Miten säästää rahaa? osa 4

Nyt sitten muutamia ihan suoria talousneuvoja, tällä kertaa niitä hyvänä pitämiäni, edellisten esimerkkien (esimerkit 1 – 8 osissa 1 – 3) vastapainoksi!

Säästä vararahasto

Jos et ole toimeentulotukiasiakas, tililläsi tulisi olla lähes aina sopivan suuruinen hätävara. (Jos taas elät toimeentulotuella, yritä säästää käteisenä edes jotakin pienen pieniä summia tuestasi.) Lähes mitä vaan voi sattua koska vaan. Yllättävien ja myös ei-niin-yllättävien menojen varalta olisi hyvä olla säästössä aina jokin summa. Suuruus kai on hyvinkin tapauskohtaista, mutta mielestäni 2000 € kuulostaa minimiltä. (Toimeentulotuella elävälle suosittelen ainakin parin sadan nipistämistä.)

Stressaisin itse paljon, jos mulla ei olisi kuin pari sataa "ylimääräistä". Nyt en stressaa rahan vuoksi. Säästä elimistöäsi haitallisilta stressihormoneilta, säästä aikaasi, kun ei tarvitse hermoilla ja säätää ja järjestellä, ja säästä myös rahaa, kun et joudu ottamaan hätälainoja ja maksamaan niistä korkoja.

Säästä ASP-tilille

Jos aiot myöhemmin ostaa asunnon, avaa ASP-tili ajoissa. ASP-ehdoista (säästöjen hyvästä korosta ja ASP-lainan edullisuudesta tavalliseen asuntolainaan verrattuna) pääset hyötymään, kun olet vajaan 2 vuoden ajan (kahdeksana vuosineljänneksenä, eli minimissään 19 kuukautta riittäisi) säästänyt minimissään 150 €/vuosineljännes. Koska asuntosäästöpalkkiotilille saa vuotuisen 1 %:n koron lisäksi asunnon oston toteutuessa ensimmäiseltä viideltä vuodelta vuotuisen 4 %:n koron, kannattaa säästäminen yli tuon kahden vuoden minimiajankin, tosiaan jopa viiden vuoden ajan. Mielestäni se on todella hyvä riskitön sijoituskohde! 5 %:n verottoman koron vuoksi kannattaakin heti laittaa tilille maksimimäärät rahaa (3000 €/vuosineljännes, eli keskimäärin 1000 €/kk).

Vähän harmittaa, että itse tuli avattua ASP-tili liian myöhään, kun tiliä avatessani kuvittelin asunnonoston olevan ajankohtaista vasta n. 4 vuoden säästämisen jälkeen, mutta asunto ostettiinkin vähän yllättäen jo kun olin vajaa 2 vuotta säästänyt. (Ja lisäksi harmittaa, että pankkineuvojan virheellisten neuvojen vuoksi en laittanut tilille maksimimääriä, vaan vain puolet siitä, koska Puolisolla oli myös ASP-tili, ja olisi pitänyt olla uskomatta typerää pankkitätiä ja ottaa asioista selvää jotain muuta kautta.) Toisin toimien olisin saanut pääomatuloja tuhansia euroja enemmän, mitä nyt sain.

Osta S-osuuksia

S-ryhmän asiakasomistajaosuuksia ostamalla pääset nauttimaan mukavista koroista. Kaikki osuusryhmät ei maksa korkoa ollenkaan, osa ei joka vuosi, ja osa vain vähän, mutta parista saa jopa 20 %!

Itse ostin viime vuonna kaikki 14 viime vuonna korkoa maksaneen osuuskunnan osuutta. Yhteensä siis 1400 €. Tämän vuotisten korkojen kokonaismäärää en vielä tiedä tarkalleen, mutta todennäköisesti n. 130 € on tulossa. Suunnilleen 10 % on aiempinakin vuosina ollut.

Koko korko ei edes ole verollista, vaan vain neljäsosa. Tavanomaisen pääomaveron 30 % sijasta veroa menee siis vain 7,5 %.

