Viikko 40

Kalenteriviikko 40; 29.9.—5.10.

Maanantaina — torstaina rahaa kului vain ruokaan.

Perjantaina — sunnuntaina rahaa ei kulunut mihinkään.

Koska viikkopostaus olisi muuten äärettömän tylsä, alla vähän sepustusta siitä, mikä on ollut tällä viikolla paljon mielessä;

Ollaan tällä viikolla alettu Puolison kanssa suunnitella uuden kodin sisustusta, tai lähinnä vielä sitä, että mitkä ikivanhat huonekalut tai muut isot esineet jätetään muuttamatta, ja mitä uusia ostetaan niiden tilalle. Me ei olla juurikaan ostettu uutena mitään huonekaluja, vaan ollaan haalittu niitä vuosien varrella edullisesti (ja osa ilmaiseksi) molempien vanhemmilta, mun siskolta, Puolison serkulta ja ystäviltä.

Meillä on esim. 120-senttinen 13 vuotta vanha sänky, joka oli mulla käytössä jo lukion loppupuolella. Nyt on aika ostaa uusi 160-senttinen sänky. Sitten meillä on kahdenistuttava ehkä n. 20-25 vuotta vanha musta nahkasohva (siskon vanha), joka olisi mukavuudeltaan ihan jees, mutta ulkonäöltään ei kovin hieno... Tilalle ostetaan ehkä kulmasohva tai joku divaanihässäkkä. Mun meikkaus-/kirjoitus-/ompelupöytänä on n. 20-25 vuotta vanha koululaisen pöytä, joka saa myöskin poistotuomion. Olohuoneen pöytä on n. 10 vuotta sitten ystävältä ostettu, iästä ei mitään tietoa, pois. Olohuoneen kirjahylly on n. 20 vuotta vanha, ihan ok näköinen, mutta heppoista materiaalia ja vähän kiikkerä (siskon vanha), pois. Keittiön/olkkarin vitriinikaappi on luultavasti 80-luvulta, ehkä n. 30 vuotta vanha, toiminnaltaan ihan hyvä, mutta ruma (vanhempieni vanha). Tämä mahdollisesti kuitenkin muutetaan häkkivarastokaapiksi. :) Sitten suurin osa matoista (siskolta, Puolison vanhemmilta) menee poistoon, kuten myös Puolison serkun vanha silityslauta, joka on ollut meillä 10 vuotta, ja on nyt pikkasen rikki. Konttorituoli on 90-luvun lopulta, heppoinen ja ruma, kuolemantuomio tälle myös. Puolison yöpöytä, jonka iästä tai historiasta en muista mitään, varmaan ainakin 15 vuotta vanha, on ruma ja vähän rikki, pois.

Osa poismenevistä on sellaisia, että koitetaan saada niille uusi koti joko tutuilta tai naapureilta tai sitten viedään ne kierrätyskeskukseen, (kuten hyvässä kunnossa oleva sänky,) osa menee suoraan roskiin (kuten se rikkinäinen silityslauta). Kaikesta poisheittämisestä ja uuden ostamisesta huolimatta en koe huonoa omaatuntoa epäekologisuudesta, koska nyt on oikeasti se hetki, kun ensimmäistä kertaa elämässämme ostetaan yhteiseen kotiin uusia huonekaluja, ja tarkoitus olisi ostaa pitkäkestoisia tavaroita. Ja aiotaan me käydä uuden kodin lähistöllä olevassa kierrätyskeskuksessakin katselemassa, jos jotain löytyisi sieltä, eikä kaikkea tulisi ostettua ihan uutena.

Ja kyllä me jotain pidetäänkin! Ainakin keittiön pöytä ja neljä tuolia (todella vanhoja, muttei sentään ihan antiikkia, hienot, Puolison serkulta), kaksi nojatuolia (Puolison vanhemmilta, ehkä 10 vuotta vanhat), tietokonepöytä (Puolisolta, ehkä 20 vuotta vanha), Ikean lack-pöytä (uutena ostettu 10 vuotta sitten), puujakkara (myös Ikeasta 10 vuotta sitten), pieni hylly (Puolisolta, 11 vuotta vanha), kulmataso (multa, n. 15 vuotta vanha), keskikokoinen kokovartalopeili (vanhemmiltani, ainakin 35 vuotta vanha) ja iso, 1mx1m painava taulu (tämä onkin uusi, vain 4 vuotta vanha) saa toistaiseksi jatkaa elämäänsä meidän kanssa. Kaikki keittiön laitteet, kuten leivänpaahdin, vedenkeitin, mikro, yleiskone, sähkövatkain ja sauvasekoitin, tulee mukaan, kuten myös kylppäristä pesukone. Mistään kodinkoneista ei siis luovuta. Ikivanhat stereot lähtee vielä mukaan, ne toimitetaan muualle vasta kun ollaan kaiken muuttohässäkän jälkeen saatu ostettua uudet musiikkivehkeet.