perjantai 30. marraskuuta 2018

Työtön kertoo, kuinka pienituloisten kannattaa aloittaa säästäminen

Hehe, tulipa tehtyä tyhmä klikkiotsikko, mutta en oikein keksinyt parempaakaan tähän tekstiini, jossa olen yhdistänyt kaksi eri tiedotusta;

1. Olen nyt kokonaan työtön. Sain tiistaina varmistuksen, että torstaina on viimeinen työpäivä. Olin keskiviikkoaamuna töihin pakkasessa polkiessa niin iloinen ja onnellinen ja helpottunut, että viimeksi olin töihin mennessä yhtä iloinen joskus viime vuonna. Jäljellä on enää avainten palautusta, työtodistuksen odotusta sekä viimeinen palkka joulukuun 14. Työpaikkailmoituksia aion seurata, mutta koska tarvitsen nyt toipumisaikaa ja koska en halua enää pilata seuraavaakin kesää työlle, ajatuksena on nyt, että hakisin töitä vasta ensi syksynä. Kattellaan, voinnin mukaan mennään, ja jos jotain oikein kiinnostavaa ilmestyy, saatan hakea vaikka jo tammikuussakin, kunhan se ei velvoita kesätöihin.

2. Blogini on yksi 25:stä Talouteni.fi -sivuston valitsemista vuoden 2018 inspiroivimmista säästöblogeista. Tästä näet bloggauksen listalle valituista blogeista. Joukossa oli pari, joita en itse ollut huomannutkaan, mutta aion laittaa lukulistalleni ja tutustua niihin alkuvuonna. Minulta kysyttiin tuota tekstiä varten, kuinka pienituloisten kannattaa aloittaa säästäminen? Siitä huolimatta, että blogini alaotsikko on pienituloisen pihistelyä, ja minä todella nimenomaan olen pienituloinen, joka säästää, niin koen silti jotenkin, että en ole oikea ihminen neuvomaan, mm. koska en ole itse koskaan ollut 'pienituloinen, joka on aloittanut säästämisen'. Olen nimittäin säästänyt aina, lapsesta lähtien, joten en ole missään vaiheessa tehnyt mitään muutosta, että nyt aloitan. Koitin asettua sellaisen pienituloisen asemaan, joka ei säästä, mutta vastauksen pohtiminen sitä kautta tuntui hankalalta, koska tällaisten ihmisten syyt säästämättömyydelleen ovat varmaan keskenään hyvin erilaisia. Myös konkreettiset säästötipsit on tuntunut vierailta omalle kohdalleni, ja tätä olen perustellut mm. tässä postauksessa. Tunnisteen säästövinkki avulla pääset katsomaan 5-osaista kirjoitussarjaani ("Miten säästää rahaa?") aiheesta. Esimerkiksi 3. osassa kirjoitin juuri nyt ajankohtaisesti uutisissa olevasta aiheesta, miksi ihmeessä ihan kaikki työssäkäyvät ei kuulu johonkin työttömyyskassaan, onko ne idiootteja, kun ei tajua, että jää sitten ilman ansiosidonnaista työttömyyskorvausta! (Ei, ei me kaikki olla, meillä voi olla joitain hyviä syitä sille. Älkää tehkö kassaan kuulumisesta pakollista, se olisi idioottimaista.)
Tällaisen vastauksen kuitenkin sain nyt tuolle inspiroivimmat säästöblogit -listalle aikaiseksi;

"Säästäminen kannattaa aloittaa pysähtymällä miettimään, miten mukavampaa, vapaampaa ja stressittömämpää elämä olisi, jos olisi säästöjä. Jos pienituloisella ei ole säästöjä, voi melko pienikin yllättävä meno olla katastrofi, josta selviytymiseen menee hukkaan valtavasti energiaa. Ei kannata automaattisesti ajatella, että pienituloinen ei voisi säästää, vaan kannattaa edes yrittää tosissaan. Pienistäkin säästöistä on enemmän turvaa kuin tyhjästä.