Asiakasomistajaosuudet on henkilö-, ei talouskohtaisia. Nelihenkinen perhe voi siis sijoittaa yli 5000 €, sillä lapsetkin voi liittää omistajiksi!

Toukokuu 2016

Toukokuun tulot;

Palkkatulot: 404,15 €
Työttömyyskorvaus: 372,46 €
Pääomatulot: 55,00 € (1)
Muut tulot: 14,75 € (kirppistuloa Siivouspäivältä)

Yhteensä: 846,36 €
(Summat nettona)

Toukokuun menot;

Vastike: 122,95 €
Muut menot 135,03 €;
Perusruokakauppaostokset: 55,15 €
Ravintola/kahvila/baari: 38,00 € (Ravintolan burgerannos ja limsa 16,80 €, ravintolan burgerannos tarjouksessa 10,00 €, etnisen ravintolan proteiinia täynnä oleva vegaaninen ruoka-annos 7,50 € ja hipsteri-kahvilan loistava kahvi 3,70 €)
Lahja: 18,20 €
Bussi: 7,50 € (Onnibus on ihanan halpa!)
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 5,73 €
Kulttuuri ym. huvi: 3,00 € (Kävin ystävien kanssa keilaamassa ja maksoin suurimman osan (5 x 4 €) jo yli vuosi sitten töistä saaduilla liikuntaseteleillä. Käteistä kului 3 €.)

Yhteensä: 257,98 €

Tulot 846,36 - menot 257,98 = 588,38 € säästöön.

Menot 257,98 € = 30,48 % tuloista 846,36 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Toukokuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin aiemmin, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 210,99 €
· korkokulut 3,43 €
· veloituskulu 2,30 €

Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.

--

Toukokuussa tuli puuhailtua kaikenlaista sellaista, joihin rahaa olisi voinut mennä aika paljonkin, mutta eipäs mennytkään. Sain viime joulukuussa HOK-elannon asiakasomistajaksi liittymisestä lahjaksi kahden hengen ilmaisen hotelliyön aamiaisineen, ja käytimme edun nyt. Teimme Puolison kanssa 2 päivän kesäreissun Helsinkiin, mutta matkoineen ja ruokineen rahaa kului molemmilta yhteensä vain 50 €. Näin myös ystäviäni useampaan kertaan "ulkona", mm. ravintolassa, keilaamassa ja kirppispäivänä. Harrastuksieni kanssa on nyt ollut kiireistä, mutta rahaa ei niihin ole kulunut.

(1) Osuuskauppojen korkoja, joista menee myöhemmin vielä 4,13 € veroa. KPO 20 €, PKO 12 €, HOK 10 €, OK SUUR-SAVO 10 € ja KYMEN SEUTU 3 €.

Miten säästää rahaa? osa 3

Kahdessa edellisessä kirjoituksessa kerroin joitakin esimerkkejä, millä tavalla en itse toimi samoin kuin yleensä talousneuvoissa sanotaan. Tässä vielä lisää sellaisia esimerkkejä;

Liity työttömyyskassaan

Aivan kaikkien kannattaisi liittyä työttömyyskassaan, joko vain pelkkään kassaan tai sitten halutessaan myös ammattiliittoon, koska kuka vaan voi jäädä työttömäksi ja vain kassaan kuuluneet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, muut joutuvat tyytymään alempaan minimikorvaukseen, Kelan peruspäivärahaan. Näinkö on? No yleisesti ottaen joo, muttei aina.

Esimerkiksi itse en ole koskaan kuulunut työttömyyskassaan, koska en olisi siitä koskaan mitään hyötynytkään, maksellut vain turhaan vuosimaksuja. Nimittäin, jos palkka on todella pieni, ei sen perusteella laskettu ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tietenkään ole yhtään sen isompi kuin minimikorvauskaan!

