Verotuspäätös 2015

Viime vuoden esitäytetty veroilmoitus saapui, ja koska mitään muutoksia en siihen tee, on minulla tiedossa jo lopulliset verot ja vähennykset.

Viime vuoden verotettavat ansiotuloni oli yhteensä 14386,04 €;
- palkkatulot 7672,84 €
- työttömyyskorvaus 6713,20 €

Maksan veroja yhteensä 1580,87 €;
- kunnallisvero 1335,19 €
- sairausvakuutuksen päiväraha- ja sairaanhoito- ja korotettu sairaanhoitomaksu 152,07 €
- yleisradiovero 93,61 €

Koska ennakonpidätykseni oli 1812,14 €, veronpalautusta tulee 232,14 € (sisältää 0,87 € korkoa).

Pakollisia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja maksoin 486,11 €.

Verot ja veroluontoiset maksut siis yhteensä 2066,98 €.

Ns. todellinen veroprosenttini on siis 14,37.

Vuoden 2014 verotustiedot näkee täältä.
Vuosien vertailussa on hyvä huomioida, että vuosi sitten unohdin ottaa huomioon nuo eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Ne oli silloin 563,65 €, eli "verot" yhteensä 2060,21 €, eli todellinen veroprosentti oikeasti 14,10.

Palkkatulojen lasku on ollut vuodessa 1644,16 €, ja työttömyyskorvauksen nousu 1417,61 €, joten ansiotulojen lasku yhteensä 226,55 €.
Kunnallisveron nousu oli 95,94 €, sairausvakuutusmaksujen ja yleveron lasku yht. 11,63 €, joten verojen nousu yhteensä 84,31 €.
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen lasku 77,54 €, joten kaikenkaikkiaan "verojen" nousu 6,77 €.
Toteutuneen veroprosentin nousu 0,27 %-yksikköä. Kuntani veroprosentti pysyi samana.

Ja vuoden 2015 osalta (12 kuukaudelta) asuntolainani korot olivat 121,41 €. Niistä 65 % oli verovähennyskelpoisia, eli 78,92 €. Siitä taas 32 % eli 25,25 € oli se määrä, joka oikeasti vähensi veroja. Eli 20,8 % koroistani maksoi muut veronmaksajat, itse maksoin 79,2 %.

Tein muuten tällaisen taulukon, mistä näkee miten nuo maksuprosentit on vuosien varrella muuttuneet;

Aikamoista veivaamista tuntuu olevan!

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Nyt on se aika vuodesta, kun monet googlailee verotukseen liittyviä asioita, ja blogeissa muistutetaan esim. kotitalousvähennyksestä tai matkakulujen ja sijoituskulujen vähentämisestä. Itse en tuollaisia vähennyksiä ole koskaan voinut tehdä, enkä tänä vuonna voi tehdä mitään muitakaan vähennyksiä, paitsi asuntolainan korkovähennyksen, joka on valmiiksi veroehdotuksessa, eikä siitä siten tarvitse ilmoittaa erikseen.

On kuitenkin yksi verovähennyksen muoto, jota olen aiemmin hyödyntänyt neljänä vuotena; veronmaksukyvyn alentumisvähennys. Olen siitä pikaisesti aiemmin kirjoittanutkin, mutta tässä vielä uusi informatiivisempi pläjäys. Tämä verovähennys koskee esimerkiksi ihmisiä, joilla on pienet tulot, mutta suuret sairauskulut.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys on ansiotuloista tehtävä harkinnanvarainen vähennys, joka voidaan myöntää sillä perusteella, että verovelvollisen veronmaksukyky on olennaisesti heikentynyt.

Vähennyksen edellytyksenä on erityinen syy, esimerkiksi sairaus, työttömyys tai elatusvelvollisuus. Muukin syy voi käydä, esimerkiksi vammaisen lapsen kotihoito, sillä jokaisen kohdalla vähennys katsotaan tapauskohtaisesti. Pelkästään työttömyydestä tai opiskelusta johtuva tulojen vähäisyys ei yleensä oikeuta veronmaksukyvyn alentumisvähennykseen.
Varsinaisten syiden lisäksi veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää myös pelkkien suurten sairauskulujen perusteella. Itse olen hakenut vähennystä nimenomaan pelkkien kulujen perusteella. Tästä lisää vielä alempana.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen myöntämiseen ja määrään vaikuttavat syyn ja/tai sairausmenojen lisäksi tulojen määrä. Myös puolison tulot vaikuttavat. (Verotuksessa puolisoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Puolisoina käsitellään myös avoliitossa asuvia, jos heillä on, tai on aikaisemmin ollut, yhteinen lapsi, tai jos he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Ei siis "tavallisia" avopuolisoita.)
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää molemmille puolisoille, jos vähennyksen myöntämisperusteet ovat olemassa. Vähennyksen enimmäismäärä on (per henkilö) 1400 €, ja se myönnetään täysin sadoin euroin. Vähennys tehdään siis verotettavista tuloista, ei suoraan veroista. 