Yleisiä neuvoja on vaikea antaa, koska ihmisten tilanteet vaihtelevat niin paljon, mutta jopa toimeentulotuella elävän kannattaa yrittää säästämistä. Edes kymppi kuussa käteissäästöön joka kuukausi ja joskus pikkasen enemmänkin auttaa paljon sellaisessa poikkeustilanteessa, kun tulee jotain yllättävää, ja kuukauden tulot ei mitenkään riitä pakollisiinkaan menoihin.

Kannattaa olla tarkasti selvillä siitä, mitkä on omat tulot ja menot, jonka jälkeen voi hahmottaa paremmin, miten niihin voi tehdä muutoksia. Tulevan elämän stressin vähentämisen vuoksi kannattaa ehdottomasti uhrata alussa hetki siihen, että oikeasti miettii, mitä olisi tehtävissä, jotta voisi pienentää menoja (tai suurentaa tuloja; Kannattaa ottaa selville, mitä tukia, verovähennyksiä ym. lisätuloja voisi saada).

Pieni hätävarasäästö kannattaa kerryttää ihan heti, jos sellaista ei vielä ole, ja seuraavaksi maksaa kaikki korkeakorkoiset velat pois. Vasta sen jälkeen kannattaa aloittaa varsinainen säästäminen, koska näin pääsee vähemmillä aivan turhilla korkomenoilla.

Säästäminen tapahtuu kyseenalaistamalla "pakollisten" menojen pakollisuus ja vähentämällä turhuuksia. Et tarvitse sitä kaikkea! Vaihtoehto, kivempi tulevaisuus säästöjen luoman stressittömämmän ja helpomman elämän kanssa, on parempi!"

Vaikka et etsisikään uusia säästöblogeja luettavaksesi, kannattaakin postaus käydä lukemassa jo pelkästään muiden bloggaajien kysymysten ja kiinnostavien vastausten vuoksi! (Tässä vielä uudelleen sama linkki talouteni.fi-bloggaukseen.)

(Ja pakko vielä huomauttaa, että ymmärrän kyllä, että kaikille ihmisille kaikissa elämäntilanteissa säästäminen ei ole mahdollista. Sitä tärkeämpää olisikin koittaa mahdollisuuksien mukaan ennakoida, ja säästää hieman aina silloin, kun sen voi tehdä!)

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Black Week

Edellispäivänä oli Black Friday (ja Älä osta mitään -päivä). Viime la - eilen tuli tehtyä seuraavia asioita;

- Ostin tarjouksesta Citymarketista d-vitamiineja (5,95 €) ja Tokmannista meikkivoidetta (8,31 €). Molemmat olisi ollut loppumassa vuoden vaihteen tienoilla.

- Ostin tarjouksesta Verkkokauppa.comista Huawei Mate 10 Lite -puhelimen, 169,90 € + 2,90 € postitus taloyhtiön Smartpost-automaattiin. Tiistaina tilasin ja perjantaina kipaisin hakemassa lokerosta. Olin jo suunnilleen vuoden ajatellut vanhan puhelimen korvaamista uudella. Edelliselle, Motorola Moto G:lle, tuli nyt käyttöiäksi 4 vuotta.

- Koska puhelin meni vaihtoon, ja uusi on ensimmäinen nanosim-puhelimeni, piti hankkia uusi sim-kortti. Edellisen vaihdon kohdalla 4 vuotta sitten en tilannut uutta microsimmiä, vaan leikkasin vanhasta perussimmistä itse oikean kokoisen. Nyt päätin nanon tilaamisen myötä vaihtaa samalla operaattoria. DNA vaihtui Moihin. Avausmaksu, ekalta vajaalta kuukaudelta, oli 9,50 €. Entisen 5,90 €/kk + puhelut&viestit 0,06 €/min/kpl sijaan maksan jatkossa 6 €/kk + puhelut&viestit 0,055 €/min/kpl. Huvikseni laskin, että pitäisi puhua/viesteillä yli 20 min/kpl kuukaudessa, jotta säästäisin rahaa, mutta tässä pointtina olikin nopeuden 200-kertaistuminen 0,5 Mbit/sekunnista 100 Megaan. Rajattomuus tosin vaihtuu 4 gigan dataan, mutta se ei mua haittaa, kun kotona tulee käytettyä lähes koko ajan kuitenkin Wifiä. (Mikä olikin syy siihen, että näin pitkään kitkuttelin noin hitaalla netillä.)