Mutta tottakai kaikille tarpeeksi suuria tuloja saaville suosittelen työttömyyskassaan kuulumista. Me aivan kaikki palkansaajat (ja työnantajat) kuitenkin automaattisesti joudumme maksamaan pakollisia työttömyysvakuutusmaksuja, ja vain ne työttömäksi jäävät, joilla on ollut tarpeeksi suuret tulot, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon (sekään ei aina epäsäännöllisissä osa-aikatöissä ole itsestäänselvyys, että viikkoja, joissa on vähintään 18 h töitä, kovin nopeasti kertyisi), jotka ovat kuuluneet työttömyyskassaan, ja jotka siten saavat ansiosidonnaista korvausta, niistä maksuista pääsevät hyötymään. Raha kaikkiin työttömyyskorvauksiin tulee joka tapauksessa valtaosaltaan valtiolta, vain osa tulee työttömyysvakuutusrahastolta ja pieni osa työttömyyskassoilta. Minä maksan palkastani pakollisia vakuutusmaksuja, jotta joku kovapalkkainen tyyppi saa korkeaa ansiosidonnaista korvausta työttömäksi jäädessään, mutta toisaalta taas se kovapalkkainen tyyppi maksaa paljon pakollisia veroja, jotta minä saan pientä peruspäivärahaa. Älä sinä ole se kovapalkkainen tyyppi, joka maksaa muiden etuuksia, mutta ei itse hyödy kummallisesta järjestelmästämme!

Kannattaa miettiä asioita jo ennen kuin tällaiset laput lyödään kouraan.

Kilpailuta

Kannattaa kilpailuttaa esimerkiksi sähkösopimus, vakuutukset ja pankki. Joo, kannattaa, tietenkin.

Mutta ööh, itse olen ollut tässä yllättävänkin laiska!

Sähkö; Tähän on hyvä selitys, ei ole ollut mahdollistakaaan! Aiemmin vuokralla ollessa sähkö kuului vuokraan, nyttemmin taas taloyhtiö on tehnyt paikallisen sähköyhtiön kanssa tavallista edullisemman yhteissopimuksen, ja oikeastaan taloyhtiö myy meille sähkön, jonka se ostaa sähköyhtiöltä.

Vakuutukset; Meillä on vain kotivakuutus, joten mistään keskittämiseduista ei ole mitään hyötyä. Meillä ei esim. ole autoa, joka pitäisi vakuuttaa, lasta, jonka terveyttä haluaisi vakuuttaa, tarvetta matkavakuutuksille, kun ei matkustella, ja ainakaan minä en edes saisi mitään henki- tai työkyvyttömyysvakuutuksia (eikä niissä ole ainakaan meidän tapauksessa mitään järkeäkään). Se "keskittämisetu" me saatiin, että kun Nordean kautta vakuutus Ifiltä otettiin, eka vuosi oli edullisempi kuin normaalisti. Mutta ei siis ole kilpailutettu, koska laiskana ei jaksa kysellä erikseen joka yhtiöltä, mitä juuri meidän haluamamme vakuutus maksaisi.

Pankki; En kilpailuttanut edes asuntolainaani! Mitä ihmettä, säästöbloggari, joka ei kilpailuta asuntolainaa! Joo-o, ehkä tää on mun suutarin lapsella ei ole kenkiä -keissini...
Olen "aina" ollut vain Nordean asiakas. Aluksi lapsena muistaakseni KOP, sitten Merita, sitten Nordea. En silti mitenkään koe pankkia "omakseni", ei vaan ole tullut vaihdettua. Asuntolainan kilpailuttamattomuuden selittää lähinnä laiskuus. No, lisäksi kyllä ajattelin, että ei siitä olisi paljon hyötyäkään; olin ottamassa melko pientä lainaa melko lyhyellä maksuajalla, ja todella pienillä tuloilla. Nollatuntityösopimuksella. Ei siis mikään pankin toiveasiakas, josta haluttaisiin kilpailla. Varsinkin kun asuntolainapankille vielä lankeaa ASP-säästöajan lisäkoron maksaminen!
Kun asuntolainatarjous Nordeasta oli neuvoteltu (sain toki vääntää kaikesta mahdollisesta, mm. siitä, että sain 3 kk:n Euriborin), päätin tyytyä siihen, ja jättää rumban muiden pankkien kanssa väliin. (Toki Nordeassa kerroin, että kyselen muistakin pankeista, mm. Danskesta, jonka asiakas Puoliso silloin oli, mutta en sitten jaksanutkaan. Asuntotarjouksen mennessä läpi ja melko nopeiden kauppojen sopimisen myötä oli yhtäkkiä niin paljon muutakin ajateltavaa.)
Noin puolen vuoden ajan oon kyllä ollut myös S-pankin asiakas, mutta toistaiseksi käytän vain Nordeaa. Myöhemmin vertailen kyllä näiden kahden välillä, ja saatan siirtää asiointia S-pankkiin, mutta toistaiseksi kun nyt Nordeassa on mulle ilmainen verkkopankki ja luottokortti, niin ei ole tarvetta S:n palveluksille.