Esitäytettyyn veroilmoitukseen siis merkitään, kohtaan 3.3. Ansiotuloista tehtävät muut vähennykset, se euromäärä, jollaista vähennystä haetaan. Loppuun, kohtaan Lisätietoja, voi kirjoittaa esimerkiksi "Haen veronmaksukyvyn alentumisvähennystä pelkästään sairauskulujeni (3000 €) perusteella." tai sitten pidempi selostus, jos sellainen on tarpeen. Veroilmoituksen palautuksen liitteeksi ei tarvitse, eikä pidä, lähettää kuitteja, mutta ne tulee säilyttää 6 vuotta, sillä verotoimisto saattaa pyytää niitä jälkikäteen.

Vuodelta 2015 vähennystä ei myönnetä ollenkaan, jos yksinäisen verovelvollisen vuositulon (vuositulo on puhtaiden ansiotulojen ja pääomatulojen yhteismäärä, eli kaikki tulot, joista on vähennetty tulonhankkimiskulut (ja tulonhankkimiskuluiksi taas lasketaan aina vähintään 620 €)) määrä ylittää 27000 € tai puolisoiden yhteenlaskettu vuositulon määrä ylittää 40000 €. (Edellä mainittuja tulorajoja korotetaan 2500 €:lla jokaista verovelvollisen huollettavana olevaa lasta kohti.) Tätä pienemmätkin tulot voivat siis vaikuttaa siten, että vähennystä saa vain osittain. Lisäksi suuri varallisuus voi vaikuttaa. 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys voidaan myöntää pelkkien suurten sairauskulujen perusteella, jos

- sinun ja perheenjäsentesi yhteenlaskettujen sairauskulujen määrä on verovuonna vähintään 700 €, ja

- sairauskulut ovat samalla vähintään 10 % puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. 

Vähennys siis katsotaan aina tapauskohtaisesti, mutta yleisesti ottaen vuoden 2015 osalta määrä katsotaan seuraavan taulukon mukaan;

Lähde: Verohallinto

Jos siis esimerkiksi yksineläjän verotettavat bruttotulot on ollut 15000 € ja sairauskulujen määrä 3000 €, saanee hän veronmaksukyvyn alentumisvähennystä 1200 €. (Koska puhdas tulo on tällöin enintään 14 380 €). Kunhan vain hoksaa tätä vähennystä hakea! 

Itse sain veronmaksukyvyn alentumisvähennystä vuosilta 2010-2013 seuraavasti;

2010 sairauskulut n. 2150 €, vuositulo 10092,36 €, vähennys 1000 €, toteutunut hyöty veroista 243,66 €

2011 sairauskulut n. 3600 €, vuositulo 10739,14 €, vähennys 1400 €, toteutunut hyöty veroista 336,39 €

2012 sairauskulut n. 4450 €, vuositulo 12343,48 €, vähennys 1400 €, toteutunut hyöty veroista 336,90 €

2013 sairauskulut n. 2150 €, vuositulo 12042,10 €, vähennys 1000 €, toteutunut hyöty veroista 241,60 €

(tulonhankkimisvähennys oli joka vuosi 620 €)

Ja tässä vielä uusin Verohallinnon ohje asiasta. (Olen ottanut sieltä tuon taulukon lisäksi suoraan muutamia ylläolevan tekstin lauseista, mutta en ole merkinnyt lainauksia erikseen.)

Maaliskuu 2016

Tasan kuukausi vierähtänyt edellisestä kirjoituksestani! Kun nyt ensimmäistä kertaa blogini historiassa on ollut näin pitkä tauko, jokin selitys voisi olla paikallaan. Mutta kun mitään yhtä syytä ei ole.