- Ostin Specsaversiltä nopeana uusijana modatulla Black Week -tarjouksella silmälasit hintaan 159,50 €. Näin halvalla en olisi ikinä uskonut laseja saavani. Linssit 240 € + kehykset 79 € molemmat puoleen hintaan. Edellisethän ostin juuri vasta elokuussa, mutta koska ne valitettavasti olikin vähän huono valinta, aloin jo syyskuussa harkitsemaan uusien etsimistä.

(Tuossa viikon aikana törsäämäni 356,06 € onkin sitten melkein kaikki kuukauden menoni vastiketta, nettiä ja ruokaa lukuunottamatta. Ei toimisi mitkään kikkakolmosviikkobudjetit mulla, kun välillä menee 0 € ja välillä viikkokulutus on isompaa kuin toisen kuukauden kuukausikulutus.)

- Työstressi nousi jälleen pintaan ja toi öihin jopa ihan uuden levelin painajaisia. Torstaina selvisi kuitenkin, että valoa on jo näkyvissä, eikä montaa vuoroa ole enää jäljellä. Itseasiassa ensi viikko saattaa olla viimeinen. Ja tähän kaikkeen epävarmuusperseilyynhän sopii oikein hyvin, että en vielä sunnuntaina tiedä, onko torstaina mun viimeinen työpäivä, vai onko niitä vielä mahdollisesti joitain irtopäiviä joulukuussa (tai tammikuussa). Pomoni oli myös mun "haluaisin, että mut irtisanottaisiin" -toiveeseeni sitä mieltä, että mun sopimustani ei teknisesti irtisanottaisi, vaikka työt loppuu, mutta joku lappuhan mun on kai pakko saada, että työt on loppu ja sopimus ei ole enää voimassa, että ei jää minnekään työkkäriin epäselväksi. Palaamme tähän kyllä ensi viikolla. Mukavaa vääntöä on siis jätetty loppumetreillekin. Mutta helpottaa jo nyt, jee, kohta loppuu, ja sitten en vittu enää ikinä mene mihinkään töihin terveyttäni tuhoamaan! :D (Ehkä ensi syksynä vois taas alkaa kattella, mutta vain määräaikaisia töitä! Eihän nollatuntisoppareissakaan mun kannaltani mitään ongelmaa olisi, jos ei olisi kyttäävää byrokratiaa ja karenssisäädöksiä, ja voisi oikeasti kieltäytyä töistä ja irtisanoutua heti kun siltä tuntuisi. Olisihan tämäkin mulle taloudellisesti ollut mahdollista, olla kolme kuukautta ilman tuloja ja missata 1500 € korvaukset, mutta en vain halunnut tähän lähteä. Vaihtoehdon olemassaolo kuitenkin toi turvaa.)
Mustasta viikosta valoisampia aikoja kohti! Jospa vuodesta 2019 tulisi paaljon paljon parempi kuin tästä! (Jotain erittäin ikävää pitäisi tapahtua, että huonompi tulisi. :( )

- Ai niin ja perjantaina ostelin tavaroiden sijasta vain sijoituksia; Nordnetin ja Seligsonin osakerahasto-osuuksia muutamalla satasella.

perjantai 2. marraskuuta 2018

Lokakuu 2018

Lokakuun tulot;

Palkkatulot: 752,99 €

Työttömyyskorvaus: 257,28 €
Pääomatulot: 15,50 €
Muut tulot: 0 €

Yhteensä: 1025,77 €

(Summat nettona)

* Palkkatulot on syyskuun lopun ja lokakuun alun työvuoroista.

