku yht. 11,63 €, joten verojen nousu yhteensä 84,31 €.
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen lasku 77,54 €, joten kaikenkaikkiaan "verojen" nousu 6,77 €.
Toteutuneen veroprosentin nousu 0,27 %-yksikköä. Kuntani veroprosentti pysyi samana.
Ja vuoden 2015 osalta (12 kuukaudelta) asuntolainani korot olivat 121,41 €. Niistä 65 % oli verovähennyskelpoisia, eli 78,92 €. Siitä taas 32 % eli 25,25 € oli se määrä, joka oikeasti vähensi veroja. Eli 20,8 % koroistani maksoi muut veronmaksajat, itse maksoin 79,2 %.
Tein muuten tällaisen taulukon, mistä näkee miten nuo maksuprosentit on vuosien varrella muuttuneet;
Aikamoista veivaamista tuntuu olevan!
Viime vuoden verotettavat ansiotuloni oli yhteensä 14386,04 €;
- palkkatulot 7672,84 €
- työttömyyskorvaus 6713,20 €
Maksan veroja yhteensä 1580,87 €;
- kunnallisvero 1335,19 €
- sairausvakuutuksen päiväraha- ja sairaanhoito- ja korotettu sairaanhoitomaksu 152,07 €
- yleisradiovero 93,61 €
Koska ennakonpidätykseni oli 1812,14 €, veronpalautusta tulee 232,14 € (sisältää 0,87 € korkoa).
Pakollisia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja maksoin 486,11 €.
Verot ja veroluontoiset maksut siis yhteensä 2066,98 €.
Ns. todellinen veroprosenttini on siis 14,37.
Vuoden 2014 verotustiedot näkee täältä.
Vuosien vertailussa on hyvä huomioida, että vuosi sitten unohdin ottaa huomioon nuo eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Ne oli silloin 563,65 €, eli "verot" yhteensä 2060,21 €, eli todellinen veroprosentti oikeasti 14,10.
Palkkatulojen lasku on ollut vuodessa 1644,16 €, ja työttömyyskorvauksen nousu 1417,61 €, joten ansiotulojen lasku yhteensä 226,55 €.
Kunnallisveron nousu oli 95,94 €, sairausvakuutusmaksujen ja yleveron lasku yht. 11,63 €, joten verojen nousu yhteensä 84,31 €.
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen lasku 77,54 €, joten kaikenkaikkiaan "verojen" nousu 6,77 €.
Toteutuneen veroprosentin nousu 0,27 %-yksikköä. Kuntani veroprosentti pysyi samana.
Ja vuoden 2015 osalta (12 kuukaudelta) asuntolainani korot olivat 121,41 €. Niistä 65 % oli verovähennyskelpoisia, eli 78,92 €. Siitä taas 32 % eli 25,25 € oli se määrä, joka oikeasti vähensi veroja. Eli 20,8 % koroistani maksoi muut veronmaksajat, itse maksoin 79,2 %.
Tein muuten tällaisen taulukon, mistä näkee miten nuo maksuprosentit on vuosien varrella muuttuneet;
Aikamoista veivaamista tuntuu olevan!
keskiviikko 6. huhtikuuta 2016
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys
Nyt
on se aika vuodesta, kun monet googlailee verotukseen liittyviä
asioita, ja blogeissa muistutetaan esim. kotitalousvähennyksestä
tai matkakulujen ja sijoituskulujen vähentämisestä. Itse en
tuollaisia vähennyksiä ole koskaan voinut tehdä, enkä tänä
vuonna voi tehdä mitään muitakaan vähennyksiä, paitsi
asuntolainan korkovähennyksen, joka on valmiiksi veroehdotuksessa,
eikä siitä siten tarvitse ilmoittaa erikseen.
On kuitenkin yksi verovähennyksen muoto, jota olen aiemmin hyödyntänyt neljänä vuotena; veronmaksukyvyn alentumisvähennys. Olen siitä pikaisesti aiemmin kirjoittanutkin, mutta tässä vielä uusi informatiivisempi pläjäys. Tämä verovähennys koskee esimerkiksi ihmisiä, joilla on pienet tulot, mutta suuret sairauskulut.
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys on ansiotuloista tehtävä harkinnanvarainen vähennys, joka voidaan myöntää sillä perusteella, että verovelvollisen veronmaksukyky on olennaisesti heikentynyt.