Muita juttuja oon kyllä jossain määrin kilpailuttanut, esim. kännykkäoperaattorin vaihdoin aikoinaan kalliista Elisan liittymästä halpaan dna:han. Netti taas on meille tuon sähkön kaltainen no can do -tapaus; aiemmin se kuului vuokraan, nyttemmin sen saa ilmaiseksi/halvalla (2M/enemmän) taloyhtiön sopimuksella Soneralta.

Miten säästää rahaa? osa 2

Viime postauksessa kerroin, miksi en ole varsinaisesti aiemmin jaellut säästöneuvoja, vaan olen lähinnä halunnut tuoda ilmi esimerkkini kautta, miten voi elää mukavasti, mutta vähällä kulutuksella. Lisäksi aloin kertoa esimerkkejä, millä tavalla en itse toimi ollenkaan samoin, miten usein neuvotaan. Tässä sellaisia esimerkkejä lisää;

Älä metsästä senttejä, vaan keskity isoihin kuvioihin

Yhtenä neuvona on, että sen sijaan, että esim. vertailee eri kauppojen juuston tai hiivan (Lidlissä 16 snt, Citymarketissa 22 snt, btw :D) hintoja, tulisi vertailla lähinnä sellaisia suuria summia, joilla on olennaista merkitystä. Hyödyttömästä säästönäpertelystä ei ole iloa. Senkin ajan voisi käyttää tuottavammin lisätulojen hankintaan.

Jos on hyvin pienet tulot, eikä keinoja/haluja niiden kasvattamiseen, pientenkin menojen optimointi voi olla hyödyllistä. Itselläni tulojen nostaminen tarkoittaisi sitä, että tekisin enemmän työtä, joka vähentäisi suuresti mun elämäni mielekkyyttä. Kustannus olisi isompi kuin hyöty. Niinpä koska elämääni ei muutenkaan kuulu isot menot (esim. auto, lapset, ylisuuret vakuutukset, kaikenlaiset luksusturhuudet), ei pienten menojen kanssa näpertely ole ihan turhaa. Hintatietoisuus ja euroerojen vertailu on ihan hyvä harrastus.

Suunnittele viikon ruokaostokset etukäteen

Myönnän heti, että me suunnitellaan vähän liian huonosti syömisiä, mutta mihinkään koko viikon ruokalistaan en edes haluaisi ryhtyä. Itse ostan ruokaa lähinnä näillä perusteilla;
1) mikä perustarvike on loppu kotoa, ja pitää ostaa heti lisää,
2) mikä on nyt tarjouksessa, ja jota haluan ostaa,
3) mitä edullista tarvitaan edellisen tarjousruoan kanssa, ja
4) mitä perustarviketta, joka ei ole vielä loppu, mahtuu vielä reppuun/kassiin.
Jos jokin tuote on kovin kallis, en sitä osta. (Esim. paprikan hinta vaikuttaa siihen, ostanko sitä vai en.) Heräteostoksia tulee tehtyä silloin tällöin, ja usein ne on jotain tarjouksia, joita en yleensä normaalihintaisena osta koskaan (esim. avokadot). Mutta tiukan ruokalistan/kauppalapun puuttumattomuus ei johda siihen, että ostelisin usein kaupasta mitä sattuu kalliilla.