* Työttömyyskorvaus on syyskuun soviteltu peruspäiväraha.
* Pääomatulot on Nordeasta korkotuloja.


Lokakuun menot;


Vastike: 120,45

Muut menot 261,67 €;
Vaatteet: 84,50 € (Piiiitkästä aikaa ostin vaatteita muualtakin kuin kirppiksiltä. Tällä summalla sain siis kuitenkin monta ihanaa vaatetta, sekä uutena että käytettynä.)
Perusruokakauppaostokset: 75,05
Huonekalut ja sisustus: 49,60 € (Tapettia ym. remonttijuttuja Bauhausista 99,20 €:lla)
Vakuutus: 16,95 € (kotivakuutus, n. 100 € vuodessa)
Puhelin ja netti: 16,87 € (2 kk:n puhelinlasku 11,92 € ja netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Lahja: 16,20
Keittiötarvikkeet: 2,50 € (Uusi tavara kirppikseltä 5 €:lla)

Yhteensä: 382,12 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1025,77 - menot 382,12 = 643,65 € säästöön. Säästöprosentti 62,75.

(Toistaiseksi vuoden huonoin säästöprosentti, mutta sekin reippaasti yli kokonaistavoitteeni, joka on 50.)

Menot 382,12 € = 37,25 % tuloista 1025,77 €


Lisätiedot kuukauden rahavirroista;


Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 1980 €.

Laskevat kurssit innosti vähän useammin ja isommin ostoksille.

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Syyskuu 2018

(Työkuulumiset alkuun, sitten rahat: Työstressi on helpottanut, muttei hävinnyt. Ahdistus ja uupumus on vähentynyt huomattavasti. Työn loppumisesta ei edelleenkään ole mitään tietoa, missä kuussa loppuu vai loppuuko. ASAP toivon, mutten aio irtisanoutua. Esimieheni olen tavannut kaksi kertaa, eikä toimivasta kommunikaatiosta ole toivoakaan. Työmäärän vähentäminen ja oman kontrollin pieni lisääminen on auttanut, vaikkei moneen alkuperäiseen ongelmaan varsinaisesti mitään ratkaisua tullutkaan.)


Syyskuun tulot;

Palkkatulot: 745,15 €

Työttömyyskorvaus: 468,10 €
Pääomatulot: 6,80 €
Muut tulot: 160,55 €

Yhteensä: 1380,60 €

(Summat nettona)

* Palkkatulot on elokuun lopusta ja syyskuun alusta.

* Työttömyyskorvaus on elokuun soviteltu peruspäiväraha.
* Pääomatulot on korkotuloa Nordeasta.
* Muissa tuloissa on;
- lahjarahaa Puolison äidiltä 100 €,
- gallup-pisteillä lunastamani lahjakortit 60 €, ja
- maasta löytämäni kolikot 0,55 €.


Syyskuun menot;


Vastike: 120,45

Muut menot 212,65 €;
Perusruokakauppaostokset: 101,80 € (tax freen alkoholituomiset 23,90 € ja muut 77,90 €)
Ravintola/kahvila/baari: 69,90 € (kulut laivalla 38,40 € ja maissa 31,50 €; sisältää siideriä, lonkeroa, drinkin, kahvia, colaa, pizzaa, hampurilaisen)
Huonekalut ja sisustus: 27,00 € (peitto Lidlistä)
Harrastukset: 5,00 € (harrastusväline kirppikseltä)
Puhelin ja netti: 4,95 € (netti 9,90 €/kk)
Pyöräily: 4,00 € (sisärengas)

Yhteensä: 333,10 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

* Ruokakulut oli tässä kuussa ennätyssuuret! Tätä ennen suurimmat perusruokakauppaostokset oli elokuussa 2015, 96,95 €, eli tämä oli eka kerta blogin historiassa, kun 100 €:n raja ylittyi! Selitys on selvä; "perusmenot" olisi ollut vain 77,90 €, mutta ostin risteilyltä tax free -juomisia 23,90 €:lla. Muuten laivalla kului rahaa vain r/k/b -kategoriaan, 38,40 €. Yhdessä heinäkuussa maksamani hytinpuolikkaan (20 €) kanssa laivailukulut oli 82,30 €.