Hiljaisuus ei ole merkki blogin hiipumisesta. Luonnoksissa mulla on useampi postaus puolivalmiina, ja niistä lupaan julkaista ensimmäisen ensi viikolla ja seuraavia viimeistään toukokuussa. Olen sitä mieltä, että jos ei ole mitään kunnollista kirjoitettavaa, on parempi olla kirjoittamatta, vaikka pitkääkin taukoa tulisi. Vähintään 1/kk on kuitenkin luvassa jatkossakin, useimmiten vähän enemmän.

Olen lukenut paljon uusia (ja vanhoja, mutta itselleni uusia) säästämiseen liittyviä blogeja, ja osa niistä on päätynyt tuohon viereen linkkilistallekin. Osa blogeista, joihin olen tutustunut, on liian sijoituskeskeisiä kiinnostakseen mua tarpeeksi, mutta aika moni on vielä "lue näitä joskus"-listallani odottelemassa vuoroaan. Kiinnostavaa lukea muiden mietteitä rahasta!

Sitten viime kuun luvut esille;


Maaliskuun tulot;

Palkkatulot: 513,97 €
Työttömyyskorvaus: 399,68 €
Pääomatulot: 0,72 €
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 914,37 €
(Summat nettona)

Maaliskuun menot;

Vastike: 122,95 €
Muut menot 245,88 €;
Perusruokakauppaostokset: 63,35 € (1)
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 55,90 € (Electroluxin pölypussiton imuri Verkkokaupasta 99,90 €, kotiinkuljetus sille 9,90 € ja 6 nappiparistoa Lidlistä 1,99 €)
Harrastukset: 46,90 € (Kameraani 32 GB:n muistikortti kivijalkaliikkeestä 19 € & suodin Verkkokaupasta 23,90 €, ja 200 g lankaa Prismasta 4 €)
Ravintola/kahvila/baari: 41,60 € (Ravintolassa alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka ja iso olut)
Puhelin ja netti: 31,10 € (Puhelinlasku 4 kuukaudelta 23,65 € ja netti 14,90 €/kk, josta siis puolet 7,45 €)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 7,03 €

Yhteensä: 368,83 €

Tulot 914,37 - menot 368,83 = 545,54 € säästöön.

Menot 368,83 € = 40,34 % tuloista 914,37 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Maaliskuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin aiemmin, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 209,69 €
· korkokulut 4,73 €
· veloituskulu 2,30 €

Tein asuntolainaan myös ylimääräisen lyhennyksen, 1000 €. Päädyin taas raha-asioitani miettiessäni siihen, että pieni ylimääräinen lyhennys oli nyt paikallaan, muttei liikaa. Asiaan vaikuttaa todella monia asioita, mm. pari tiedossa olevaa hiukan isompaa rahanmenoa ja kesällä epävarmasti, mutta todennäköisesti, häämöttävä kokoaikatyöttömyys. Muita suunnitelmia on lopettaa tuo Nordean rahastosäästö, kun irtisanominen varmistuu, ja aloittaa Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastot sitten myöhemmin, jos aloitan uudet työt.

Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.

(1) Käytin yhden lokakuussa liittymislahjaksi saamani 10 €:n alennussetelin Prismassa ruokaan. Ostin sillä mm. noin 2,5 kiloa banaaneita, kun ne oli tarjouksessa 0,99 €/kg. :D Muuten oli kyllä hieman hankaluuksia löytää yli kympillä kerralla Prismasta edullista ostettavaa, kun on tottunut Lidlin halvempiin hintoihin! ;) Ilman tuota S-alennusta ruokamenot olisi siis ollut 73,35 €.

Helmikuu 2016

Helmikuun tuloni ja menoni on nyt tullut laskettua. Kyseessä siis henkilökohtaiset rahani kahden hengen taloudessa.

Helmikuun tulot;

Palkkatulot: 507,59 €
Työttömyyskorvaus: 265,02 € (1)
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 772,61 €
(Summat nettona)

Helmikuun menot;

Vastike: 122,95 €
Muut menot 598,96 €;
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 436,15 € (Tietokoneen osia 872,30 €:lla) (2)
Perusruokakauppaostokset: 69,65 €
Jäsenyys: 32,00 € (Animalian vuosimaksu)
Bussi: 20,00 €
Vakuutus: 18,16 € (kotivakuutus n. 145 € vuodessa)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 7,60 €
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Lahja: 5,70 €
Kosmetiikka ja hygienia: 1,25 € (Lidlistä sappisaippua 1,79 € ja Cienin vanupuikkoja, 300 kpl 0,65 €)
Ravintola/kahvila/baari: 1,00 € (Hesburgerin kerrosateria tarjouskupongilla oli 6,00 €, ja siitä 5 € maksoin lokakuussa saamallani S-etusetelillä)

Yhteensä: 721,91 €

Tietokoneostoksen myötä jäi siis kuukauden säästöt tosi pieniksi. Eipä kuitenkaan mennyt miinukselle.