Vähennyksen edellytyksenä on erityinen syy, esimerkiksi sairaus, työttömyys tai elatusvelvollisuus. Muukin syy voi käydä, esimerkiksi vammaisen lapsen kotihoito, sillä jokaisen kohdalla vähennys katsotaan tapauskohtaisesti. Pelkästään työttömyydestä tai opiskelusta johtuva tulojen vähäisyys ei yleensä oikeuta veronmaksukyvyn alentumisvähennykseen.
Varsinaisten syiden lisäksi veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää myös pelkkien suurten sairauskulujen perusteella. Itse olen hakenut vähennystä nimenomaan pelkkien kulujen perusteella. Tästä lisää vielä alempana.
Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen myöntämiseen ja määrään vaikuttavat syyn ja/tai sairausmenojen lisäksi tulojen määrä. Myös puolison tulot vaikuttavat. (Verotuksessa puolisoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Puolisoina käsitellään myös avoliitossa asuvia, jos heillä on, tai on aikaisemmin ollut, yhteinen lapsi, tai jos he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Ei siis "tavallisia" avopuolisoita.)
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää molemmille puolisoille, jos vähennyksen myöntämisperusteet ovat olemassa. Vähennyksen enimmäismäärä on (per henkilö) 1400 €, ja se myönnetään täysin sadoin euroin. Vähennys tehdään siis verotettavista tuloista, ei suoraan veroista.
Esitäytettyyn veroilmoitukseen siis merkitään, kohtaan 3.3. Ansiotuloista tehtävät muut vähennykset, se euromäärä, jollaista vähennystä haetaan. Loppuun, kohtaan Lisätietoja, voi kirjoittaa esimerkiksi "Haen veronmaksukyvyn alentumisvähennystä pelkästään sairauskulujeni (3000 €) perusteella." tai sitten pidempi selostus, jos sellainen on tarpeen. Veroilmoituksen palautuksen liitteeksi ei tarvitse, eikä pidä, lähettää kuitteja, mutta ne tulee säilyttää 6 vuotta, sillä verotoimisto saattaa pyytää niitä jälkikäteen.
Vuodelta 2015 vähennystä ei myönnetä ollenkaan, jos yksinäisen verovelvollisen vuositulon (vuositulo on puhtaiden ansiotulojen ja pääomatulojen yhteismäärä, eli kaikki tulot, joista on vähennetty tulonhankkimiskulut (ja tulonhankkimiskuluiksi taas lasketaan aina vähintään 620 €)) määrä ylittää 27000 € tai puolisoiden yhteenlaskettu vuositulon määrä ylittää 40000 €. (Edellä mainittuja tulorajoja korotetaan 2500 €:lla jokaista verovelvollisen huollettavana olevaa lasta kohti.) Tätä pienemmätkin tulot voivat siis vaikuttaa siten, että vähennystä saa vain osittain. Lisäksi suuri varallisuus voi vaikuttaa.
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää pelkkien suurten sairauskulujen perusteella, jos
On kuitenkin yksi verovähennyksen muoto, jota olen aiemmin hyödyntänyt neljänä vuotena; veronmaksukyvyn alentumisvähennys. Olen siitä pikaisesti aiemmin kirjoittanutkin, mutta tässä vielä uusi informatiivisempi pläjäys. Tämä verovähennys koskee esimerkiksi ihmisiä, joilla on pienet tulot, mutta suuret sairauskulut.
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys on ansiotuloista tehtävä harkinnanvarainen vähennys, joka voidaan myöntää sillä perusteella, että verovelvollisen veronmaksukyky on olennaisesti heikentynyt.
Vähennyksen edellytyksenä on erityinen syy, esimerkiksi sairaus, työttömyys tai elatusvelvollisuus. Muukin syy voi käydä, esimerkiksi vammaisen lapsen kotihoito, sillä jokaisen kohdalla vähennys katsotaan tapauskohtaisesti. Pelkästään työttömyydestä tai opiskelusta johtuva tulojen vähäisyys ei yleensä oikeuta veronmaksukyvyn alentumisvähennykseen.
Varsinaisten syiden lisäksi veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää myös pelkkien suurten sairauskulujen perusteella. Itse olen hakenut vähennystä nimenomaan pelkkien kulujen perusteella. Tästä lisää vielä alempana.
Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen myöntämiseen ja määrään vaikuttavat syyn ja/tai sairausmenojen lisäksi tulojen määrä. Myös puolison tulot vaikuttavat. (Verotuksessa puolisoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Puolisoina käsitellään myös avoliitossa asuvia, jos heillä on, tai on aikaisemmin ollut, yhteinen lapsi, tai jos he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Ei siis "tavallisia" avopuolisoita.)
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää molemmille puolisoille, jos vähennyksen myöntämisperusteet ovat olemassa. Vähennyksen enimmäismäärä on (per henkilö) 1400 €, ja se myönnetään täysin sadoin euroin. Vähennys tehdään siis verotettavista tuloista, ei suoraan veroista.
Esitäytettyyn veroilmoitukseen siis merkitään, kohtaan 3.3. Ansiotuloista tehtävät muut vähennykset, se euromäärä, jollaista vähennystä haetaan. Loppuun, kohtaan Lisätietoja, voi kirjoittaa esimerkiksi "Haen veronmaksukyvyn alentumisvähennystä pelkästään sairauskulujeni (3000 €) perusteella." tai sitten pidempi selostus, jos sellainen on tarpeen. Veroilmoituksen palautuksen liitteeksi ei tarvitse, eikä pidä, lähettää kuitteja, mutta ne tulee säilyttää 6 vuotta, sillä verotoimisto saattaa pyytää niitä jälkikäteen.
Vuodelta 2015 vähennystä ei myönnetä ollenkaan, jos yksinäisen verovelvollisen vuositulon (vuositulo on puhtaiden ansiotulojen ja pääomatulojen yhteismäärä, eli kaikki tulot, joista on vähennetty tulonhankkimiskulut (ja tulonhankkimiskuluiksi taas lasketaan aina vähintään 620 €)) määrä ylittää 27000 € tai puolisoiden yhteenlaskettu vuositulon määrä ylittää 40000 €. (Edellä mainittuja tulorajoja korotetaan 2500 €:lla jokaista verovelvollisen huollettavana olevaa lasta kohti.) Tätä pienemmätkin tulot voivat siis vaikuttaa siten, että vähennystä saa vain osittain. Lisäksi suuri varallisuus voi vaikuttaa.
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää pelkkien suurten sairauskulujen perusteella, jos
-
sinun ja perheenjäsentesi yhteenlaskettujen sairauskulujen määrä
on verovuonna vähintään 700 €, ja
-
sairauskulut ovat samalla vähintään 10 % puhtaiden ansio- ja
pääomatulojen yhteismäärästä.
Vähennys
siis katsotaan aina tapauskohtaisesti, mutta yleisesti ottaen vuoden
2015 osalta määrä katsotaan seuraavan taulukon mukaan;
![]() |
| Lähde: Verohallinto |
Jos
siis esimerkiksi yksineläjän verotettavat bruttotulot on ollut
15000 € ja sairauskulujen määrä 3000 €, saanee hän
veronmaksukyvyn alentumisvähennystä 1200 €. (Koska puhdas tulo on
tällöin enintään 14 380 €). Kunhan vain hoksaa tätä
vähennystä hakea!
Itse
sain veronmaksukyvyn alentumisvähennystä vuosilta 2010-2013
seuraavasti;
2010
sairauskulut n. 2150 €, vuositulo 10092,36 €, vähennys 1000 €,
toteutunut hyöty veroista 243,66 €
2011
sairauskulut n. 3600 €, vuositulo 10739,14 €, vähennys 1400 €,
toteutunut hyöty veroista 336,39 €
2012
sairauskulut n. 4450 €, vuositulo 12343,48 €, vähennys 1400 €,
toteutunut hyöty veroista 336,90 €
2013
sairauskulut n. 2150 €, vuositulo 12042,10 €, vähennys 1000 €,
toteutunut hyöty veroista 241,60 €
(tulonhankkimisvähennys
oli joka vuosi 620 €)
Ja
tässä
vielä uusin Verohallinnon ohje asiasta. (Olen ottanut sieltä tuon
taulukon lisäksi suoraan muutamia ylläolevan tekstin lauseista,
mutta en ole merkinnyt lainauksia erikseen.)
lauantai 2. huhtikuuta 2016
Maaliskuu 2016
Tasan
kuukausi vierähtänyt edellisestä kirjoituksestani! Kun nyt
ensimmäistä kertaa blogini historiassa on ollut näin pitkä tauko,
jokin selitys voisi olla paikallaan. Mutta kun mitään yhtä syytä
ei ole.