Hanki rahaa blogillasi

Vihaan kaikenlaisia värikkäitä mainoksia joka paikassa. Varsinkin vilkkuvia, argh! Käytän adblockia pöytäkoneella, jolla suurimmaksi osaksi surffailen, mutta aina kännykällä netissä ollessani huomaan, miten raivostuttavaa on, kun mainokset näkyvät. (Ja kännykän näytössä ne viekin harmittavan suuren tilan niin että itse asia, jota haluaisin nähdä, ei kunnolla näy.) Haluan pitää blogini mainoksettomana, koska haluan vain, että tällä on lukijoita, en että hyödyn tästä taloudellisesti, jos hintana olisi ärsyttävät mainokset. Haluan, että blogiani on miellyttävä lukea, joten vaikka kaikki pienetkin ylimääräiset tulot toki olisivat tervetulleita, en halua niitä hinnalla millä hyvänsä.

Tarjoa asunnosta vähemmän, mitä pyydetään 

Asuntojen myynti-ilmoituksissa on hinnoissa aina reilusti ilmaa, eikö niin? Vain hölmöt maksaa sen, mitä pyydetään, ja fiksut tarjoaa alle pyydetyn? Ei aina.

Me teimme tästä meidän ihanasta omistusasunnostamme ostotarjouksen, joka oli juuri se, mitä pyydettiin. Emme kuitenkaan tehneet näin siksi, että olemme tyhmiä ja tietämättömiä. Päinvastoin, me mietimme summaa hyvin tarkasti. Syitä, miksi päädyimme tähän;
- Asunnosta pyydetty hinta oli aivan selvästi alle sen tason, mitä vastaavan kokoisista ja kuntoisista asunnoista oli samalla alueella aiemmin pyydetty, ja jopa alle sen tason, mitä toteutuneet kaupat näytti olevan.
- Puoliso oli huomannut, että juuri tämän asunnon kiinteistönvälittäjällä oli muissakin kohteissaan ollut huomattavan alhaiset pyyntihinnat. Hänen strategiansa oli siis taivutella myyjät pyytämään matalaa hintaa, ja tekemään paljon nopeita kauppoja, jolloin omat tienestit muodostuvat suuren volyymin vuoksi isoiksi.
- Asuntonäytössä oli paljon kiinnostuneen oloisia ostajaehdokkaita, ja meillä ei siten ollut syytä olla uskomatta siihen, kun välittäjä kertoi joidenkin muiden tehneen tarjouksen. Jälkikäteen saimme kuulla, että tarjouksia oli tullut useita.
- Vaikka meillä ei ollut mikään kiire ostaa asuntoa, olimme kuitenkin sopivan löydettyämme valmiita panostamaan siihen, että saamme tämän joidenkin muiden nenän edestä. Välittäjä kertoi, että tarjouksemme oli ainut pyydetyn summan korkuinen, mutta muut tarjoukset oli kuulemma ollut hyvin lähellä.
- Kiireettömyytemme vuoksi emme kuitenkaan halunneet asuntoa niin kovasti, että olisimme harkinneet tarjoamista yli pyydetyn. Halusimme saada asunnon melko edullisesti, ja meillä oli juuri toinenkin (kylläkin arvokkaampi & kalliimpi) asunto kiikarissa, josta olisimme jonkun tarjouksen tehneet, ellemme olisi tätä saaneet.

Olemme jälkikäteenkin seurailleet alueen samankaltaisten asuntojen hintapyyntejä. Kaikki on ollut selvästi suurempia, mitä tästä maksoimme.

Siispä hyvä ohje asuntoa ostaessa on, että ota tarkasti selvää hintatasosta, ja mahdollisuuksien mukaan koita päästä sen alle. Älä mieti, kuinka monta prosenttia alle pyydetyn hinnan tarjoat, vaan mieti juuri sen kohteen tilannetta ja hintapyynnön realistisuutta!

Miten säästää rahaa?

Blogissani olen kertonut, mihin kaikkeen minä käytän rahani. Samalla on tietenkin näkynyt, mihin kaikkeen en käytä ollenkaan rahaa. Olen ollut yksi esimerkki, miten taloutta voi hoitaa. En ole kuitenkaan juurikaan antanut mitään suoria neuvoja. Miksi?