Tulot 772,61 - menot 721,91 = 50,70 € säästöön.

Menot 721,91 € = 93,44 % tuloista 772,61 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Helmikuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 209,12 €
· korkokulut 5,30 €
· veloituskulu 2,30 €

Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.

(1) Työttömyyskorvaus, kelan soviteltu peruspäiväraha, oli nyt (parisensataa) normaalia pienempi, koska työssäoloehto (tarpeeksi monena viikkona vähintään 18 h töissä) täyttyi jälleen, ja peruspäivärahakauden 500 päivän laskeminen aloitettiin alusta, vaikkei vanhat päivät siis vielä ollut tullutkaan täyteen, ja niinpä mulle tuli omavastuupäiviä, joilta ei maksettu työttömyyskorvausta.

(2) Oli aika uusia pöytäkoneen keskusyksikkö. Tää oli Puolison touhua, enkä juurikaan vaikuttanut asiaan. Se kasasi vanhaan kotelokoppaan uusista osista tehokkaampaa tekniikkaa. Ostettua tuli kahdesta verkkokaupasta ja yhdeltä yksityiseltä mm. prosessori, emolevy, SSD-levy, näytönohjain, muistit, virtalähde ja windows10. Kaikki yhteensä siis 872,30 €. Jos paria vuosien varrella tehtyä tuunausostosta (uusi näytönohjain, tuuletin, ohjelmistolisenssi) ei lasketa, vanha kokoonpano olikin jo noin 10 vuoden takaa. Olisi kiva, jos tälläkin kertaa pötköteltäisiin yhtä pitkälle.

Olenko minimalisti?

Blogiluettelossani on useita säästöblogeja, sijoitusblogeja ja minimalismiblogeja.
Lisäksi luen ihan muita blogeja, joita en ole tänne linkittänyt, koska niiden aihe eroaa niin paljon tästä raha/downshiftaus- meiningistä. Näistä mainittakoon mm. blogit, jotka liittyvät käsitöihin, politiikkaan, sairastamiseen ja (tuttujen) matkustamiseen.

Rahasta olen kirjoittanut paljon. Minimalista taas en. Nyt vihdoin sain aikaiseksi yhdistää hajanaiset ajatukseni aiheesta tähän kirjoitukseen.

Minimalismille on monia määrityksiä, eikä sitä voi rajata konkreettisilla tavaroiden lukumäärillä tai tiukoilla elämäntavoilla. Monien minimalistiksi itsensä tuntevien ihmisten minimalismi toteutuu eri tavoin, vaikka pohjafilosofia olisi hyvin samankaltainen. Oma mielikuvani minimalismista voi siis olla jossain määrin erilainen kuin muiden. Kuitenkin, vaikka minimalismissa korostetaan elämänfilosofista lähtökohtaa, tuntuu se silti lähes aina ilmenevän myös konkreettisesti tavaran vähyytenä.

Lähtökohtaisesti tuntuu siltä, että minä en ole minimalisti. Vähän kuten että minä en ole downshiftaaja. En siis tunne näitä määritteitä omakseni, vaikka monien ulkopuolisten mielestä ne saattavatkin kuvata minua hyvin.

En ole koskaan ollut himoshoppailija, (en edes keskimääräinen kuluttaja), ja sitten kokenut jotain minimalismiherätystä, ja muuttunut.
En ole myöskään koskaan ollut isotuloinen (en edes keskituloinen) tai puurtanut ylitöissä (en edes pitkäaikaisessa kokoaikatyössä), ja sitten alkanut downshiftata.

Mutta olenko sitten luontaisesti ajautunut minimalismiin ja/tai downshiftaukseen? Ehkä. Vastaus riippuu kai lähinnä siitä, miten käsitteet määrittelee.