Hiljaisuus ei ole merkki blogin hiipumisesta. Luonnoksissa mulla on useampi postaus puolivalmiina, ja niistä lupaan julkaista ensimmäisen ensi viikolla ja seuraavia viimeistään toukokuussa. Olen sitä mieltä, että jos ei ole mitään kunnollista kirjoitettavaa, on parempi olla kirjoittamatta, vaikka pitkääkin taukoa tulisi. Vähintään 1/kk on kuitenkin luvassa jatkossakin, useimmiten vähän enemmän.
Olen lukenut paljon uusia (ja vanhoja, mutta itselleni uusia) säästämiseen liittyviä blogeja, ja osa niistä on päätynyt tuohon viereen linkkilistallekin. Osa blogeista, joihin olen tutustunut, on liian sijoituskeskeisiä kiinnostakseen mua tarpeeksi, mutta aika moni on vielä "lue näitä joskus"-listallani odottelemassa vuoroaan. Kiinnostavaa lukea muiden mietteitä rahasta!
Sitten viime kuun luvut esille;
Maaliskuun tulot;
Palkkatulot: 513,97 €
Työttömyyskorvaus: 399,68 €
Pääomatulot: 0,72 €
Muut tulot: 0 €
Yhteensä: 914,37 €
(Summat nettona)
Maaliskuun menot;
Vastike: 122,95 €
Muut menot 245,88 €;
Perusruokakauppaostokset: 63,35 € (1)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 55,90 € (Electroluxin pölypussiton imuri Verkkokaupasta 99,90 €, kotiinkuljetus sille 9,90 € ja 6 nappiparistoa Lidlistä 1,99 €)
Harrastukset: 46,90 € (Kameraani 32 GB:n muistikortti kivijalkaliikkeestä 19 € & suodin Verkkokaupasta 23,90 €, ja 200 g lankaa Prismasta 4 €)
Ravintola/kahvila/baari: 41,60 € (Ravintolassa alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka ja iso olut)
Puhelin ja netti: 31,10 € (Puhelinlasku 4 kuukaudelta 23,65 € ja netti 14,90 €/kk, josta siis puolet 7,45 €)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 7,03 €
Yhteensä: 368,83 €
Tulot 914,37 - menot 368,83 = 545,54 € säästöön.
Lisätieto kuukauden rahavirroista;
Maaliskuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin aiemmin, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 209,69 €
· korkokulut 4,73 €
· veloituskulu 2,30 €
Tein asuntolainaan myös ylimääräisen lyhennyksen, 1000 €. Päädyin taas raha-asioitani miettiessäni siihen, että pieni ylimääräinen lyhennys oli nyt paikallaan, muttei liikaa. Asiaan vaikuttaa todella monia asioita, mm. pari tiedossa olevaa hiukan isompaa rahanmenoa ja kesällä epävarmasti, mutta todennäköisesti, häämöttävä kokoaikatyöttömyys. Muita suunnitelmia on lopettaa tuo Nordean rahastosäästö, kun irtisanominen varmistuu, ja aloittaa Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastot sitten myöhemmin, jos aloitan uudet työt.
Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.
(1) Käytin yhden lokakuussa liittymislahjaksi saamani 10 €:n alennussetelin Prismassa ruokaan. Ostin sillä mm. noin 2,5 kiloa banaaneita, kun ne oli tarjouksessa 0,99 €/kg. :D Muuten oli kyllä hieman hankaluuksia löytää yli kympillä kerralla Prismasta edullista ostettavaa, kun on tottunut Lidlin halvempiin hintoihin! ;) Ilman tuota S-alennusta ruokamenot olisi siis ollut 73,35 €.
Hiljaisuus ei ole merkki blogin hiipumisesta. Luonnoksissa mulla on useampi postaus puolivalmiina, ja niistä lupaan julkaista ensimmäisen ensi viikolla ja seuraavia viimeistään toukokuussa. Olen sitä mieltä, että jos ei ole mitään kunnollista kirjoitettavaa, on parempi olla kirjoittamatta, vaikka pitkääkin taukoa tulisi. Vähintään 1/kk on kuitenkin luvassa jatkossakin, useimmiten vähän enemmän.
Olen lukenut paljon uusia (ja vanhoja, mutta itselleni uusia) säästämiseen liittyviä blogeja, ja osa niistä on päätynyt tuohon viereen linkkilistallekin. Osa blogeista, joihin olen tutustunut, on liian sijoituskeskeisiä kiinnostakseen mua tarpeeksi, mutta aika moni on vielä "lue näitä joskus"-listallani odottelemassa vuoroaan. Kiinnostavaa lukea muiden mietteitä rahasta!
