perjantai 10. maaliskuuta 2023

Perintö

Olen nyt saanut perintöä, elämäni ensimmäistä kertaa, kun sukulaiseni valitettavasti kuoli viime vuonna.

Muuten en kerro vainajan omaisuudesta kuin itselleni tulevasta, mutta sananen perinnönjaosta silti; Ei hitto mitä säätöä. Ei siis todellakaan ollut maailman yksinkertaisin prosessi tää perunkirjoitus ja omaisuuden jako, vaikka heti toki laki-ihminen palkattiinkin asioita hoitamaan. Oli monta epäselvyyttä ja hankalaa väärinymmärrystä matkalla. Helpolla tästä jakamisesta kuolinpesän osakkaista ei päässyt kukaan, mutta saatiin sentään jaettua, niin ei jäänyt keskeneräisenä roikkumaan, ja kaikki on siitä helpottuneita. Eikä kukaan siis riitautunut kenenkään kanssa.

Ensinnäkin sain vuonna 2021 tältä sukulaiseltani lahjaksi 25 000 €, ja nyt tämä lahja ja siitä maksamani lahjavero (1700 €) mahdollisesti huomioidaan osana perintöä, ja siten tuosta summasta maksamani vero ei olekaan riittävä, vaan maksan vielä tästä osuudesta 2300 € lisää veroa. Varmistuu kun verottajan päätös tulee.

Saan perinnöksi:
- listaamattoman yhtiön osakkeita
- rahaa

Rahat on kohta tulossa tililleni ja osakeomistusmuutos on jo merkitty yhtiön papereihin (osakkeet eivät siis ole säilytyksessä arvo-osuustililläni, vaan yritys hoitaa omistusluettelon hallinnoinnin).
Musta tuli siis yksi näistä toistaiseksi etuoikeutetuista listaamattoman yhtiön omistajista, joille osinkoverotus on pienempää kuin pörssiyhtiön omistajana olisi. Elämäni ensimmäiset osingot näette maaliskuun kuukausikatsauksessa.

Verottajan päätös ei siis ole vielä tullut, joten en kerro vielä tarkkoja summia. Mutta yli satatonnia rahaa sain ja yli sadalla tonnilla on osakkeet arvotettu ja yli 30 000 € on veroja tulossa maksettavaksi. Palaan näihin (kesällä?) kun verottajan päätös on tullut ja homma on selvillä.

Suuren perinnön myötä identiteettini pienituloisesta pihistelijästä on muuttumassa rikkaaksi pihistelijäksi.

En tiedä olenko jo aivan ehdottoman varmasti taloudellisesti riippumaton, vai liittyykö listaamattoman yhtiön osakkeisiin ja osinkoihin niin suuri riski, että oikein huonotkin skenaariot on mahdollisia. Toki itse rakentamani rahastovarallisuus tuo vakaudessaan ja hajautuksessaan paljon turvaa ja nämä lienee yhdessä jo tuplat ellei jopa triplat mitä firetykseeni vaaditaan.

Tänä vuonna totuttelen, laskeskelen ja kaikin tavoin tarkemmin vielä prosessoin muutosta ja valmistaudun sanomaan työkkärille "kiitos edellisistä vuosista, jotka byrokratiallaan aiheutti mulle pahoja mielenterveysongelmia, toivottavasti ei tarvitse enää koskaan olla yhteydessä", ja heittäytymään pelkästään pääomatulojen ja säästöjen varaan.

Ehkä vapaus työkkäristä on yhtä tärkeä kuin vapaus palkkatyöstä tuomaan fiiliksen taloudellisesti riippumattomana. Mutta koska minkään tuen saaminen loppuu sitten täysin yli 25 vuoden ajaksi ennen vanhuuseläkkeelle pääsyä, en riemusta kiljuen heti lopettanut korvauksen nostoa, vaan odottelen rauhassa sopivaa hetkeä. Vain työmarkkinatukeenhan vaikuttaa pääomatulot, ansiosidonnaiseen tai peruspäivärahaan ei, ja mulla on peruspäivärahapäiviä nyt jäljellä yli 200. Ehkä siis nostelen ne jopa loppuun asti, jos ei ala taas työkkäri tai kunta pakotuksineen vitutella tarpeeksi jo sitä ennen.