(Downshiftaukseen liittyy merkittävästi sellainen näkemys, että elää omilla rahoillaan, eikä nosta minkäänlaisia sosiaalitukia. Itse kun täydennän tulojani pienen palkan lisäksi myös pienellä osittaisella työttömyyskorvauksella (ja ehkä myöhemmin tuloni koostuu lähes pelkästään työttömyyskorvauksesta), ei mua ainakaan siinä mielessä voi kai laskea downshiftaajaksi. Mutta se siitä, seuraavaksi minimalismiin.)

--

Perusteita sille, miksi olisin minimalisti;

Olen luonteeltani täsmällinen ja järjestelmällinen. Pidän tavarat järjestyksessä ja paikoillaan ilman mitään keinotekoisia raivaustalkoita ja pinnistelyjä.

En osta turhaa tavaraa. Olen pihi, enkä tuhlaa asioihin, joiden en koe olevan sen arvoisia. En koe joutuvani koko ajan vastustamaan kiusauksia ja houkutuksia, vaan ostamattomuus onnistuu kivuttomasti luonnostaan ilman mitään kovaa itsekuria ja hammastenkiristelyä.

En ole paennut epämiellyttäviä tunteitani pistämällä rahaa sileäksi hetkellisiin piristyksiin, jotka vievät huomiota pois ongelmista, vaan käytökseni on ollut erilaista; Aluksi olen tiedostamattani vain tunkenut tunteitani pois mielestä tai koittanut epätoivoisesti selviytyä niistä yksin, myöhemmin tajunnut tutustua niihin kunnolla psykoterapeutin avulla, ja nyttemmin terapian opeilla osaan jo kiitettävästi analysoida itseäni ja mieltäni. En haali lohtutavaroita tai palkitsemistavaroita, vaan käsittelen tunteeni.

Koitan elämässäni keskittyä olennaiseen; siihen, mistä tulee hyvä olo ja elämisen mielekkyys. Itselläni elämään merkitystä tuo kiireettömyys, stressittömyys, mahdollisuus viettää paljon aikaa rakkaan puolisoni kanssa, (kuten myös nähdä ystäviäni,) ja mahdollisuus innostua, oppia ja opettaa harrastuksiini liittyviä kiehtovia asioita.

Miksi toisaalta en olisi minimalisti;

Siitä huolimatta, että en kauheasti ostele tavaroita ja hävitän selvästi turhat tavarat, (ja esim. 2014 karsin melko paljon tavaroita, koska halusin helpottaa tulevaa muuttourakkaa,) on mussa kuitenkin vähän hamsteria. Mulla on suhteellisen paljon tavaroita, enkä halua erityisesti karsia niitä.

Tavaroista luopumattomuuteen on monia syitä;

· Yksi on tunnesyy; en esim. malta luopua jostain, jolla ei enää juuri ole käyttöarvoa, koska olen kiintynyt siihen. Tämä kuitenkin pätee muhun mielestäni todella harvoin.

· Toinen syy, tämä taas jo melko tärkeä, on juurikin käyttöarvo, johon toki voi kietoutua myös tunnesyitä järkisyiden lisäksi.
Esimerkiksi tavarasta luopumisen "katuminen" jälkikäteen mietityttää. Minulla nimittäin on kokemustakin siitä, että olen hävittänyt tavaraa, jolle olisi ollut myöhemmin käyttöä, ja silloin on harmittanut, että tavaraa ei enää ollutkaan.

· Yksi iso syy on rahansäästö.
Säästän rahaa, kun säilön "varatavaroita". Ne aina välillä oikeasti tulee käyttöön, mutta kuitenkaan aina ehkä ei.
Lisäksi säästän rahaa, kun ostan tarjoustuotteita reilusti kerralla varastoon.

· Yksi syy on käytännöllisyys. Esimerkiksi pyykkihuolto on mielestäni helpompaa, kun on paljon vaatteita. Voi rauhassa odottaa, että koneellinen tietyllä pesuohjelmalla (meillä käytössä 30,40 ja 60 kirjopesu ja 60 valkopesu) tulee täyteen, ilman että esimerkiksi alushousut tai sukat loppuisivat kesken.

Edelliseen liittyen myönnän kyllä, että mulla vaatteita on aika paljon; reppaasti enemmän, mitä käytännöllinen pesurumba vaatisi. Toisaalta en tiedä, mihin verrata; onko mulla enemmän vai vähemmän, mitä kolmekymppisellä suomalaisnaisella yleensä? Ainakin sen tiedän, että stereotyyppisen minimalistin vaatemäärällä en kokisi oloani mukavaksi, vaan suorastaan ahdistaisi vaatteiden vähyys, ja juurikin esim. joidenkin vaatteiden loppuminen kesken ennen pesemistä ärsyttäisi.