Ensinnäkin koen, että koska ihmisten elämät on niin erilaisia, ei kaikille sopivia neuvoja voi antaa. Mikä mä olen esim. pitkähiuksisena neuvomaan lyhythiuksisia, että älkää käykö parturissa, säästyy rahaa, tai ruokavaliovammattomana neuvomaan keliaakikkoja tai laktoosi-intolerantikkoja siitä, että syökää halvemmin, tai lapsettomana ja tervejalkaisena kaupunkilaisena neuvomaan lapsellisia, liikuntaongelmaisia tai maalaisia, että pyöräilkää tai käyttäkää edes bussia, ei omaa autoa tarvitse?

Toiseksi musta itsestäni tuntuu vastaavia neuvoja lukiessani, että jostain syystä ne on ihan turhia; joko ne on juuri sellaisia, mistä olen tuossa yllä maininnut, ettei ne omaan elämään sovellu, vaikka muille onkin toteuttamiskelpoisia, tai sitten jo automaattisesti noudatan niitä (esim. itsestäänselvyys, että kannattaa pitää "älä osta mitään"-päiviä), tai sitten ne on esim. sellaisia, että "näin ajat/matkustelet taloudellisesti" (Ei mitään merkitystä itselle, kun ei sitä autoa ole, tai kiinnosta matkustella).
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ne vinkit oikeasti olisi millään tavalla huonoja, vaan pikemminkin se saattaa kertoa siitä, että koska jo elän niin erilaisessa moodissa, kuin useimmat, en ehkä ole sopiva ihminen neuvomaan muita. Neuvomisen sijaan olen mieluummin halunnut vain esimerkilläni kertoa, että näinkin voi elää. Neuvojen antaminen on toki käynyt mielessä, mutta se on tuntunut jotenkin kummallisesti vähän keksimällä keksityltä ajatukselta, ehkä senkin vuoksi, että itse jotenkin luontaisesti automaattisesti olen säästeliäs, enkä koe erityisesti pyrkiväni ja ponnistelevani säästötavoitteiden saavuttamiseksi, vaan mä en vaan tykkää käyttää paljoa rahaa, vaan rahaa jää yli tulojen pienuudesta huolimatta.

Edellä siis joitain syitä siihen, miksi neuvoja en ole aiemmin jaellut. Mutta nyt asiaan tulee muutos, viisiosaisella "Miten säästää rahaa?"-sarjallani. Viimeisimmissä kahdessa osassa annan joitakin neuvoja ihan suoraan, mutta en varsinaisesti vielä tässä postauksessa. (Paitsi tietenkin vähän, ja epäsuorasti, sellaista toki rivieni välistä löytyy paljonkin, ja onhan toki jo pelkästään esimerkkinä oleminen tavallaan neuvomista.) Tässä, ja kahdessa seuraavassa, postauksessa nimittäin kerron esimerkkejä, millä tavalla en toimi samoin, kuin yleensä talousasioissa neuvotaan!

Laadi itsellesi vuosi/kuukausi/viikkobudjetti

En siis tosiaankaan ole ikinä koskaan milloinkaan laatinut budjettia. Eli etukäteen kirjannut ylös, millaisia summia tulen mihinkin asiaan kuluttamaan. Olen kyllä jälkikäteen, kuten blogista huomaa, laittanut summat ylös senttienkin tarkkuudella, mutta en ole koskaan etukäteen suunnitellut talouttani niin. Tietenkin olen jossain vaiheessa karkeasti arvioinut kuluja, esim. että seuraavan puolen vuoden aikana tulen kuluttamaan n. 2000 - 6000 €, mutta mitään tarkkaa suunnitelmaa ei ole koskaan ollut. Jotenkin tulot ja menot ja elämä on niin epävarmaa ja yllätyksellistä, että en ole kokenut missään vaiheessa mitenkään mielekkäänä leikkiä jonkun tarkan budjetin kanssa. Toisaalta taas koska olen ilmankin mitään budjetteja säästeliäs, ei niille ole tarvettakaan.