Työn totaalinen lopettaminen taitaa myös olla yllättävän vaikea päätös. Nyt olen jo vähentänyt huomattavasti, ja keskustellut pomon kanssa tulevaisuuden vaihtoehdoista. Ehkä siis annan tahdin nyt hiipua ensin kunnolla, jotta olen valmis muutokseen. (Miten voikin tuntua niin vaikealta lopettaa työssäkäynti, vaikka siitä olen yli vuosikymmenen haaveillut? Tähän liittyy ehkä eniten työkaverit ja johonkin tiimiin kuulumisen tunne. Itse työ kuormittaa valtavasti edelleen eikä juuri tuo mielekkyyttä tai merkityksellisyyttä. Mutta silti tuntuu kovin haikealta.)

Vaikka kuolemasta on jo aikaa, perunkirjoitus venähti hyvin pitkälle ja lopputulos oli melkein loppuun asti epäselvää, joten en uskaltanut luottaa vahvaan rikastumiseeni ennen kuin nyt kun kaikki (paitsi verotus) on tiedossa. Nyt alkaa matka rikkaana.

En todellakaan osannut odottaa tällaista lopputulosta, että musta tulee oikeasti rikas. Olen tietenkin hyvin kiitollinen siitä, että suuri perintö mahdollistaa mulle taloudellisen riippumattomuuden, jota toki jo itsekin olin pitkälle rakentanut vuosien ajan. Mutta haaveilusta ja varautumisesta huolimatta tää tuli silti aika äkkiä, ja tässä on sopeuduttavaa. Työuupumuksen myötä olo on nimensä mukaisesti uupunut, eikä automaattisesti taloudellisen vapauden myötä tule sellaista yli äyräiden pursuavaa intoa. Vaan pikkuhiljaa voimistuvaa helpotusta. Riemun aika on myöhemmin.

Näistä identiteettimuutoksista postaan lisää, kunhan vaan saan ajateltua lisää. Jo tätä kirjoittaessa tuntui oivalluksia tulevan. Esim. ei kyllä ole mitään järkeä jatkaa työssä josta en pidä, vaikka pidän työkavereista. On kuitenkin niin paljon sitä uuvuttavaa ja typerää sisältöä työnteossa ja harmittavat rakenteet, että ihana pomo ei pelasta riittävästi. (Paskoilla rakenteilla tarkoitan mm. vuokratyöfirmaa, joka ei tarjoa työterveyshuoltoa. Mutta nyt ei pitänyt ollenkaan valittaa paskasta työelämästä, koska ajattelin tästä teemasta kirjoitella myöhemmin ihan erikseen, mutta ajatukset nyt rönsyilee ja sinkoilee sinne tänne...) Mutta koen, että kun lopetan täysin, niin sitten myös lopetan täysin, joten teen sen vasta kun olen kokeillut jonkin aikaa miltä todella tuntuu vähempi työskentely "harrastuksenomaisesti".

11 kommenttia:

  1. Tuntuu sekin vähän haikealta, että olet nyt rikas niin kuin muutkin sijoitus/talousbloggarit (joilla on vähintään isot tulot, jos ei vielä varallisuutta). Vaikka toki voi palata vanhoihin postauksiin. :)

    VastaaPoista
  2. Olen kyllä pitkään ihmetellyt miksi edes nostat työttömyyskorvausta samaan kun sulla varoja kerta on (ihan jo ennen tuota perintöä). Itse muinoin yksin asuessani pohdin josko olisin hakenut asumistukea (käsittääkseni pieneen summaan olisin voinut olla oikeutettu) ja laittanut sen sijoituksiin. Ei antanut moraali periksi ja jäi hakematta.
    Sun tapauksessa en kyllä miettisi hetkeäkään, varsinkaan noilla menoilla (isommilla ei ehkä uskaltaisi)Haistattaisin kyllä pitkät töille ja te-toimistolle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja pahoittelut jos toi mun viesti tuntui turhan kärkkäältä. Ei pitäisi väsyneenä kommentoida XD