--

Siitä huolimatta, että en heti tunnista itseäni minimalistiksi, minimalismi kyllä kovasti kiinnostaa mua.

Yksi esimerkki tästä on juurikin tavaroiden läpikäymisen ja järjestelyn kiehtova maailma, josta taas yksi esimerkki on konmaritus, japanilaisen ammattijärjestäjän Marie Kondon mukaan nimetty metodi.

En ole itse lukenut Kondon kirjaa, mutta olen lukenut menetelmästä monista blogeista. Tässä yksi linkki blogipostaukseen, josta saa jonkinlaisen käsityksen kirjan sisällöstä.
(Ja tässä muuten ihan muuten vain linkki blogiin, jota pitää suomalainen ammattijärjestäjä, ja tässä taas linkki blogiin, jota pitää minimalisti.)

Konmarituksesta ja muista tavaranraivaus- ja järjestelymenetelmistä mulle tulee ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta tuntuu, että usein huomaan, että hei, juuri noinhan mä teen jo valmiiksi, luonnostaan, automaattisesti, tai välillä havahdun siihen, että hei, toihan vois olla hyvä tapa tehdä. Toisaalta taas usein ohjeet tuntuu todella hölmöiltä.

Esimerkiksi näin järjestelmällisenä tyyppinä olen viikannut vaatteeni siististi ja käytännöllisesti (esim. tietyt vaatteet konmarittamisen sääntöjen mukaan vierekkäin pystyyn, tai toiset nätisti käteviin pinoihin) jo kauan ennen kuin olen asiasta mitään lukenutkaan.

Itselleni soveltumattomista esimerkeistä taas tulee mieleen ohjeet siitä, millä perusteilla tavaroista tulisi luopua. Varmaankin monien muidenkin mielestä hassu ohje siitä, että jos tavara ei tuo iloa, se pitäisi hävittää, on käyttökelvoton. Itseäni kummastuttaa myös esimerkiksi ohje siitä, että jos jotakin ei ole käyttänyt vuoteen, se on turhaa. Kyllä vaan mulla on kaikenlaista tarpeellista, jota ei ihan joka vuosi tule käytettyä. Tavaramäärän raju rajoittaminen tuntuu musta siltä, että siinä tarpeettomasti rajoitetaan elämää, juuri esim. vähentämällä vaatemäärää epäkäytännöllisen pieneksi.

Mutta toki, kuten aluksi sanoinkin, ei minimalismia voi määrittää pelkästään konkreettisilla tavaroiden lukumäärillä tai tiukoilla elämäntavoilla. Eri ihmisillä minimalismi toteutuu eri tavoin. Se mikä yhdelle on sopiva määrä vaatteita, toiselle on aivan liikaa ja kolmannelle on aivan liian vähän. Olennaista on se, että jos kokee niitä olevan liikaa, niitä kannattaa vähentää.

Tästä päästäänkin sitten siihen toiseen esimerkkiin minimalismin kiehtovuudessa; juuri siihen, välillä hiukan ärsyttävän epämääräiseenkin, pohjafilosofiaan. Että keskittymällä elämässä enemmän itselle olennaisiin asioihin ja vähentämällä ja yksinkertaistamalla muiden asioiden painoarvoa, tulee onnellisemmaksi. Elämä on mielekkäämpää, merkityksellisempää, onnellisempaa ja ihanampaa, kun siitä karsii pois asioita, jotka nakertaa iloa. Eri ihmisille ne olennaiset ja epäolennaiset asiat vaan on erilaisia, ja siksi minimalismi ei aina näyttäydy samanlaisena.

Mitä ajatuksia sinulle tulee minimalismista?