Sitten viime kuun luvut esille;
Maaliskuun tulot;
Palkkatulot: 513,97 €
Työttömyyskorvaus: 399,68 €
Pääomatulot: 0,72 €
Muut tulot: 0 €
Yhteensä: 914,37 €
(Summat nettona)
Maaliskuun menot;
Vastike: 122,95 €
Muut menot 245,88 €;
Perusruokakauppaostokset: 63,35 € (1)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 55,90 € (Electroluxin pölypussiton imuri Verkkokaupasta 99,90 €, kotiinkuljetus sille 9,90 € ja 6 nappiparistoa Lidlistä 1,99 €)
Harrastukset: 46,90 € (Kameraani 32 GB:n muistikortti kivijalkaliikkeestä 19 € & suodin Verkkokaupasta 23,90 €, ja 200 g lankaa Prismasta 4 €)
Ravintola/kahvila/baari: 41,60 € (Ravintolassa alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka ja iso olut)
Puhelin ja netti: 31,10 € (Puhelinlasku 4 kuukaudelta 23,65 € ja netti 14,90 €/kk, josta siis puolet 7,45 €)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 7,03 €
Yhteensä: 368,83 €
Tulot 914,37 - menot 368,83 = 545,54 € säästöön.
![]() |
| Menot 368,83 € = 40,34 % tuloista 914,37 € |
Lisätieto kuukauden rahavirroista;
Maaliskuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin aiemmin, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 209,69 €
· korkokulut 4,73 €
· veloituskulu 2,30 €
Tein asuntolainaan myös ylimääräisen lyhennyksen, 1000 €. Päädyin taas raha-asioitani miettiessäni siihen, että pieni ylimääräinen lyhennys oli nyt paikallaan, muttei liikaa. Asiaan vaikuttaa todella monia asioita, mm. pari tiedossa olevaa hiukan isompaa rahanmenoa ja kesällä epävarmasti, mutta todennäköisesti, häämöttävä kokoaikatyöttömyys. Muita suunnitelmia on lopettaa tuo Nordean rahastosäästö, kun irtisanominen varmistuu, ja aloittaa Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastot sitten myöhemmin, jos aloitan uudet työt.
Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.
(1) Käytin yhden lokakuussa liittymislahjaksi saamani 10 €:n alennussetelin Prismassa ruokaan. Ostin sillä mm. noin 2,5 kiloa banaaneita, kun ne oli tarjouksessa 0,99 €/kg. :D Muuten oli kyllä hieman hankaluuksia löytää yli kympillä kerralla Prismasta edullista ostettavaa, kun on tottunut Lidlin halvempiin hintoihin! ;) Ilman tuota S-alennusta ruokamenot olisi siis ollut 73,35 €.
keskiviikko 2. maaliskuuta 2016
Helmikuu 2016
Helmikuun
tuloni ja menoni on nyt tullut laskettua. Kyseessä siis
henkilökohtaiset rahani kahden hengen taloudessa.
Helmikuun tulot;
Palkkatulot: 507,59 €
Työttömyyskorvaus: 265,02 € (1)
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 0 €
Yhteensä: 772,61 €
(Summat nettona)
Helmikuun menot;
Vastike: 122,95 €
Muut menot 598,96 €;
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 436,15 € (Tietokoneen osia 872,30 €:lla) (2)
Perusruokakauppaostokset: 69,65 €
Jäsenyys: 32,00 € (Animalian vuosimaksu)
Bussi: 20,00 €
Vakuutus: 18,16 € (kotivakuutus n. 145 € vuodessa)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 7,60 €
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Lahja: 5,70 €
Kosmetiikka ja hygienia: 1,25 € (Lidlistä sappisaippua 1,79 € ja Cienin vanupuikkoja, 300 kpl 0,65 €)
Ravintola/kahvila/baari: 1,00 € (Hesburgerin kerrosateria tarjouskupongilla oli 6,00 €, ja siitä 5 € maksoin lokakuussa saamallani S-etusetelillä)
Yhteensä: 721,91 €
Tietokoneostoksen myötä jäi siis kuukauden säästöt tosi pieniksi. Eipä kuitenkaan mennyt miinukselle.