Maksa ensin itsellesi , automatisoi säästäminen

Monet neuvovat siirtämään heti palkkapäivänä osan rahoista säästöön, esim. säästötilille tai rahastoon. Syynä on, että näin pakottaa itsensä säästämään tietyn summan, ja loput on kulutukseen.
Itse olen aina toiminut päinvastoin; säästän vasta jälkikäteen sen, mitä on jäänyt kuluttamatta. Käyttötililleni kerääntyy pikkuhiljaa "ylijäämää", jota sitten ohjailen harkintani mukaan köntissä muualle.

Toki multa menee kuukausittain asuntolainan lyhennys automaattisesti, mutta asuntolainan lyhennys on ollut mulla hyväkin olla niin pieni, että silloin tällöin on kerääntynyt rahaa laitettavaksi ylimääräisiin lyhennyksiin. Tein myös vuosi sitten rahastosäästösopimuksen Nordean kanssa (jonka olen päättänyt keskeyttää kesällä, ja siirtyä mahdollisesti syksyllä Nordnettiin/Seligsoniin), mutta sekin automaattinen kuukausisumma on säädetty suhteellisen pieneksi. Ja lähtee muuten tililtäni juuri ennen palkkapäivää. (Tosin mulla on ollut tuloja 3 kertaa kuussa, koska olen saanut palkkani kahdessa erässä ja työttömyyskorvauksen siinä välissä.)

Eli osittain liittyen tuohon edelliseen, budjeetittomuuteen, en halua suunnitella tarkkaan etukäteen, minkä summan tulen käyttämään menoihin ja minkä säästöihin, vaan haluan, että mulla on aina mahdollisuus käyttää paljonkin rahaa menoihin, vaikka isoja menoja harvoin onkin. Sitten kaiken lopun säästän. Yksinkertaista, stressitöntä.

EU-ruokakassin sisältö

Aluksi varsinaiseen postauksen aiheeseen hatarasti liittyvänä oheistiedotteena näin 13. päivä perjantaina semmosta, että mut irtisanottiin kaksi viikkoa sitten vappuaatonaattona. (Tuotannolliset ja taloudelliset syyt, kaikki toimipisteessämme irtisanottiin.) Irtisanomisaikani on 2 kk, joten ellen uutta työtä kohta onnistu saamaan, kokoaikatyöttömyys alkaa 1.7. Silloin tuloni tulee olemaan n. 560 €/kk. (+ Kaikki satunnaiset pienet tulot, kuten kirppistulot, lahjatulot ja pääomatulot.) Olen nyt hakenut vain yhteen työpaikkaan, kun sopivia ilmoituksia ei vaan tunnu olevan.

Sitten asiaan:
Tiesittekö, että Suomessakin jaetaan EU-ruokakasseja? Mäpä kävin nyt elämäni ensimmäistä kertaa ruokajonossa (ei kyllä oikeesti ollut jonoa) sellasen hakemassa, kun osuin sattumalta tällaiseen ei-uskonnollisen tahon järjestämään ruokajakoon yhden tapahtuman yhteydessä.
Tiesin etukäteen, että EU:n ruoka-apu on jotain kauan säilyvää, vastakohtana niille "perus"leipäjonoille, joissa kai jaetaan lähinnä päivämäärän ylittäneitä kauppojen ylijäämiä. Kuvitelmani EU-kassista oli suunnilleen "vehnäjauhoa, sokeria, makaronia, kaurahiutaleita, näkkileipää". Sokeria ja näkkileipää ei ollut, mutta noita muita kyllä, ja lisäksi muutakin. EU:n ruoka-apukassi siis sisältää;

- vehnäjauho 2 kg
- sämpyläjauho 2 kg (vehnäjauhoja ja vehnälesettä)
- maitojauhe 500 g
- puurohiutale 500 g (kaurahiutaleita)
- aamiaisviljavalmiste 500 g (myslisekoitus)
- pastatuote 500 g (makaronia)
- pastaa juustokastikkeessa 200 g -pussi
- hapankorppuja 370 g
- hernekeitto 435 g
- sian- ja naudanlihavalmiste 400 g

Vehnäjauho, kaurahiutaleet, mysli, hapankorput ja hernekeitto oli mieluisia. Vehnälese- ja -jauhoseos, maitojauhe, makaroni ja pastapussikin tulee syötyä. Vain toi nötkötti oli meille turhake. (Ei tiedetä mitä ihmettä sillä tekisi, ainakin säilyy pitkään. :D)
Pussipasta ei ollut hyvää, mutta kyllä sen söi. Normaalisti ei tule tollasta vaaleeta makaronia muutenkaan juuri syötyä, ja annos oli aika ankea. Ei kuitenkaan pahaa. Muut tuotteet nyt on selvästi sellaisia, mitä niiden heti nimestä ja kuvauksesta odottaakin olevan. Myslissä mukavasti rusinoita ja muita hedelmiä joukossa.