Tammikuu 2016

Tammikuun tulot;

Palkkatulot: 632,97 €
Työttömyyskorvaus: 459,08 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 20,45 € (puolen vuoden vesimaksun palautus 40,90 €)

Yhteensä: 1112,50 €
(Summat nettona)

Tammikuun menot;

Vastike: 122,95 €
Muut menot 152,38 €;
Perusruokakauppaostokset: 56,50 €
Jäsenyys: 35,00 € (Suomen luonnonsuojeluliiton vuosijäsenyys)
Bussi: 20,00 €
Huonekalut ja sisustus: 19,75 € (Ikeasta 2 pussilakanasettiä 20 €, Citymarketista led-lamppu 15,95 €, Ikeasta pistotulppa valaisimeen 2 € ja kirppikseltä uusi Finlaysonin keittiöpyyhe 1,50 €)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 7,83 €
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Keittiötarvikkeet: 2,00 € (Ikeasta metallikulho 4 €)
Vaatteet: 2,00 € (kirppisvaate)
Ravintola/kahvila/baari: 1,85 € (Abc:llä syöminen maksoi 6,85 €, ja maksoin 5 € lokakuussa saamallani S-alennussetelillä)

Yhteensä: 275,33 €

Tulot 1112,50 - menot 275,33 = 837,17 € säästöön.

Menot 275,33 € = 24,75 % tuloista 1112,50 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Tammikuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin marraskuussa ja joulukuussa, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 208,89 €
· korkokulut 5,53 €
· veloituskulu 2,30 €

Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.

Tavoitteista ja työstä

Mulla ei täällä blogissa ole varsinaisesti ollut vuodelle 2014 ja 2015 mitään tavoitteita, toisin kuin monilla muilla rahabloggaajilla. (Monilla on selkeitä tavoitteita velkojen maksusta ja/tai sijoitusten kerryttämisestä.) En nyt siis voi kertoa, olenko onnistunut vai epäonnistunut tavoitteiden saavuttamisessa.
Toisaalta näin jälkikäteen olen tajunnut, että ehkä sitten kuitenkin säästöprosentin asettuminen yli 50 on ollut jonkinlainen alitajuinen tavoite, jonka saavuttaminen on tuntunut kivalta. Siitäkään huolimatta en aseta sitä tämän vuoden tavoitteeksi, vaikka se toki kiva lopputulos olisikin.

Ennemminkin toive kuin tavoite vuodelle 2015 oli kyllä työpaikan vaihto. Se ei toteutunut. Hain yli viiteen mutta alle kymmeneen työpaikkaan, mihinkään niistä en päässyt edes haastatteluun. En hakenut mihinkään avoimella hakemuksella, vaan sain aikaiseksi hakea ainoastaan kaikkiin vastaan tuleviin sopiviin työpaikkailmoituksiin.
Loppuvuodesta 2015 alkoi tilanne töissä olla kuitenkin sen verran mukavampi, etten enää niin epätoivoisesti haikaillutkaan pois kuin aiemmin. Toki olen ja olen ollut koko ajan valmis hakemaan jokaiseen mielenkiintoiseen työpaikkaan, mutta talvella en hakenut enää mihinkään vähän huonompiin. (On tietenkin erittäin subjektiivista mitä kukakin mieltää hyväksi tai huonoksi; itselleni esim. 25h/vko työ on huono, koska siinä on jo liikaa työtunteja.)
Tilanne töissä oli tavallaan jonkinmoinen tyyntä myrskyn edellä -ilmiö, sillä mut todennäköisesti irtisanotaan kesällä! Tämä ei ole kuitenkaan täysin varmaa, vaan yt-uhka on epämääräisen sekavaa. Tällä hetkellä varmaa on vain se, että puolen vuoden päästä en ole enää sillä työnantajalla töissä, jolla nyt olen. (Tuotannollisista ja taloudellisista syistä kaikki toimipisteemme työntekijät saa kenkää, ellei sitten tapahdu liikkeenluovutusta, jossa työntekijät siirtyykin työnantajalta toiselle.)