      Poista
  3. Onnea rikkauksista! Jos jollekin, niin sinulle ne suo. Me muut jäädään vielä pyörimään babylonin rattaisiin. Ei ole perintöjä tulossa. :D

    - Vapaudesta haaveilija -

    VastaaPoista
  4. Onnea! Kuten sanotaan, rikkaus ei poista ongelmia, se vain tuo eri ongelmat. Onnea nyt niiden uusien kanssa painimiseen, ja ehdottomasti jatka blogausta siitä miten pihistely ja firetys jatkuu kaiken tämän myötäkin.

    VastaaPoista
  5. Oho, no ei ollut tosiaan ihan pienestä perinnöstä kyse. Onnea matkaan uuden identiteetin kanssa! Mielenkiinnolla jään odottelemaan kuulumisia, miten matka jatkuu tästä eteenpäin.

    VastaaPoista
  6. Öh, eli yhteiskunnan rahat kyllä kelpaa, mutta kun jotain vaadittaisiin vastineeksi, alkaa vitutus ja uhriutuminen?

    VastaaPoista
  7. Onnea rikastuneelle! Toivottavasti jatkat bloggausta ja nimenomaan menopuoli kiinnostaa. Sinuna nostaisin ne peruspäivärahat loppuun asti. Maksathan nytkin lahjasta&perinnöstä, josta on maksettu jo moneen kertaan verot, monta tonnia yhteiskunnalle. Muutenkin parempi alkuun jatkaa elämää kuten ennenkin ja matalalla profiililla, jospa ei herättäisi kateutta ja katkeruutta niin paljoa ympärillä.

    VastaaPoista
  8. Onnea! Toivottavasti jatkat kirjoittamista, sinun blogia on mukava lukea. Eihän työelämä aina kauheaa ole, ehkä löydät vielä jotain oikeasti sinua kiinnostavaa tekemistä seuraavan 25 vuoden aikana! Ymmärrän täysin että työkkärin otteesta pääseminen on juhlaa.

    VastaaPoista
  9. Hienoa, että saitte kuolinpesän jaettua eikä se jäänyt tekemättä siksi, että se on vaikeaa ja hankalaa! Kun sinusta tuli listaamattoman yhtiön osakkeenomistaja, oletko ajatellut että siinä mahdollisesti olisi työtä, kun seuraat sen liiketoimintaa ja osallistut yhtiökokouksiin? Minusta se ainakin on kovastikin laskettavissa työksi, kun pitää huolta omaisuutensa kehittymisestä. Riippuu tietysti paljolti muista osakkaista, tarvitaanko osaamistasi esim. Yhtiön hallituksessa. Yritysten menestyksestä on kuitenkin kiinni kansamme menestys, ja menestyviltä yrityksiltä kerätyistä varoista maksetaan esim. Ne työttömyyskorvaukset.

    VastaaPoista
  10. Kiitos kommenteista!
    Kiitos onnitteluista!
    Tarkoitus on toistaiseksi pitää kulutus yhtä pienenä kuin ennenkin (paitsi inflaatio on toki nostanut esim. ruokamenoja), ja nostaa menoja vasta kun joskus uuden asunnon löydämme.
    Eikä musta siis mitään oikein suurituloista tule vieläkään, vain suuren varallisuuden omistava. Sen avulla voi sitten firettää mutta en voi tuhlailla menemään niin kuin raha ei voisi loppua.
    Mutta saas nähdä miten pidemmän päälle elämä muotoutuu. :)
    Mulla ei ole mitään osaamista annettavaksi omistamaani yhtiöön. En tunne alaa juurikaan, toki nyt on kiinnostavaa hiukan tutustua siihenkin.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta on käytössä, koska sain liikaa roskaposteja. Käyn hyväksymässä kaikki asialliset (kriittisetkin) kommentit mahdollisimman pian. Kiitos kun kommentoit!