Vielä kuva tästä jokaisen keliaakikon toiveiden täyttymyksestä;

(Tää ei sitten ollut mikään vinkki, että näin säästät ruokakuluissa. Kunhan osittain uteliaisuuttani kassin nappasin mukaani, ja päätin samalla tehdä sisällöstä jutun. Tää oli siis eka kerta kun mitään ruoka-apua vastaanotin (paitsi vanhempieni ruoka-apu opiskelijana ollessani ;) ), eikä mun ruokakulujen vähyys siis selity sillä, että veisin ilmaiset ruuat kaikkien köyhien nenän edestä.
En siis varsinaisesti kaipaa mitään vittuiluviestejä siitä, miten paha ihminen olen, kun hain ruokaa, vaikken sitä ehdottomasti tarvinnut. Ja eipä muuten tarvitse monet muutkaan, jotka sitä hakee. Mutta toki voidaan keskustella siitä, että kenelle teidän mielestä ruoka-apua saisi antaa. Itselläni ei ole asiasta selvää mielipidettä, joten kuulen mielelläni, mitä te muut ajattelette.
Ja ettei nyt jää epäselväksi, niin kerron vielä, että ymmärrän kyllä, että monille pienikin ruoka-apu on ihan oikeasti tarpeen, ja arvostan suuresti sitä, että esim. seurakunnat (joiden toiminnasta en uskontoallergisena ateistina muuten tykkää,) auttavat ruoan syötäväksi päätymiseen roskiskohtalon sijasta.)

Huhtikuu 2016

Huhtikuun tulot;

Palkkatulot: 767,21 €
Työttömyyskorvaus: 424,12 €
Pääomatulot: 6,00 € (1)
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 1197,33 €
(Summat nettona)

Huhtikuun menot;

Vastike: 122,95 €
Muut menot 122,52 €;
Perusruokakauppaostokset: 82,10 €
Kosmetiikka ja hygienia: 20,60 € (Hulluilta päiviltä Kanebon Sensai 38 -ripsiväri 16,90 € (2), Lidlistä Cienin kolme huulirasvaa 2,69 € ja Formilin litran valkopyykinpesuaine 1,99 €)
Puhelin ja netti: 7,45 € (netti 14,90 €/kk)
Asuntolainanlyhennyksen korko ja veloituskulu: 5,47 €
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 3,95 € (Citymarketista jatkojohto 7,95 €)
Harrastukset: 2,95 € (Prismasta 5 ompelukoneneulaa)

Yhteensä: 245,47 €

Tulot 1197,33 - menot 245,47 = 951,86 € säästöön.

Säästöprosentiksi tuli 79,50. Se ei ole ennätyksellisen suuri, mutta toinen ennätys kyllä tuli; Menot oli pienimmät koskaan!

Menot 245,47 € = 20,50 % tuloista 1197,33 €

Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Huhtikuun asuntolainanlyhennyserä oli jälleen sama kuin aiemmin, 216,72 €. Sen koostumus oli tällainen;
· lyhennysosuus 211,25 €
· korkokulut 3,17 €
· veloituskulu 2,30 €

Rahastosäästämiseen (Nordean yhdistelmärahastoon) meni 150 €.

(1) Korko SSO:n S-osuudesta. Tästä menee vielä 0,45 € veroa, mutta se näkyy vasta vuoden 2017 joulukuun veronpalautuksissa.

(2) Tosi kallis ripsiväri, mutta tykkään tästä vaan tosi paljon. Normaalihinnasta (n. 24 €) sentään ihan hyvä alennus.