Ellen siirry vanhana työntekijänä uudelle työnantajalle tai ellen löydä mitään uutta työtä tilalle, tästä osa-aikatyöttömästä tulee siis kokoaikatyötön. Taloudellinen katastrofi se ei missään nimessä tule olemaan, mutta kyllä se pistää laskeskelemaan raha-asioita uudelleen.
Pitää esimerkiksi miettiä asuntolainan maksuaikataulua ja rahastosäästösopimuksen jatkamista. Tosin niitä ajattelin kyllä miettiä 2016 muutenkin; päätin nimittäin vuodenvaihteessa, että otan selvää Seligsonista ja Nordnetistä ja koitan päättää, mihin mahdollisesti alan sijoittaa. (Joihinkin indeksirahastoihin, en suoriin osakkeisiin.) Olin siis ajatellut joka tapauksessa pohtia Nordean rahastosäästämisen lopettamista. Tällä hetkellä rahastosäästämisestäni ei mene merkintäpalkkioita, mutta lunastuspalkkio on 1 % ja hallinnointikulut 1,20 % ja 1,60 % (säästän kahteen eri rahastoon). En tajua kunnolla sijoittamista, enkä halua ja jaksa liikaa opetellakaan, mutta pientä selvittelyä haluan tehdä noiden kulujen pienentämiseksi. Voi tosin olla, että sitten ainakin jonkin aikaa mulla ei ole mitä sijoittaa, mutta on hyvä ottaa asioista selvää joka tapauksessa. Ja asuntolainaa ei nyt ehkä kannata maksaa liikaa ennenaikaisesti pois, vaikka siihen olisi rahaa, kun jos vaikka tulee yllättäviä menoja ja tulot on sitten pitkäänkin minimaaliset (peruspäiväraha 560€/kk).

Tavallaan olen kuitenkin iloinenkin mahdollisesta irtisanomisestani. Pääsen eroon siitä työstä, jota pääasiassa en ole halunnut tehdä. (3 kuukauden karenssin vuoksi en halunnut itse irtisanoutua, mutta sekin vaihtoehto on käynyt mielessä.) Nyt taas uusia töitä hakiessa kieltämättä hiukan pelottaa, ettei joudu vielä huonompaan paikkaan, mutta toisaalta tuntuu, että sitten kokoaikatyöttömänä on parempi vapaus kokeilla jotain sellaista, joka ei heti aluksi niin houkuttelisikaan. Lisäksi olen valmiimpi hakemaan lyhyisiin, esim. 2 viikon, kokoaikatöihin. Edelleen ideaali tilanne olisi pitkäaikainen osa-aikatyö, mutta kaikki muut kombinaatiot käy paitsi pitkäaikainen kokoaikatyö.

Kokoaikatyöttömyydessä miinuksena pidän vain kahta asiaa; tulojen vähyyttä ja pelkoa siitä, että työkkäri pakottaa mut jonnekin kauheaan paikkaan. Osa-aikatyötä tekevänä työttömänä työnhakijana on nimittäin saanut olla aika rauhassa työkkärin suhteen.

Hyviä puolia sen sijaan on paljon; Mm. saa nukkua, eikä tarvitse herätä keskellä yötä stressaantuneena töihin. Aikaa elää mielekästä elämää, mm. innostavien harrastuksieni parissa, on enemmän. Energiaa on enemmän iloita elämästä eikä sitä hukkaudu siihen, että selviytyy työpäivien ankeudesta ja väsymyksestä.

Tulevien tulojeni pienuuden (bruttona n. 700 €/kk, nettona n. 560 €/kk) vuoksi aion kuitenkin hakea töitä, vaikka työttömyydestä sinänsä nauttisinkin. Omalla kohdallanihan jokin vähintään 1500 €:n ansiosidonnainen työttömyyskorvaus passivoisi mut nauttimaan ilolla niistä 500 päivästä. En siis saa ansiosidonnaista, koska en kuulu työttömyyskassaan. En kuulu työttömyyskassaan, koska palkkani on ollut niin pieni, että mun kohdallani ansiosidonnainen työttömyyskorvaus olisi sama (tai maksimissaan jonkun kympin korkeampi) kuin Kelasta saamani peruspäiväraha (työssäoloehto kyllä täyttyy, siksi ei työmarkkinatukea).

Toistaiseksi aion siis jatkaa;
- asuntolainan maksamista vain peruslyhennyksin, en ylimääräisin lyhennyksin
- Nordean rahastosäästösopimusta niin kuin ennenkin
- nykyisessä työssäni kesäkuun loppuun

Kun kevään ja kesän mittaan selkeytyy työkuviot ja niiden myötä rahatilanne ja mahdollisesti ehdin selvittää rahastovaihtoehtoja, saatan tehdä asuntolainaankin lyhennyksiä ja/tai saatan lopettaa Nordean rahastosäästämisen. Varmaankin luvassa on jahkailua ja pähkäilyä, mutta mikään kiire ja paniikki mitään ratkaisuja ei ole tehdä.

Julistankin, että tavoitteenani vuodelle 2016 on olla stressaamatta työttömyyttä ja työtä. Toivottavasti onnistun! :)