* Myös r/k/b-kulut oli tässä kuussa melko suuret. Mulla saattaa välillä olla esim. kolme kuukautta putkeen, että rahaa ei mene ravintoloihin ollenkaan, ja sitten välillä yhtenä kuukautena voi olla monta illanviettoa. Syyskuussa laivailun lisäksi tuli käytyä pari kertaa viihteellä.


Tulot 1380,60 - menot 333,10 = 1047,50 € säästöön. Säästöprosentti 75,87.


 
Menot 333,10 € = 24,13 % tuloista 1380,60 €


Lisätieto kuukauden rahavirroista;


Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 280 €.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Blogin 4 ensimmäisen vuoden säästöprosentit

Nuuka julkaisi tänään blogissaan vierailijapostauksen minulta! :)

Tuota kirjoitusta varten tein kuvion, jossa näkyy kuukausittaiset säästöprosentit vuosina 2014 -2017. Blogini ensimmäisten 48 kuukauden keskimääräinen säästöprosentti on n. 65, ja koska kuvio on mielestäni kiinnostava visuaalinen havainnollistus säästämisestäni, haluan julkaista sen myös täällä;




Tekstin voitte mennä lukemaan tästä.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Elokuu 2018

Elokuun tulot;

Palkkatulot: 745,28 €

Työttömyyskorvaus: 294,98 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 2025,01 €

Yhteensä: 3065,27 €

(Summat nettona)

* Palkkatulot on heinäkuun lopun ja elokuun alun työvuoroista.

* Työttömyyskorvaus on heinäkuun soviteltu peruspäiväraha.
* Muissa tuloissa on;
- lahjarahaa 2000 € vanhemmiltani. Jälleen tässä syynä se, että halusivat kohdella molempia lapsiaan samalla tavalla, joten tästä on taas kiittäminen myös siskoani! :D
- vaivanpalkkaa ystävien auttamisista 25 €.
- maksutapaetua S-ryhmältä hurjat 0,01 €.


Elokuun menot;


Vastike: 120,45

Muut menot 399,58 €;
Terveys: 298,00 € (Specsaversiltä silmälasit, joissa kalliit linssit puoleen hintaan)
Perusruokakauppaostokset: 62,45
Puhelin ja netti: 17,83 € (2 kk:n puhelinlasku 12,88 € ja netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Bussi: 11,05
Kosmetiikka ja hygienia: 5,75 € (Tokmannilta mm. pyykinpesupussi 1,90 € ja shampoo 1,95 €)
Vaatteet: 4,50 € (kirppikseltä)

Yhteensä: 520,03 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 3065,27 - menot 520,03 = 2545,24 € säästöön. Säästöprosentti 83,03.


Tulot, menot ja säästöt olivat kaikki tässä kuussa tämän vuoden suurimmat. Säästöprosentti oli suuri, muttei suurin (koska helmikuussa oli 83,05 % :D ).

Suuriin tuloihin tietenkin syynä suuri lahjaraha, ja suuriin menoihin tietenkin syynä silmälasien osto.


Menot 520,03 € = 16,97 % tuloista 3065,27 €


Lisätiedot kuukauden rahavirroista;


(Rahastosäästämiseen meni 0 €!)


Menoissa ei näy ravintola/kahvila/baari -kategoriaan kuuluvia Hesburgerin kerroshampurilaisia, alennuskupongilla 2 x 3,50 = 7 €, jotka maksoin gallup-pisteillä lunastamallani hesen lahjakortilla.


tiistai 28. elokuuta 2018

Ei hyvin mee

Taloudellisesti menee hyvin, mutta terveyden kannalta huonosti. Eli tämä kirjoitus koskee työahdistustani, joten rahablogin varsinaisesta asiasisällöstä kiinnostuneet voi skipata tän postauksen kokonaan, olkaa hyvät.