Tulot 772,61 - menot 721,91 = 50,70 € säästöön.
Lisätieto kuukauden rahavirroista;
Helmikuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 209,12 €
· korkokulut 5,30 €
· veloituskulu 2,30 €
Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.
(1) Työttömyyskorvaus, kelan soviteltu peruspäiväraha, oli nyt (parisensataa) normaalia pienempi, koska työssäoloehto (tarpeeksi monena viikkona vähintään 18 h töissä) täyttyi jälleen, ja peruspäivärahakauden 500 päivän laskeminen aloitettiin alusta, vaikkei vanhat päivät siis vielä ollut tullutkaan täyteen, ja niinpä mulle tuli omavastuupäiviä, joilta ei maksettu työttömyyskorvausta.
(2) Oli aika uusia pöytäkoneen keskusyksikkö. Tää oli Puolison touhua, enkä juurikaan vaikuttanut asiaan. Se kasasi vanhaan kotelokoppaan uusista osista tehokkaampaa tekniikkaa. Ostettua tuli kahdesta verkkokaupasta ja yhdeltä yksityiseltä mm. prosessori, emolevy, SSD-levy, näytönohjain, muistit, virtalähde ja windows10. Kaikki yhteensä siis 872,30 €. Jos paria vuosien varrella tehtyä tuunausostosta (uusi näytönohjain, tuuletin, ohjelmistolisenssi) ei lasketa, vanha kokoonpano olikin jo noin 10 vuoden takaa. Olisi kiva, jos tälläkin kertaa pötköteltäisiin yhtä pitkälle.
Helmikuun tulot;
Palkkatulot: 507,59 €
Työttömyyskorvaus: 265,02 € (1)
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 0 €
Yhteensä: 772,61 €
(Summat nettona)
Helmikuun menot;
Vastike: 122,95 €
Muut menot 598,96 €;
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 436,15 € (Tietokoneen osia 872,30 €:lla) (2)
Perusruokakauppaostokset: 69,65 €
Jäsenyys: 32,00 € (Animalian vuosimaksu)
Bussi: 20,00 €
Vakuutus: 18,16 € (kotivakuutus n. 145 € vuodessa)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 7,60 €
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Lahja: 5,70 €
Kosmetiikka ja hygienia: 1,25 € (Lidlistä sappisaippua 1,79 € ja Cienin vanupuikkoja, 300 kpl 0,65 €)
Ravintola/kahvila/baari: 1,00 € (Hesburgerin kerrosateria tarjouskupongilla oli 6,00 €, ja siitä 5 € maksoin lokakuussa saamallani S-etusetelillä)
Yhteensä: 721,91 €
Tietokoneostoksen myötä jäi siis kuukauden säästöt tosi pieniksi. Eipä kuitenkaan mennyt miinukselle.
Tulot 772,61 - menot 721,91 = 50,70 € säästöön.
![]() |
| Menot 721,91 € = 93,44 % tuloista 772,61 € |
Lisätieto kuukauden rahavirroista;
Helmikuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 209,12 €
· korkokulut 5,30 €
· veloituskulu 2,30 €
Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.
(1) Työttömyyskorvaus, kelan soviteltu peruspäiväraha, oli nyt (parisensataa) normaalia pienempi, koska työssäoloehto (tarpeeksi monena viikkona vähintään 18 h töissä) täyttyi jälleen, ja peruspäivärahakauden 500 päivän laskeminen aloitettiin alusta, vaikkei vanhat päivät siis vielä ollut tullutkaan täyteen, ja niinpä mulle tuli omavastuupäiviä, joilta ei maksettu työttömyyskorvausta.
(2) Oli aika uusia pöytäkoneen keskusyksikkö. Tää oli Puolison touhua, enkä juurikaan vaikuttanut asiaan. Se kasasi vanhaan kotelokoppaan uusista osista tehokkaampaa tekniikkaa. Ostettua tuli kahdesta verkkokaupasta ja yhdeltä yksityiseltä mm. prosessori, emolevy, SSD-levy, näytönohjain, muistit, virtalähde ja windows10. Kaikki yhteensä siis 872,30 €. Jos paria vuosien varrella tehtyä tuunausostosta (uusi näytönohjain, tuuletin, ohjelmistolisenssi) ei lasketa, vanha kokoonpano olikin jo noin 10 vuoden takaa. Olisi kiva, jos tälläkin kertaa pötköteltäisiin yhtä pitkälle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