Nyt ollaan kuulkaas siinä pisteessä, että todella toivon töideni loppuvan mahdollisimman pian. Olen harkinnut irtisanoutumista ja siten kolmen kuukauden tulottomuutta. Olen harkinnut elämäni ensimmäisen virallisen mielenterveyssairausloman hakemista. Olen itkenyt, olen ollut ahdistunut, nukkunut huonosti, nähnyt työpainajaisia, ollut hyvin väsynyt ja toivoton.

Tilanne on se, että minä en vain kestä liiallista stressiä enkä liian pitkään kestävää maltillistakaan stressiä. Olen osatyökykyinen, paljon pienemmällä osalla, mitä moni kuvittelisi. Firmassa oli yt:t, joiden tuloksena monet irtisanottiin, mutta minua ei. Nyt tuntuu niin tyhmältä, että joku, joka olisi kovasti halunnut jatkaa, ei saanut, mutta minä, joka jo haluaisin lopettaa kokonaan, jouduin jäämään. Olen nyt ollut yli vuoden töiden aikana ajoittain hyvin ahdistunut ja stressaantunut, eikä yyteiden myötä tullut kiire ja kireys ja epäselvyys yhtään auttanut, vaan tosiaan pahensi asiaa. Työnantajallani ei toimi kommunikaatio ollenkaan, kaikki on ollut ja on epämääräistä mössöä. Kukaan ei tiedä mistään mitään, ja mihinkään ei voi itse vaikuttaa. Paljolti lisästressi johtuu juuri siitä, ettei ole ketään, kenen kanssa voisi keskustella töistä/työvuoroista. En edes tiedä, kuka tällä hetkellä on esimieheni. En tiedä, koska työni loppuu. Jos joku sairastuu, ei ole työntekijöitä, jotka voisi tuurata. Minulle on määrätty enemmän vuoroja, mitä jaksaisin tehdä. Minut on (mahdollisesti, ja huh, toivottavasti, tässä työsuhteeni loppumetreillä (!)) määrätty töihin, joita en osaa tehdä, mm. koska niitä osanneita työntekijöitä on irtisanottu. Stressiä ja ahdistusta ja väsymystä ei auta se, että pitäisi opetella ihan turhaan lyhyttä pätkää varten uudet työt ja uudet ihmiset, kun jo valmiiksi on pää kovilla. Ei auta, jos tuo ilmi, ettei jossain ole mitään järkeä, vastaus on voivoi ei voi mitään, ei ole ketään joka voisi auttaa.
Pelkään sitä, että työni ei lopukaan, vaan joku jossain johtoportaassa kuvittelee, että jaksan jatkaa tällä tahdilla tai että musta sais myöhemmin joululoma-, sairausloma- ja kesälomatuuraajan.

Mulla on siis nollatuntisopimus, ja mulla olisi toki oikeus kieltäytyä töistä ja irtisanoutua koska vaan, mutta tällöin tulisi kolmen kuukauden karenssi työttömyysturvaan. Sitä kyllä harkitsen, eihän se ois kuin n. 1500 €, ja mulla kyllä todellakin ois varaa siihen. Mutta rahallisen menetyksen lisäksi mietin ehkä jopa enemmänkin sitä, että miten työkkäri sitten sen jälkeen suhtautuisi muhun, tulisiko hirveästi jotain vääränlaisia työtarjouksia ja pakollista kurssitusta tai muuta patistelua "hankalan työttömän leiman" saaneelle...

Yksi ratkaisu tähän kaikkeen kaaokseen olisi se, että en vain stressaisi. Että en välittäisi siitä, miten järjetöntä kaikki on. Että en ahdistuisi, vaikka en osaa tehdä jotain, mitä mun pitäisi tehdä. Että en yrittäisi tehdä töitä hyvin, vaan tekisin ne miten sattuu. Että en miettisi, miten työkaverit kärsii. Mutta kun ei toi onnistu. Mussa on liikaa perfektionistin vikaa, enkä osaa tehdä töitä paskasti. En voi valita tunteitani, vaan jos ahdistaa, niin sitten ahdistaa. Se ahdistus kertoo siitä, että joku on päin persettä. Turhautuneisuus tulee sitten siitä, kun sille ahdistuksen aiheuttajalle ei voi tehdä mitään. Tai no, kyllä usein jotain voi, lähes aina on vaihtoehtoja. Esim. nyt sitten se irtisanoutuminen. Tai ahdistussaikku, josta tosin siitäkin tulisi vain kauheasti lisää stressiä, kun pitäisi hakea kelalta sairauslomakorvausta työttömyyspäiviltä, ja rampata lääkärillä useampaan kertaan, kun ei heti saa tarpeeksi pitkää saikkua, ja taistelua siitä, etten halua alkaa nyt syömään lääkkeitä asian vuoksi, jonka paras ratkaisu olisi se, että mut irtisanottaisiin. Ja saikusta seuraisi se, että työkaverit kärsisi, kun ei tosiaan ole ketään tuuraajia. Ja ehkä jopa juuri sen saikun vuoksi mua ei irtisanottaisikaan, sen pelossa, että se on laitonta.

Pyysinkö sitten selvästi ennen yyteitä, että mut irtisanotaan? No en, olinpa tyhmä, niin ois pitänyt tehdä! Silloin kun vielä ensinnäkin kuvittelin, että tottakai mä oon yksi niistä, ketkä ei saa jatkaa, ja toisekseen en tajunnut, että jos mä "saan" jäädä, mulle "annetaan" liikaa töitä ja kaikille tulee kiire ja en saa tehdä sitä mitä osaan vaan mut tungetaan jonnekin, mitä en osaa. Lisäksi ajattelin, että jos saisin tehdä kesällä/syksyllä töitä vaikka yhen päivän viikossa, se oiskin kivaa. Ja mä kun kuvittelin, että kyse on vain siitä, loppuuko mun työt kesäkuussa, heinäkuussa vai elokuussa. Nyt toivon, että ne loppuis lokakuussa tai edes marraskuussa. Pitäisi ehkä olla kiitollinen, että saa pitää työpaikkansa kun muita irtisanotaan, mutta en osaa olla kiitollinen siitä, että mun hajalla ollut ja kasaan saatu mielenterveys pistetään taas säröiksi.

Sitten kun tämä joskus loppuu, helvetti ihan oikeasti aion olla hyvin varovainen sen suhteen, mitä töitä haen. Olen ajatellut, että nollatuntisopimukset on mulle hyviä, koska sitten saan joskus niitä nollaviikkojakin. Mutta ne onkin tosi huonoja, koska niitä nollaviikkoja ei välttämättä tulekaan, ja sopimus voi vain jatkua ja jatkua, jos ei irtisanoudu. Voikohan tehdä määräaikaisia nollatuntisopimuksia? Ei varmaan. Jonkun min. 4h/vko määräaikaisten sopimusten ketjutus vois olla mun juttu. Pari kuukautta kerrallaan, niin vois siten melkein heti itse lopettaa kun ei jaksa, tai työnantaja lopettaa, jos ei enää tarvitse.

Sekavaa sepustusta, mutta ahdistusaivoillani en nyt parempaan kykene. Olen loppu. Kun on ahdistunut, stressaantunut, väsynyt ja epätoivoinen, ei osaa ajatella loogisesti, vaan ajatukset alkaa pyöriä masentuneen "missään ei ole mitään järkeä, kaikki on paskaa" -kehällä. Ja siis tietenkään aivan kaikki ahdistus ei johdu pelkästään työstä, kyllä "oman elämän" jutuillakin on vaikutusta, mm. se flunssa ja helteet vei aikalailla energiavarastoja tyhjiksi, varsinkin kun oli samaan aikaan flunssa, helteet ja liikaa töitä, eikä sen jälkeenkään missään vaiheessa riittävän pitkää vapaata uupumuksesta toipumiseen.

(Elokuun kuukausipostaus saattaa tulla vasta syyskuun lopulla.)